Ero sivun ”Hallitus ja sen tehtävät” versioiden välillä

Järjestöwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun
p
Rivi 7: Rivi 7:
 
<li>Valmistella yhdistyksen kokoukset: ottaa vastaan ja valmistella jäsenten aloitteet sekä omat aloitteet.</li>
 
<li>Valmistella yhdistyksen kokoukset: ottaa vastaan ja valmistella jäsenten aloitteet sekä omat aloitteet.</li>
 
<li>Toimeenpanna yhdistyksen kokouksen päätökset: toteuttaa muun muassa toimintasuunnitelmaa ja muita päätöksiä tuottamalla toimintaa.</li>
 
<li>Toimeenpanna yhdistyksen kokouksen päätökset: toteuttaa muun muassa toimintasuunnitelmaa ja muita päätöksiä tuottamalla toimintaa.</li>
<li>Toteuttaa yhdistyksen sääntöjen määräämät tehtävät: säännöissä saatetaan määrätä asioita, joita yhdistyksessä on tehtävä vuosittain, ja ne hallituksen on toteutettava.
+
<li>Toteuttaa yhdistyksen sääntöjen määräämät tehtävät: säännöissä saatetaan määrätä asioita, joita yhdistyksessä on [[Yhdistyksen vuosikello | tehtävä vuosittain]], ja ne hallituksen on toteutettava.
 
<li>Edustaa yhdistystä ulospäin: olla näkyvillä, ottaa kantaa, solmia suhteita ja valvoa jäsenistön etua.</li>
 
<li>Edustaa yhdistystä ulospäin: olla näkyvillä, ottaa kantaa, solmia suhteita ja valvoa jäsenistön etua.</li>
 
<li>Hoitaa yhdistyksen taloutta ja muita juoksevia asioita: järjestön arjen ja hallinnon pyörittäminen.</li>
 
<li>Hoitaa yhdistyksen taloutta ja muita juoksevia asioita: järjestön arjen ja hallinnon pyörittäminen.</li>

Versio 10. heinäkuuta 2013 kello 13.44

Valtaa yhdistyksessä käyttää jäsenten kokous eli yhdistyksen kokous, mutta toimeenpanosta ja hallinnon pyörittämisestä huolehtii hallitus. Käytännössä hallitus on yhdistyksen kasvot ulospäin ja toiminnan moottori.

Hallituksen tehtävät

Yhdistyksen hallitus saa valtansa ja vastuunsa yhdistyksen kokoukselta. Niinpä hallituksen tehtävät ovat ensisijaisesti seuraavat:

  1. Valmistella yhdistyksen kokoukset: ottaa vastaan ja valmistella jäsenten aloitteet sekä omat aloitteet.
  2. Toimeenpanna yhdistyksen kokouksen päätökset: toteuttaa muun muassa toimintasuunnitelmaa ja muita päätöksiä tuottamalla toimintaa.
  3. Toteuttaa yhdistyksen sääntöjen määräämät tehtävät: säännöissä saatetaan määrätä asioita, joita yhdistyksessä on tehtävä vuosittain, ja ne hallituksen on toteutettava.
  4. Edustaa yhdistystä ulospäin: olla näkyvillä, ottaa kantaa, solmia suhteita ja valvoa jäsenistön etua.
  5. Hoitaa yhdistyksen taloutta ja muita juoksevia asioita: järjestön arjen ja hallinnon pyörittäminen.
  6. Uusien jäsenten hyväksyminen ja jäsenrekisterin ylläpito: laki edellyttää hallitukselta jäsenasioiden hoitamista.
  7. Reagoida muutoksiin ja olla aloitteellinen yhdistyksen toiminnan kehittäjä: koska yhdistyksen kokousta ei käytännön syistä voida kutsua koolle jatkuvasti, kun tilanteet muuttuvat, jää muutoksiin reagointi hallituksen vastuulle. Hallituksella on myös työnsä kautta vahva näkemys yhdistyksen tilanteesta ja suunnasta, joten kehittämisaloitteita odotetaan myös siltä.

Hallituksen on hoidettava tehtäviään lain, yhdistyksen sääntöjen ja yhdistyksen päätöksien mukaisesti.

Asiat, joita hallitus ei voi tehdä

  • Yhdistyksen sääntöjen muuttaminen
  • Hallituksen tai sen jäsenen valitseminen, vaihtaminen tai erottaminen
  • Tilin- tai toiminnantarkastajien valitseminen, vaihtaminen tai erottaminen
  • Tilinpäätöksen hyväksyminen tai vastuuvapauden myöntäminen
  • Kiinteistöjen myyminen tai kiinnittäminen tai muu merkittävä taloudellinen päätös
  • Toimintasuunnitelman tai talousarvion hyväksyminen

Hallituksen vastuu

Koska hallitus käyttää toimeenpanovaltaa yhdistyksessä, se myös vastaa toiminnastaan kolmella eri tasolla:

  1. Parlamentaarinen vastuu eli vastuu jäsenille: hallituksen on noudatettava yhdistyksen kokouksen päätöksiä. Jos hallitus ei niitä noudata tai muuten menettää jäsenten luottamuksen, hallitus voidaan yhdistyksen päätöksellä myös erottaa kesken toimikautensa. Tällöin on kutsuttava koolle yhdistyksen kokous. Sen tarkempia perusteluita kuin luottamuksen menetys ei erottamiselle tarvita.
  2. Vahingonkorvausvastuu: Hallitus tai sen jäsen on velvollinen korvaamaan vahingon jonka se on tahallisesti tai huolimattomuuttaan aiheuttanut yhdistykselle. Yhdistykselle on pitänyt koitua merkittävää haittaa ja vahingon on todistettavasti aiheuttanut hallitus tai sen jäsen. Vahingonkorvausvastuusta hallituksen vapauttaa yhdistyksen kokous toiminnnantarkastuksen pohjalta, mutta jos jotakin tietoa on jäänyt pimentoon, sen perusteella korvausvastuu voidaan tuomita vielä jälkeenpäinkin.
  3. Rikosoikeudellinen vastuu: Jos hallitus tekee yhdistystoiminnan puitteissa rikoksen, vastuuseen siitä joutuu hallitus tai sen jäsen, ei yhdistys. Poikkeuksena tapaukset, joissa asia ei kuulu Rikoslain piiriin, jolloin yhdistys voi olla osapuoli (esimerkiksi sopimukset, vahingonkorvaukset, velat). Esimerkiksi ilman anniskelulupaa tapahtuvan alkoholin myymisen ilmitulo johtaisi hallituksen jäsenten, ei yhdistyksen rankaisemiseen, kun taas myöhässä palautetun vuokrapakun sopimussakko lankeaisi yhdisytksen maksettavaksi.

Hallituksen jäsenten tehtävät

Yhdistyslaki edellyttää, että hallituksessa on puheenjohtaja. Muut tehtävät ovat kuitenkin yhdistyksen sääntöjen määrättävissä, ja ne hallituksen jäsenet, joilla ei ole mitään säännöissä määrättyä tehtävää, saavat yleensä tehtävänsä hallituksen päätöksellä. Usein on toimivinta, että jokaisella on jokin oma vastuualueensa, minkä lisäksi kaikki luonnollisesti huolehtivat yhdessä yhteisistä asioista. Eri hallitustoimijoiden tehtäviin opastusta on Järjestöwikin Virkailijaoppaan artikkeleissa.

Hallituksen jäsenten tehtäviä jakaessa kannattaa huomioida seuraavat asiat:

  • Mitä säännöt sanovat: mitä virkoja pitää täyttää ja mitä tehtäviä vähintään pitää hoitaa vuoden aikana?
  • Mitä toimintasuunnitelma edellyttää vuoden toiminnalta: mitkä ovat painopistealueet?
  • Mitä erityisosaamista tai taitoja hallituksen jäsenillä on, jotka voisivat hyödyttää yhdistystä?
  • Kuinka paljon aikaa hallituksen jäsenillä on laittaa toimensa hoitamiseen?