Ero sivun ”Yhdistyksen rekisteröiminen” versioiden välillä

Järjestöwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun
 
(5 välissä olevaa versiota 3 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
HYYn piirissä toimivien järjestöjen ei tarvitse olla rekisteröityneitä. Rekisteröidyllä yhdistyksellä on kuitenkin monia etuja verrattuna rekisteröimättömään. Järjestön kannattaa kuitenkin itse miettiä onko toiminta sen "tasoista", että rekisteröiminen kannattaa, koska se lisää hallinnollisia vaatimuksia ja maksaa. Esimerkiksi pienen porukan harrastejärjestöä ei välttämättä kannata rekisteröidä.
+
Yhdistys voi olla rekisteröity (ry) tai toimia rekisteröimättömänä. Yhdistyksen rekisteröiminen tarkoittaa maksullisen ilmoituksen tekemistä Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) yhdistysrekisteriin. Kumpikin toimintamalli soveltuu erilaiseen käyttöön eikä järjestön tarvitse olla rekisteröity toimiakseen HYYn piirissä.  
  
 +
Rekisteröidyn yhdistyksen toiminta on enemmän säänneltyä kuin rekisteröimättömän ja se vaatii organisoidumpaa hallintoa. Rekisteröityminen tuo kuitenkin mukanaan oikeuksia, selkeyttä ja oikeusturvaa toimintaa pyörittäville henkilöille. Rekisteröimätön yhdistys ei voi muun muassa avata itselleen pankkitiliä tai liittyä toisen järjestön jäseneksi. Kaikki mahdolliset sitoumukset ja sopimukset tehdään jonkun yhdistyksen jäsenen nimissä yksityishenkilöinä ja lisäksi jäsenet vastaavat henkilökohtaisesti kaikista yhdistyksen toimista, joista ovat olleet päättämässä tai joihin ovat osallistuneet. Tapahtumanjärjestäjät ovat siis esimerkiksi vastuussa tapahtumansa mahdollisesti aiheuttaman tappion korvaamisesta.
  
[http://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri/rekisteroity_ja_rekisteroimaton_yhdistys/rekisteroity_ja_rekisteroimaton_yhdistys.html Patentti- ja rekisterihallituksen verkkosivuilla kerrotaan tarkemmin rekisteröidyn ja rekisteröimättömän yhdistyksen eroista.]
+
Kunkin järjestön kannattaa itse miettiä, onko toiminta sen laatuista, että rekisteröimisestä on hyötyä. Nyrkkisääntönä voi pitää sitä, että järjestön rekisteröityminen kannattaa, mikäli toiminta on tarkoitettu pysyväksi ja pitkäaikaiseksi, ihmiset vaihtuvat usein ja toiminnassa liikkuu ainakin jonkin verran rahaa. Patentti- ja rekisterihallituksen verkkosivuilla kerrotaan tarkemmin [http://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri/rekisteroity_ja_rekisteroimaton_yhdistys/rekisteroity_ja_rekisteroimaton_yhdistys.html rekisteröidyn ja rekisteröimättömän yhdistyksen eroista.]
  
[http://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri/yhdistys_rekisteroiminen.html PRH:n ohjeet kuinka yhdistys rekisteröidään.]
+
Patentti- ja rekisterihallituksen verkkosivuilta löytyvät myös ohjeet [http://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri/yhdistys_rekisteroiminen.html yhdistyksen rekisteröimiseen].
  
 +
Yhdistysten perustietoja voi selata maksutta PRH:n [http://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri.html yhdistysrekisteristä].
  
== Mitä rekisteröity yhdistys voi tehdä verrattuna rekisteröimättömään ==
+
[[Luokka:Yhdistystoiminnan perusteet]]
 
+
 
+
Rekisteröity yhdistys on oikeuskelpoinen eli
+
 
+
*sen jäsenet eivät henkilökohtaisesti vastaa yhdistyksen sitoumuksista
+
* se voi tehdä tehdä sitoumuksia ja sopimuksia
+
* omistaa kiinteää omaisuutta ja tehdä kauppoja
+
* ottaa vastaan lahjoituksia
+
* järjestää julkisia huvitilaisuuksia, arpajaisia ja yleisiä rahankeräyksiä
+
* olla jäsenenä toisessa yhdistyksessä tai osakkeenomistajana osakeyhtiössä
+

Nykyinen versio 26. kesäkuuta 2013 kello 10.32

Yhdistys voi olla rekisteröity (ry) tai toimia rekisteröimättömänä. Yhdistyksen rekisteröiminen tarkoittaa maksullisen ilmoituksen tekemistä Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) yhdistysrekisteriin. Kumpikin toimintamalli soveltuu erilaiseen käyttöön eikä järjestön tarvitse olla rekisteröity toimiakseen HYYn piirissä.

Rekisteröidyn yhdistyksen toiminta on enemmän säänneltyä kuin rekisteröimättömän ja se vaatii organisoidumpaa hallintoa. Rekisteröityminen tuo kuitenkin mukanaan oikeuksia, selkeyttä ja oikeusturvaa toimintaa pyörittäville henkilöille. Rekisteröimätön yhdistys ei voi muun muassa avata itselleen pankkitiliä tai liittyä toisen järjestön jäseneksi. Kaikki mahdolliset sitoumukset ja sopimukset tehdään jonkun yhdistyksen jäsenen nimissä yksityishenkilöinä ja lisäksi jäsenet vastaavat henkilökohtaisesti kaikista yhdistyksen toimista, joista ovat olleet päättämässä tai joihin ovat osallistuneet. Tapahtumanjärjestäjät ovat siis esimerkiksi vastuussa tapahtumansa mahdollisesti aiheuttaman tappion korvaamisesta.

Kunkin järjestön kannattaa itse miettiä, onko toiminta sen laatuista, että rekisteröimisestä on hyötyä. Nyrkkisääntönä voi pitää sitä, että järjestön rekisteröityminen kannattaa, mikäli toiminta on tarkoitettu pysyväksi ja pitkäaikaiseksi, ihmiset vaihtuvat usein ja toiminnassa liikkuu ainakin jonkin verran rahaa. Patentti- ja rekisterihallituksen verkkosivuilla kerrotaan tarkemmin rekisteröidyn ja rekisteröimättömän yhdistyksen eroista.

Patentti- ja rekisterihallituksen verkkosivuilta löytyvät myös ohjeet yhdistyksen rekisteröimiseen.

Yhdistysten perustietoja voi selata maksutta PRH:n yhdistysrekisteristä.