Ero sivun ”Varainhankinta” versioiden välillä

Järjestöwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Rivi 4: Rivi 4:
  
 
Vaikka jäsenmaksua ei kerättäisikään, voi yhdistys ottaa kannatusjäseniä. Kannatusjäsenet eivät ole äänioikeutettuja yhdistyksen kokouksissa eivätkä siten varsinaisia jäseniä, mutta maksavat korotettua jäsenmaksua tukeakseen yhdistyksen toimintaa. Kannatusjäsenet ovat hyvin tyypillisesti aiempia yhdistyksen aktiivijäseniä, mutta ne voivat olla myös yhteisöjä tai säätiöitä.
 
Vaikka jäsenmaksua ei kerättäisikään, voi yhdistys ottaa kannatusjäseniä. Kannatusjäsenet eivät ole äänioikeutettuja yhdistyksen kokouksissa eivätkä siten varsinaisia jäseniä, mutta maksavat korotettua jäsenmaksua tukeakseen yhdistyksen toimintaa. Kannatusjäsenet ovat hyvin tyypillisesti aiempia yhdistyksen aktiivijäseniä, mutta ne voivat olla myös yhteisöjä tai säätiöitä.
 +
 +
== Tukijoiden hankkiminen: mitään ei saa vastikkeetta ==
 +
 +
Monet opiskelijajärjestöt tekevät yhteistyötä myös yritysten, liittojen ja ammattijärjestöjen kanssa. Jos mahdolliseen taloudelliseen tukijaan on henkilökohtaisia kontakteja, saattaa yhdistys saada taloudellista tukea vastikkeetta, mutta pääsääntöisesti yhdistyksellä on oltava jotain tarjottavaa, jotta yhteistyökumppani lähtisi tukemaan sen toimintaa rahallisesti.
 +
 +
Monilla järjestöillä on tukijoita, jotka vastineeksi saavat näkyvyyttä työnantajina järjestön jäsenten keskuudessa. Tämä toimii erityisesti niiden alojen ainejärjestöissä, joissa valmistumisenjälkeinen ammatti on enemmän tai vähemmän selvä jo opintojen alussa. Toiset tukijat taas haluavat tuotteelleen näkyvyyttä esimerkiksi järjestölehteen tai tapahtumaan, mutta tällainen tukeminen on hyvin altista talouden suhdanteille: laihana aikana mainoksia on vaikea myydä. Jokaisella opiskelijajärjestöllä on kuitenkin tuote, jota ne voivat tarjota: ''järjestön erikoistumisalaan liittyvä ammattitaito''.
 +
 +
Jokainen järjestö on keskittynyt joihinkin asioihin muita enemmän. Siten ne erottautuvat muista järjestöistä. Ainejärjestöt voivat tarjota jäsenten opiskelualaan liittyvää luentoa tai muuta konsultaatiota, harrastejärjestöt näytteitä kiinnostuksen kohteestaan, osakunnat paikalliskulttuuria ja niin edelleen. Vaatii itseluottamusta kysyä suuren yrityksen johtajalta, haluaako hän tukea vuosijuhlia opiskelijoiden tarjoamia palveluksia vastaan, mutta kun homman tekee oikein, yritykset kyllä haluavat nuoria puhumaan ja tuomaan näkökulmaa, olipa kysesitten kemiantekniikasta, julkisen palvelun tuottamisesta tai markkinoinnista.
 +
 +
=== Yritysyhteistyön aloitus pähkinänkuoressa: ===
 +
 +
<ul>
 +
<li>Tuen saaminen edellyttää vastiketta.</li>
 +
<li>Yrityksiä ei useinkaan kiinnosta logon painaminen pienilevikkiseen järjestölehteen - tarjoa siis erikoisosaamistanne.</li>
 +
<li>Ota suoraan yhteyttä henkilöön, jolla on valtuuksia päättää taloudellisesta tuesta, mutta joka ehtii vasta. Johtoryhmän jäsentäkin voi kiinnostaa nuorten näkökulma.</li>
 +
<li>Ole avoin: kerro, mihin tarkoitukseen varoja kerätään, mitä muita yhteistyötahoja mahdollisesti on, äläkä peittele yhdistyksen taustoja. Kukaan ei anna rahaa epäilyttäviin tarkoituksiin - opiskelijoiden bileisiin monetkin.</li>
 +
<li>Älä karsasta tavaran muodossa saatuja tukia: ne voi jakaa jäsenille tai laittaa arpajaisvoitoiksi. Voit myös suoraan tarjota mahdollisuutta tarjota jäsenille jotakin.</li>
 +
<li>Pidä kiinni muodostetuista kontakteista: kutsu juhliin, huomioi merkittävät uutiset, tarjoa ilmainen mainospaikka, ehdota jatkoyhteistyötä. Muista myös välittää tieto kontakteista seuraajallesi.</li>
 +
</ul>
  
 
== Talkootyö ==
 
== Talkootyö ==
Rivi 49: Rivi 68:
  
  
== Tukijoiden hankkiminen: mitään ei saa vastikkeetta ==
 
 
Monet opiskelijajärjestöt tekevät yhteistyötä myös yritysten, liittojen ja ammattijärjestöjen kanssa. Jos mahdolliseen taloudelliseen tukijaan on henkilökohtaisia kontakteja, saattaa yhdistys saada taloudellista tukea vastikkeetta, mutta pääsääntöisesti yhdistyksellä on oltava jotain tarjottavaa, jotta yhteistyökumppani lähtisi tukemaan sen toimintaa rahallisesti.
 
 
Monilla järjestöillä on tukijoita, jotka vastineeksi saavat näkyvyyttä työnantajina järjestön jäsenten keskuudessa. Tämä toimii erityisesti niiden alojen ainejärjestöissä, joissa valmistumisenjälkeinen ammatti on enemmän tai vähemmän selvä jo opintojen alussa. Toiset tukijat taas haluavat tuotteelleen näkyvyyttä esimerkiksi järjestölehteen tai tapahtumaan, mutta tällainen tukeminen on hyvin altista talouden suhdanteille: laihana aikana mainoksia on vaikea myydä. Jokaisella opiskelijajärjestöllä on kuitenkin tuote, jota ne voivat tarjota: ''järjestön erikoistumisalaan liittyvä ammattitaito''.
 
 
Jokainen järjestö on keskittynyt joihinkin asioihin muita enemmän. Siten ne erottautuvat muista järjestöistä. Ainejärjestöt voivat tarjota jäsenten opiskelualaan liittyvää luentoa tai muuta konsultaatiota, harrastejärjestöt näytteitä kiinnostuksen kohteestaan, osakunnat paikalliskulttuuria ja niin edelleen. Vaatii itseluottamusta kysyä suuren yrityksen johtajalta, haluaako hän tukea vuosijuhlia opiskelijoiden tarjoamia palveluksia vastaan, mutta kun homman tekee oikein, yritykset kyllä haluavat nuoria puhumaan ja tuomaan näkökulmaa, olipa kysesitten kemiantekniikasta, julkisen palvelun tuottamisesta tai markkinoinnista.
 
 
Yritysyhteistyön aloitus pähkinänkuoressa:
 
<ul>
 
<li>Tuen saaminen edellyttää vastiketta.</li>
 
<li>Yrityksiä ei useinkaan kiinnosta logon painaminen pienilevikkiseen järjestölehteen - tarjoa siis erikoisosaamistanne.</li>
 
<li>Ota suoraan yhteyttä henkilöön, jolla on valtuuksia päättää taloudellisesta tuesta, mutta joka ehtii vasta. Johtoryhmän jäsentäkin voi kiinnostaa nuorten näkökulma.</li>
 
<li>Ole avoin: kerro, mihin tarkoitukseen varoja kerätään, mitä muita yhteistyötahoja mahdollisesti on, äläkä peittele yhdistyksen taustoja. Kukaan ei anna rahaa epäilyttäviin tarkoituksiin - opiskelijoiden bileisiin monetkin.</li>
 
<li>Älä karsasta tavaran muodossa saatuja tukia: ne voi jakaa jäsenille tai laittaa arpajaisvoitoiksi. Voit myös suoraan tarjota mahdollisuutta tarjota jäsenille jotakin.</li>
 
<li>Pidä kiinni muodostetuista kontakteista: kutsu juhliin, huomioi merkittävät uutiset, tarjoa ilmainen mainospaikka, ehdota jatkoyhteistyötä. Muista myös välittää tieto kontakteista seuraajallesi.</li>
 
</ul>
 
 
== Lahjoitukset ja testamentit ==
 
== Lahjoitukset ja testamentit ==
  

Versio 4. heinäkuuta 2013 kello 13.25

Monet opiskelijayhdsitykset eivät halua kerätä jäsenmaksuja, usein periaattellisista syistä. Hyvä järjestötoiminta nielee kuitenkin myös rahaa, ja jos jäsenmaksua ei kerätä, pitää rahoitus hankkia muilla keinoilla. Yhdistyksille mahdollisia varainhankinnan muotoja on monia: talkootyö, arpajaiset, tuotteiden myyminen, tapahtumatarjoilut, säätiörahoitus, rahankeräykset, lahjoitukset ja tukijat. Yleinen harhaluulo on, että yhdistys ei voi lainkaan harjoittaa myyntiä tms. yritystoimintaan verrattavaa. Yhdistys kuitenkin voi täysin laillisesti kerätä varoja edellä mainituin keinoin, kunhan toimintaa ei katsota elinkeinon harjoittamiseksi, tai siis toiminta on epäammattimaista, tuotot pysyvät pieninä, varainkeruu tehdään yhdistyksen tarkoituksen toteuttamiseksi ja sääntöjen mukaisesti.

Usein varainhankinta on helpointa tiettyä tapahtumaa varten tai tapahtuman yhteydessä. Silloin tuottojen tiedetään menevän selkeästi rajattuun tarkoitukseen, eikä esimerkiksi hallituksen omaan kivaan. Ylipäätään varainhankinnan perusedellytys on laadukas toiminta - jos yhdistyksellä ei ole kunnon toimintaa, kukaan ei halua antaa sille rahojaan.

Vaikka jäsenmaksua ei kerättäisikään, voi yhdistys ottaa kannatusjäseniä. Kannatusjäsenet eivät ole äänioikeutettuja yhdistyksen kokouksissa eivätkä siten varsinaisia jäseniä, mutta maksavat korotettua jäsenmaksua tukeakseen yhdistyksen toimintaa. Kannatusjäsenet ovat hyvin tyypillisesti aiempia yhdistyksen aktiivijäseniä, mutta ne voivat olla myös yhteisöjä tai säätiöitä.

Tukijoiden hankkiminen: mitään ei saa vastikkeetta

Monet opiskelijajärjestöt tekevät yhteistyötä myös yritysten, liittojen ja ammattijärjestöjen kanssa. Jos mahdolliseen taloudelliseen tukijaan on henkilökohtaisia kontakteja, saattaa yhdistys saada taloudellista tukea vastikkeetta, mutta pääsääntöisesti yhdistyksellä on oltava jotain tarjottavaa, jotta yhteistyökumppani lähtisi tukemaan sen toimintaa rahallisesti.

Monilla järjestöillä on tukijoita, jotka vastineeksi saavat näkyvyyttä työnantajina järjestön jäsenten keskuudessa. Tämä toimii erityisesti niiden alojen ainejärjestöissä, joissa valmistumisenjälkeinen ammatti on enemmän tai vähemmän selvä jo opintojen alussa. Toiset tukijat taas haluavat tuotteelleen näkyvyyttä esimerkiksi järjestölehteen tai tapahtumaan, mutta tällainen tukeminen on hyvin altista talouden suhdanteille: laihana aikana mainoksia on vaikea myydä. Jokaisella opiskelijajärjestöllä on kuitenkin tuote, jota ne voivat tarjota: järjestön erikoistumisalaan liittyvä ammattitaito.

Jokainen järjestö on keskittynyt joihinkin asioihin muita enemmän. Siten ne erottautuvat muista järjestöistä. Ainejärjestöt voivat tarjota jäsenten opiskelualaan liittyvää luentoa tai muuta konsultaatiota, harrastejärjestöt näytteitä kiinnostuksen kohteestaan, osakunnat paikalliskulttuuria ja niin edelleen. Vaatii itseluottamusta kysyä suuren yrityksen johtajalta, haluaako hän tukea vuosijuhlia opiskelijoiden tarjoamia palveluksia vastaan, mutta kun homman tekee oikein, yritykset kyllä haluavat nuoria puhumaan ja tuomaan näkökulmaa, olipa kysesitten kemiantekniikasta, julkisen palvelun tuottamisesta tai markkinoinnista.

Yritysyhteistyön aloitus pähkinänkuoressa:

  • Tuen saaminen edellyttää vastiketta.
  • Yrityksiä ei useinkaan kiinnosta logon painaminen pienilevikkiseen järjestölehteen - tarjoa siis erikoisosaamistanne.
  • Ota suoraan yhteyttä henkilöön, jolla on valtuuksia päättää taloudellisesta tuesta, mutta joka ehtii vasta. Johtoryhmän jäsentäkin voi kiinnostaa nuorten näkökulma.
  • Ole avoin: kerro, mihin tarkoitukseen varoja kerätään, mitä muita yhteistyötahoja mahdollisesti on, äläkä peittele yhdistyksen taustoja. Kukaan ei anna rahaa epäilyttäviin tarkoituksiin - opiskelijoiden bileisiin monetkin.
  • Älä karsasta tavaran muodossa saatuja tukia: ne voi jakaa jäsenille tai laittaa arpajaisvoitoiksi. Voit myös suoraan tarjota mahdollisuutta tarjota jäsenille jotakin.
  • Pidä kiinni muodostetuista kontakteista: kutsu juhliin, huomioi merkittävät uutiset, tarjoa ilmainen mainospaikka, ehdota jatkoyhteistyötä. Muista myös välittää tieto kontakteista seuraajallesi.

Talkootyö

Talkootyö on kenties selkein ja suoraviivaisin varainhankintakeino: yhdistys myy useimmiten urakkapalkalla vapaaehtoistyövoimaa toiselle osapuolelle, joka maksaa ennalta sovitun korvauksen kun työ on tehty. Talkoomahdollisuuksia on paljon, esimerkiksi tv-lähetysten yleisönä, taustahahmoina kuvauksissa, tapahtuman järjestyksenvalvojina tai siivoojina, yliopiston ja ylioppilaskunnan projekteissa apukäsinä, postittajina, mainoslehtisten jakajina ja niin edelleen. Vapaaehtoisia kysellään yleensä järjestöjen sähköpostilistoilla, joten järjestön nettisivuille voi olla hyvä laittaa maininta, että järjestöä voi kutsua myös talkootöihin.

Arpajaiset ja rahankeräys

Rekisteröidyt yhdistykset voivat ilman erillistä lupaa järjestää arpajaisia omissa tilaisuuksissaan, kunhan a) voitot jaetaan samassa tilaisuudessa ja b) arpojen yhteenlaskettu myyntihinta jää alle 2000 euron. Muihin arpajaisiin yhdistyksen on hankittava lupa, jonka voi saada enintään kahdeksi kuukaudeksi.

Arpajaisten järjestämiseen tarvitaan lupa, joka voidaan antaa enintään kuudeksi kuukaudeksi. Kun arpajaiset järjestetään Helsingin alueella, luvan myöntää Helsingin poliisilaitos (Pasilanraitio 11 PL 11 00241 HELSINKI, tai sähköisellä lomakkeella), ja kun arpajaiset järjestetään sitä laajemmalla alueella, luvan myöntää Poliisihallitus (Poliisihallitus, Arpajaishallinto, PL 50, 11101 Riihimäki). Lupia haetaan kirjallisesti ja lupapäätös on maksullinen. Lisätietoja tavara-arpajaisluvista poliisin sivuilla.

Rahankeräys eroaa arpajaisista siten, että siinä yleisöltä kerätään rahaa vastikkeetta. Rahankeräyksessä vastikkeeksi saa antaa ainoastaan ns. keräystunnuksen, eli tarran tai vastaavan kerääjän tai keräyksen logon. Rahankeräys on aina luvanvaraista. Kun keräys järjestetään Helsingin alueella, luvan myöntää Helsingin poliisilaitos (Pasilanraitio 11 PL 11 00241 HELSINKI), ja kun arpajaiset järjestetään sitä laajemmalla alueella, luvan myöntää Poliisihallitus (Poliisihallitus, Arpajaishallinto, PL 50, 11101 Riihimäki). Hakemuslomake ja lisätiedot poliisin sivuilla. Yhdiostyksen jäsenten piirissä rahankeräykseen ei tarvitse lupia.

Myyjäiset ja kannatustuotteet

Myyjäiset on perinteinen tapa tehdä yhdistyksen varainhankintaa. Myyjäisillä hankittua tuloa ei katsota elinkeinotuloksi, joten siitä ei tarvitse maksaa tuloveroa. Myyjäisissä voi myydä periaatteessa mitä tahansa, mutta ruoan ja juoman myynnistä Elintarvikelaki edellyttää tiettyjen asioiden huomioimista:

  • Kun toiminta on tilapäistä ja vähäriskistä, erillistä ilmoitusta viranomaisille ei tarvitse tehdä (esim. kahvin, pullan tai makkaran myynti järjestön tilaisuudessa).
  • Kun myynnissä on herkästi pilaantuvia tuotteita, kuten kermaa sisältäviä leivonnaisia, vastuuhenkilöllä on oltava Eviran myöntämä hygieniapassi.
  • Myyntipiste on suojattava pölyltä, roskalta ja eläimiltä esim. kakkukuvulla tai pleksillä.
  • Elintarvikkeita tai kuljetusastioita ei saa säilyttää maassa. Kylmäsäilytystä vaativien tuotteiden on oltava ≤ 6 °C:ssa ja lämpösäilytystä vaativien ≥ 60 °C:ssa.
  • Myyntipisteellä pitää olla käsienpesumahdollisuus (vettä, saippuaa ja käsipaperia) sekä kannellinen jäteastia.
  • Ei herkästi pilaantuvia, pakattuja tuotteita myytäessä pakkauksessa pitää olla pakkausmerkinnät: tuotteen nimi, valmistusaineet, pakkauspäivä, valmistajan yhteystiedot sekä merkintä, mikäli tuote on ollut pakastettuna.

Myyjäiset voi hyvin yhdistää osaksi muuta tapahtumaa. Kokemuksen mukaan parhaiten menevät kaupaksi yhdistykselle leimalliset, omaperäiset tuotteet, joten itse tekemällä myyjäistuotteista saa myyviä.

Yhdistys voi myyjäisten ulkopuolellakin harjoittaa verovapaata myyntitoimintaa, vaikkapa pysyvällä nettikaupalla. Silloin tuotevalikoima on kuitenkin rajattu: yhdistys voi verovapaasti myydä vain jäsenjulkaisuaan sekä "merkkejä, kortteja, viirejä tai muita sellaisia", eli käytännössä yhdistyksen nimellä tai logolla varustettuja kannatustuotteita.

Säätiöt ja rahastot

Rahoitusta erillisiin hankkeisiin kannattaa hakea myös rahastoilta ja säätiöiltä.

Suomen Kulttuurirahasto ja sen maakunnalliset rahastot myöntävät apurahoja mm. näyttelyiden ja muun materiaalin tuottamiseen. Päärahaston ja maakunnallisten rahastojen hakuajat vaihtelevat.

http://www.skr.fi/

Linkit maakuntarahastoihin: http://www.skr.fi/default.asp?docId=12338

Säätiöpalvelun etusivulla on tietoa ajankohtaisista hakuajoista. Säätiöt verkossa –linkki vie aakkoselliseen luetteloon rahastoista ja säätiöistä ja edelleen näiden kotisivuille.

http://www.saatiopalvelu.fi/fi/


Lahjoitukset ja testamentit

Yleishyödyllinen yhdistys on vapautettu perintö- ja lahjaveroista. Niinpä yhdistyksen ei tarvitse maksaa veroja yhteisöiltä tai yksityishenkilöiltä saamistaan lahjoituksista. Yhdistys voi myös verovapaasti ottaa vastaan testamentteja. Testamentin ehtoihin kannattaa kuitenkin perehtyä huolella ennen testamentin vastaanottoa, sillä testamenttia on noudatettava varojen käytössä vielä vuosien päästäkin. Joissain tapauksissa testamentin vastaanotto voikin siis tuottaa yhdistykselle enemmän kuluja kuin tuloja.