Ero sivun ”Työelämä- ja alumniasiat” versioiden välillä

Järjestöwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun
(Ak: Uusi sivu: Työelämävalmiudet: ohjeita kuinka tuoda opinnot lähemmäksi työelämää ja mitä järjestöt ja hallopedit voivat asialle tehdä)
 
p
 
(10 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
 +
Työelämään, työllistymiseen, harjoitteluihin ja järjestön alumneihin eli entisiin toimijoihin liittyvät asiat on usein niputettu yhdeksi hallitusvastuuksi.
  
[[Työelämävalmiudet]]: ohjeita kuinka tuoda opinnot lähemmäksi työelämää ja mitä järjestöt ja hallopedit voivat asialle tehdä
+
HYYn, yliopiston Urapalveluiden sekä yliopiston alumnitoiminnan kattava [https://moodle.helsinki.fi/course/view.php?id=1935 Alumni- ja työelämävastaavien käsikirja] sijaitsee Moodlessa. Tässä wikiartikkelissa keskitytään käytännön kokemuksiin työelämä- ja alumniasioiden hoitamisesta hallituksessa.
 +
 
 +
= Alumniasiat =
 +
 
 +
Yhteydenpitoa alumneihin pidetään usein opiskelijajärjestöissä tärkeänä kolmesta syystä:
 +
<ol>
 +
<li>Alumnit ovat toimineet aiemmin järjestössä ja voivat kertoa kokemuksestaan, miten asioita on hoidettu.</li>
 +
<li>Alumneille on kokemusta opinnoista, tieteenalasta ja työelämästä, ja heihin tutustuminen voi olla antoisaa ja opettavaista järjestön jäsenille. Järjestö itse voi saada alumneista esimerkiksi puhujia seminaareihin tai muuta sellaista.</li>
 +
<li>Alumnit ovat mukana työelämässä ja heillä voi siten olla rahanarvoisia kontakteja, joista järjestö voi hyötyä esimerkiksi tapahtumaa järjestäessä.</li>
 +
</ol>
 +
 
 +
Alumnien tavoittaminen voi olla hallituksessa toimivalle opiskelijalle hankalaa. Alumnitoiminta kannattaakin usein hoitaa yhteistyössä oppiaineen tai laitoksen henkilökunnan kautta, sillä heillä on pääsy tietokantoihin, joista selviää esimerkiksi oppiaineesta aiemmin valmistuneet. Hyvä väylä alumniverkoston pystyttämiseen on myös yliopiston [https://alumniverkosto.helsinki.fi/portal/public/Default.aspx Alumnikampus], jonne voi luoda oman ryhmän omalle oppiaineelleen tai muulle joukolle.
 +
 
 +
= Työelämäasiat =
 +
 
 +
Opiskelijoiden työelämävalmiuksia on mahdollista kehittää opintojen kautta monella tavalla. Alle on koottu käytännössä hyväksitodettuja keinoja edistää opintojen työelämävalmiuksia kehittävää puolta. Työelämäasioissa hallitusvirkalijan kaksi keskeisintä ratkaistavaa kysymystä ovat: Miten tuoda opinnot lähemmäs työelämää? Mitä järjestöt ja hallopedit voivat asialle tehdä?
 +
 
 +
== Kehitysehdotuksia opetushenkilökunnalle ==
 +
 
 +
'''Ongelmalähtöiset opinnot'''
 +
 
 +
Opetushenkilökuntkaa kannattaa kannustaa tuomaan opetukseen alakohtaisia esimerkkitapauksia eli caseja. Niitä voi joko käyttää esimerkkeinä luennon aikana tai sitten niistä voidaan tehdä varsinaisia ongelmalähtöisiä tehtäviä opiskelijoille. ongelmalähtöisiä tehtäviä voidaan käyttää myös perinteisten tenttien korvaajina.
 +
 
 +
Erityisen tehokasta ongelmalähtöistä opetusta ovat alumnien mentoroimat pienryhmät. Alumnit voivat osallistua ryhmien toimintaan esim. 3x1h. Muuna aikana opiskelijat toimivat vertaisryhmänä. Työstä saadaan tavoitteellista antamalla projektiksi joku kurssin aihepiiriin liittyvä case.
 +
 
 +
Myös yritysmaailman kaipaamia työelämätaitoja voidaan tuoda kursseille tuomalla luentojen rinnalle projektiluontoisia töitä. Kunkin projektin voi tarjota eri yritys, järjestö tai yhteisö. Projektissa opiskelijat keskittyvät ratkaisemaan tosielämän ongelmia jotka liittyvät heidän opintoihinsa.
 +
 
 +
'''Kurssien osaamistavoitteet'''
 +
 
 +
Kurssien osaamistavoitteet pitäisi tuoda selvästi esille. Osaamistavoitteisiin pitäisi lisätä myös enemmän työelämä valmiuksia. Esimerkiksi ryhmätöistä voisi tehdä tavoitteellempia tuomalla kurssien osaamistavoitteisiin myös ryhmätyötaitoja (kurssin jälkeen opiskelija osaa toimia ryhmänjohtajana).
 +
 
 +
'''Ulkopuolisten luennoitsijoiden käyttö'''
 +
 
 +
Ulkopuolisia luennoitsijoita pitäisi ohjeistaa kertomaan oman työnsä sisällöstä ja siitä kuinka hän on niihin tehtäviin päätynyt. Heidän ei tulisi olla firmaesittelijöitä. Ulkopuoliset luennoitsijat ovat erinomaisia ajankohtaisen työelämätiedon antajia!
 +
 
 +
'''Sanallinen palaute kurssisuorituksista'''
 +
 
 +
Sanallinen palaute kurssisuorituksista helpottaisi opiskelijoiden oman osaamisen kehittämistä.
 +
 
 +
 
 +
== Ylipistoharjoittelut ==
 +
 
 +
Jo jokaisen fuksivaiheen opiskelijan tulee kuulla harjoitteluista. Seuraavassa on asioita joita jokaisen laitoksen/tiedekunnan harjoitteluvastaavien olisi hyvä tehdä:
 +
 
 +
'''Kaikille opiskelijoille kerrotaan selkeästi'''
 +
<ul>
 +
<li>Miten ja minkä verran harjoittelutukea voi saada</li>
 +
<li>Mikä on Kelan työssäoloehto</li>
 +
<li>Mistä harjoitteluja koskevat alakohtaiset työehtosopimukset löytyvät</li>
 +
<li>Millaiset sopimukset tulee kirjoittaa</li>
 +
</ul>
 +
 
 +
'''Harjoittelujen hakeminen ja niistä sopiminen'''
 +
 
 +
Opiskelijat saavat lomakemallit kirjallisiin sopimuksiin ja heitä ohjeistetaan tekemään sopimus johon harjoittelijan tehtävänkuva ja ohjauskäytännöt kirjataan selkeästi ylös.  Jokaisen harjoittelun kohdalla varmistetaan että opiskelija kirjoittaa kirjalliset sopimukset harjoittelupaikan kanssa ja että hänelle on nimetty ohjaaja.
 +
 
 +
Jokainen harjoittelupaikka kirjataan ylös ja lista aiemmista harjoitteluista on opiskelijoiden saatavilla. Listaa harjoittelupaikoista voidaan pitää julkisesti esillä, kunhan siihen ei liitetä henkilötietoja. Henkilötietoja sisältävä lista voidaan tuoda kevyesti opiskelijoiden saataville esimerkiksi tekemällä se Flammaan kirjautumista vaativalle sivulle.
 +
 
 +
== Työelämän hiljainen tieto ==
 +
 
 +
'''Verkostoitumismahdollisuuksien lisääminen'''
 +
Yliopistomaailmaan tulisi lisätä myös vapaamuotoista verkostoitumista opetushenkilökunnan, opiskeljoiden ja alumnien välille. “Saunakeskustelut” ammattilaisten kanssa opettavat arvaamattomia asioita.
 +
 
 +
Yhteiset tilat henkilöstonkanssa joissa vietetään luentotaukoja/kahvihetkiä voisivat lisätä hiljaisen tiedon siirtymistä ja edistää opiskelijoiden ammatti-identiteetin kehittymistä.
 +
 
 +
Työelämätiedon karttuessa opiskelijat oppivat markkinoimaan itseään ja omaa osaamistaan paremmin.
 +
 
 +
'''Työelämän edustajat suoraan yliopistoon - ja yliopistolaiset työelämän luo'''
 +
 
 +
Työelämä ekskursioilla hiljaista tietoa kertyy huomaamatta. Niin järjestöt kuin laitoksetkin voivat järjestää ekskuja. Lisäksi eri yritysten henkilöstö- ja rekrytointivastaavia voisi tuoda yliopistolle ajoittain kertomaan esimerkiksi siitä, kuinka konkreettisesti rekrytointitilanteet toimivat.
 +
 
 +
Järjestöjen kannattaa hyödyntää alumniverkostoaan. Alumnit tulevat usein mielellään tapaamaan opiskelijoita ja jakamaan elämänkokemustaan. Erityisen hyödyllisiä ovat rennot iltatilaisuudet joissa usemmat alumnit kertovat työurastaan minkä jälkeen yhdessä voidaan syödä ja jutella. Samalla hiljaista tietoa vaihtuu.
 +
 
 +
== Ammattiliitot yliopistolle? ==
 +
Järjestöjen kannattaa tehdä yhteistyötä liittojen paikallisostojen ja -yhdistysten kanssa. Järjestön oma ammattiliitto/työelämävastaava ei ole huono idea. Ammattiliittojen kanssa kannattaa neuvotella siitä, että opiskelijat voisivat liittyä ilmaiseksi/isolla alennuksella liittoon. Vastineeksi liitot voisivat tulla kertomaan itsestään järjestön illanviettoihin yms.
 +
 
 +
Ammattiliittojen kanssa voi järjestää esimerkiksi:
 +
<ul>
 +
<li>CV- ja työhakemustyöpajoja</li>
 +
<li>koulutusilta työehtosopimuksista</li>
 +
<li>infotilaisuus työntekijöiden oikeuksista</li>
 +
<li>ohjeita pätkätyömaailmaan -illan</li>
 +
<li>projektityöskentelykoulutus</li>
 +
</ul>
 +
 
 +
Ammattiliittoihin voi tutustua esimerkiksi ekskursioilla, kutsumalla heiltä asiantuntijoita luennoimaan tai vierailemalla Akava Camp-korkeakoulukiertueella omalla kampuksella. Kiertue tuo laajasti eri ammattiliittoja esille.
 +
 
 +
== Opiskelijan oman osaamisen tunnistaminen ==
 +
 
 +
Mentorointi on erityisen hyvämuoto kasvattaa opiskelijan itsetuntemusta ja ymmärrystä omista vahvuuksista ja koulutuksen tarjoamista eduista työelämänkannalta. Mentorointia voi järjestää esimerkiksi oma järjestösi minimentorointi mallina. Moni tiedekunta ja laitos on myös aloittamassa omia mentorointiprojektejaan.
 +
 
 +
Opettajatuutoreiden tulisi keskustella enemmän opiskelijoiden kanssa ja tuoda esiin kursseilla opittuja asioita työelämän näkökulmasta.
 +
 
 +
Jokainen tiedekunta/laitos voisi esimerkiksi kerätä sivun jossa listataan mihin kaikkialle tutkinnon suorittajat ovat päätyneet töihin.
 +
 
 +
Opiskelijat voivat kehittää omaa yksilöllistä osaamistaan paremmin, jos yliopisto tai edes järjestöt tarjoaisivat sivuaineinfoja. Sivuaineiden avulla voi kehittää omista opinnoista juuri itsensä näköisen paketin.
 +
 
 +
== Mentorointi ==
 +
 
 +
Mentorointimalleja on useita:
 +
<ul>
 +
<li>kahdenkeskeinen mentorointi</li>
 +
<li>ryhmämentorointi: [http://www.helsinki.fi/urapalvelut/mita_ryhmamentorointi_on_opasluonnos_2012_2013.pdf Helsingin Yliopiston ryhmämentorointi opas löytyy urapalveluiden nettisivuilta.]</li>
 +
<li>[http://www.slideshare.net/SYLFinland/8-carver-minimentorointikyky30112010#btnNext minimentorointi]</li>
 +
</ul>
 +
 
 +
Rinnakkaisten alojen yhteiset mentorointisysteemit lisäävät poikkitieteellisyyttä ja avaavat uusia uranäkökulmia opiskelijoille.
 +
 
 +
Mentoroijina voi toimia niin tuktijoita, opettajia, alumneja, yritysmaailman edustajia kuin vanhempia opiskelijoita - paras taho riippuu opiskelijan omasta kiinnostuksesta. Opetushenkilökunta voi toimia opettajatuutorina ja tuoda esiin mentoroinnin kautta opintojen työelämänäkulmaa. Mentoroinnilla voidaan opettaa työelämä-asioiden lisäksi myös esim. opiskelutekniikkaa, tukea omien opintojen suunnittelua tai vahvistaa ammatti-identiteettiä.
 +
 
 +
Mentorointi ajanjakoista tulisi saada opintopisteitä!
 +
 
 +
[http://openetti.aokk.fi/sisu/TEEMAT%20AIHEALUEITTAIN/Tyoelamaosaaminen/Mentorointi.pdf Lisää mentroinnista]
 +
 
 +
== Työhakemusoppeja ==
 +
 
 +
Merkitse kaikki luottamustehtävät CV:hen. Ne osoittavat aktiivisuutta ja kertovat rivien välistä että olet oppinut organisointitaitoja, kokouskäytäntöjä ja ryhmässä toimimista tosielämän tilanteissa.
 +
 
 +
Harkitse tarkkaan laitatko kuvan vai et - joitain työtehtäviä hakiessa sen laittaminen voi kannattaa, mutta ei läheskään aina.
 +
 
 +
Anna jokun toisen lukea hakemuksesi ja CV:si ennen sen lähettämistä. Pyydä esim. opettajaa, kurssikaveria tai Helsignin urapalveluiden työntekijää lukemaan se.
 +
 
 +
Lisää erinomaisia ohjeita hakemusten kirjoittamiseen löytyy [Aarresaaren nettisivuilta. http://www.aarresaari.net/tyonhakuopas2.htm]
 +
 
 +
 
 +
[[Luokka:Virkailijaopas]]

Nykyinen versio 2. heinäkuuta 2013 kello 09.56

Työelämään, työllistymiseen, harjoitteluihin ja järjestön alumneihin eli entisiin toimijoihin liittyvät asiat on usein niputettu yhdeksi hallitusvastuuksi.

HYYn, yliopiston Urapalveluiden sekä yliopiston alumnitoiminnan kattava Alumni- ja työelämävastaavien käsikirja sijaitsee Moodlessa. Tässä wikiartikkelissa keskitytään käytännön kokemuksiin työelämä- ja alumniasioiden hoitamisesta hallituksessa.

Alumniasiat

Yhteydenpitoa alumneihin pidetään usein opiskelijajärjestöissä tärkeänä kolmesta syystä:

  1. Alumnit ovat toimineet aiemmin järjestössä ja voivat kertoa kokemuksestaan, miten asioita on hoidettu.
  2. Alumneille on kokemusta opinnoista, tieteenalasta ja työelämästä, ja heihin tutustuminen voi olla antoisaa ja opettavaista järjestön jäsenille. Järjestö itse voi saada alumneista esimerkiksi puhujia seminaareihin tai muuta sellaista.
  3. Alumnit ovat mukana työelämässä ja heillä voi siten olla rahanarvoisia kontakteja, joista järjestö voi hyötyä esimerkiksi tapahtumaa järjestäessä.

Alumnien tavoittaminen voi olla hallituksessa toimivalle opiskelijalle hankalaa. Alumnitoiminta kannattaakin usein hoitaa yhteistyössä oppiaineen tai laitoksen henkilökunnan kautta, sillä heillä on pääsy tietokantoihin, joista selviää esimerkiksi oppiaineesta aiemmin valmistuneet. Hyvä väylä alumniverkoston pystyttämiseen on myös yliopiston Alumnikampus, jonne voi luoda oman ryhmän omalle oppiaineelleen tai muulle joukolle.

Työelämäasiat

Opiskelijoiden työelämävalmiuksia on mahdollista kehittää opintojen kautta monella tavalla. Alle on koottu käytännössä hyväksitodettuja keinoja edistää opintojen työelämävalmiuksia kehittävää puolta. Työelämäasioissa hallitusvirkalijan kaksi keskeisintä ratkaistavaa kysymystä ovat: Miten tuoda opinnot lähemmäs työelämää? Mitä järjestöt ja hallopedit voivat asialle tehdä?

Kehitysehdotuksia opetushenkilökunnalle

Ongelmalähtöiset opinnot

Opetushenkilökuntkaa kannattaa kannustaa tuomaan opetukseen alakohtaisia esimerkkitapauksia eli caseja. Niitä voi joko käyttää esimerkkeinä luennon aikana tai sitten niistä voidaan tehdä varsinaisia ongelmalähtöisiä tehtäviä opiskelijoille. ongelmalähtöisiä tehtäviä voidaan käyttää myös perinteisten tenttien korvaajina.

Erityisen tehokasta ongelmalähtöistä opetusta ovat alumnien mentoroimat pienryhmät. Alumnit voivat osallistua ryhmien toimintaan esim. 3x1h. Muuna aikana opiskelijat toimivat vertaisryhmänä. Työstä saadaan tavoitteellista antamalla projektiksi joku kurssin aihepiiriin liittyvä case.

Myös yritysmaailman kaipaamia työelämätaitoja voidaan tuoda kursseille tuomalla luentojen rinnalle projektiluontoisia töitä. Kunkin projektin voi tarjota eri yritys, järjestö tai yhteisö. Projektissa opiskelijat keskittyvät ratkaisemaan tosielämän ongelmia jotka liittyvät heidän opintoihinsa.

Kurssien osaamistavoitteet

Kurssien osaamistavoitteet pitäisi tuoda selvästi esille. Osaamistavoitteisiin pitäisi lisätä myös enemmän työelämä valmiuksia. Esimerkiksi ryhmätöistä voisi tehdä tavoitteellempia tuomalla kurssien osaamistavoitteisiin myös ryhmätyötaitoja (kurssin jälkeen opiskelija osaa toimia ryhmänjohtajana).

Ulkopuolisten luennoitsijoiden käyttö

Ulkopuolisia luennoitsijoita pitäisi ohjeistaa kertomaan oman työnsä sisällöstä ja siitä kuinka hän on niihin tehtäviin päätynyt. Heidän ei tulisi olla firmaesittelijöitä. Ulkopuoliset luennoitsijat ovat erinomaisia ajankohtaisen työelämätiedon antajia!

Sanallinen palaute kurssisuorituksista

Sanallinen palaute kurssisuorituksista helpottaisi opiskelijoiden oman osaamisen kehittämistä.


Ylipistoharjoittelut

Jo jokaisen fuksivaiheen opiskelijan tulee kuulla harjoitteluista. Seuraavassa on asioita joita jokaisen laitoksen/tiedekunnan harjoitteluvastaavien olisi hyvä tehdä:

Kaikille opiskelijoille kerrotaan selkeästi

  • Miten ja minkä verran harjoittelutukea voi saada
  • Mikä on Kelan työssäoloehto
  • Mistä harjoitteluja koskevat alakohtaiset työehtosopimukset löytyvät
  • Millaiset sopimukset tulee kirjoittaa

Harjoittelujen hakeminen ja niistä sopiminen

Opiskelijat saavat lomakemallit kirjallisiin sopimuksiin ja heitä ohjeistetaan tekemään sopimus johon harjoittelijan tehtävänkuva ja ohjauskäytännöt kirjataan selkeästi ylös. Jokaisen harjoittelun kohdalla varmistetaan että opiskelija kirjoittaa kirjalliset sopimukset harjoittelupaikan kanssa ja että hänelle on nimetty ohjaaja.

Jokainen harjoittelupaikka kirjataan ylös ja lista aiemmista harjoitteluista on opiskelijoiden saatavilla. Listaa harjoittelupaikoista voidaan pitää julkisesti esillä, kunhan siihen ei liitetä henkilötietoja. Henkilötietoja sisältävä lista voidaan tuoda kevyesti opiskelijoiden saataville esimerkiksi tekemällä se Flammaan kirjautumista vaativalle sivulle.

Työelämän hiljainen tieto

Verkostoitumismahdollisuuksien lisääminen Yliopistomaailmaan tulisi lisätä myös vapaamuotoista verkostoitumista opetushenkilökunnan, opiskeljoiden ja alumnien välille. “Saunakeskustelut” ammattilaisten kanssa opettavat arvaamattomia asioita.

Yhteiset tilat henkilöstonkanssa joissa vietetään luentotaukoja/kahvihetkiä voisivat lisätä hiljaisen tiedon siirtymistä ja edistää opiskelijoiden ammatti-identiteetin kehittymistä.

Työelämätiedon karttuessa opiskelijat oppivat markkinoimaan itseään ja omaa osaamistaan paremmin.

Työelämän edustajat suoraan yliopistoon - ja yliopistolaiset työelämän luo

Työelämä ekskursioilla hiljaista tietoa kertyy huomaamatta. Niin järjestöt kuin laitoksetkin voivat järjestää ekskuja. Lisäksi eri yritysten henkilöstö- ja rekrytointivastaavia voisi tuoda yliopistolle ajoittain kertomaan esimerkiksi siitä, kuinka konkreettisesti rekrytointitilanteet toimivat.

Järjestöjen kannattaa hyödyntää alumniverkostoaan. Alumnit tulevat usein mielellään tapaamaan opiskelijoita ja jakamaan elämänkokemustaan. Erityisen hyödyllisiä ovat rennot iltatilaisuudet joissa usemmat alumnit kertovat työurastaan minkä jälkeen yhdessä voidaan syödä ja jutella. Samalla hiljaista tietoa vaihtuu.

Ammattiliitot yliopistolle?

Järjestöjen kannattaa tehdä yhteistyötä liittojen paikallisostojen ja -yhdistysten kanssa. Järjestön oma ammattiliitto/työelämävastaava ei ole huono idea. Ammattiliittojen kanssa kannattaa neuvotella siitä, että opiskelijat voisivat liittyä ilmaiseksi/isolla alennuksella liittoon. Vastineeksi liitot voisivat tulla kertomaan itsestään järjestön illanviettoihin yms.

Ammattiliittojen kanssa voi järjestää esimerkiksi:

  • CV- ja työhakemustyöpajoja
  • koulutusilta työehtosopimuksista
  • infotilaisuus työntekijöiden oikeuksista
  • ohjeita pätkätyömaailmaan -illan
  • projektityöskentelykoulutus

Ammattiliittoihin voi tutustua esimerkiksi ekskursioilla, kutsumalla heiltä asiantuntijoita luennoimaan tai vierailemalla Akava Camp-korkeakoulukiertueella omalla kampuksella. Kiertue tuo laajasti eri ammattiliittoja esille.

Opiskelijan oman osaamisen tunnistaminen

Mentorointi on erityisen hyvämuoto kasvattaa opiskelijan itsetuntemusta ja ymmärrystä omista vahvuuksista ja koulutuksen tarjoamista eduista työelämänkannalta. Mentorointia voi järjestää esimerkiksi oma järjestösi minimentorointi mallina. Moni tiedekunta ja laitos on myös aloittamassa omia mentorointiprojektejaan.

Opettajatuutoreiden tulisi keskustella enemmän opiskelijoiden kanssa ja tuoda esiin kursseilla opittuja asioita työelämän näkökulmasta.

Jokainen tiedekunta/laitos voisi esimerkiksi kerätä sivun jossa listataan mihin kaikkialle tutkinnon suorittajat ovat päätyneet töihin.

Opiskelijat voivat kehittää omaa yksilöllistä osaamistaan paremmin, jos yliopisto tai edes järjestöt tarjoaisivat sivuaineinfoja. Sivuaineiden avulla voi kehittää omista opinnoista juuri itsensä näköisen paketin.

Mentorointi

Mentorointimalleja on useita:

Rinnakkaisten alojen yhteiset mentorointisysteemit lisäävät poikkitieteellisyyttä ja avaavat uusia uranäkökulmia opiskelijoille.

Mentoroijina voi toimia niin tuktijoita, opettajia, alumneja, yritysmaailman edustajia kuin vanhempia opiskelijoita - paras taho riippuu opiskelijan omasta kiinnostuksesta. Opetushenkilökunta voi toimia opettajatuutorina ja tuoda esiin mentoroinnin kautta opintojen työelämänäkulmaa. Mentoroinnilla voidaan opettaa työelämä-asioiden lisäksi myös esim. opiskelutekniikkaa, tukea omien opintojen suunnittelua tai vahvistaa ammatti-identiteettiä.

Mentorointi ajanjakoista tulisi saada opintopisteitä!

Lisää mentroinnista

Työhakemusoppeja

Merkitse kaikki luottamustehtävät CV:hen. Ne osoittavat aktiivisuutta ja kertovat rivien välistä että olet oppinut organisointitaitoja, kokouskäytäntöjä ja ryhmässä toimimista tosielämän tilanteissa.

Harkitse tarkkaan laitatko kuvan vai et - joitain työtehtäviä hakiessa sen laittaminen voi kannattaa, mutta ei läheskään aina.

Anna jokun toisen lukea hakemuksesi ja CV:si ennen sen lähettämistä. Pyydä esim. opettajaa, kurssikaveria tai Helsignin urapalveluiden työntekijää lukemaan se.

Lisää erinomaisia ohjeita hakemusten kirjoittamiseen löytyy [Aarresaaren nettisivuilta. http://www.aarresaari.net/tyonhakuopas2.htm]