Pöytäjuhlien järjestäminen

Järjestöwiki
Versio hetkellä 29. lokakuuta 2013 kello 07.43 – tehnyt LaurisHurme (keskustelu | muokkaukset) (sitsisäännöt pöllitty jonkun jyväskyläläisen ainejärjestön nettisivuilta, ylipäänsä huonosti kirjoitettua ja irrelavanttia kamaa.)

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Akateemiset pöytäjuhlat eli sitsit - mistä on kyse?

Sitsit ovat akateeminen pöytäjuhla, joissa syödään, lauletaan juomalauluja ja pidetään puheita sekä joissain tapauksissa seurataan myös ohjelmaa. Sitsien pitoa eli sitsaamista harrastavat pääosin yliopisto-opiskelijat. Juhlilla on yleensä jokin syy tai teema. Sitseillä nautitaan yleensä kolmen ruokalajin illallinen. Ruoan kanssa tarjoillaan usein ainakin viini ja snapsi, useimmiten myös alkumalja ja jälkiruoan kanssa punssi. Tavoissa on kuitenkin eroja, joskus tarjolla on vain pääruoka salaatilla ja juomien määrä voi vaihdella hyvin paljon. Sitsien olennainen osa on laulu. Usein ennen laulua laulun ehdottaja pitää jonkun pienen puheen siitä miksi juuri kyseinen laulu pitäisi laulaa. Puheiden ja laulujen päätteeksi yleensä nostetaan malja joko snapsilla tai viinillä.

Yliopiston sisällä elää hyvin monenlaisia sitsiperinteitä. Esimerkiksi ainejärjestöjen ja osakuntien sisällä voidaan "sitsata" hyvin eri tavalla. Tästä ei kannata kuitenkaan hämmentyä, vaan pitää erilaisia sitsiperinteitä yliopistoelämän rikkautena.



Pukeutuminen

Sitseille pukeudutaan usein jonkun tietyn pukukoodin mukaan. Useimmiten pukukoodina noudatetaan siistiä pukeutumista kuten miehillä tummaa pukua ja naisilla cocktail-asua. Usein myösa teeman mukainen pukeutuminen on suosittua.

Hyvä perusopas pukeutumisetikettiin


Plaseeraus

Ulkoministeriön plaseerausohjeet


Ruoka ja juoma

Alkon juhlaopas, joka laskee mm. tarvittavat juomamäärät


Ympäristön huomioiminen

Pöytäjuhlissa suuremmat ympäristöasioihin vaikuttavat tekijät, joihin järjestäjä pystyy vaikuttamaan melko helposti, ovat

- ruoka- ja juomatarjoilu

- teemat ja niiden mukaiset koristelut

- roskien kierrättäminen


Ruoka- ja juomatarjoilun osalta tärkeimmät kysymykset ovat, käytetäänkö juhlissa kestoastioita sekä millaista ruokaa ja juomaa tarjotaan.

Kertakäyttöastiat voivat tuntua helpolta ratkaisulta mikäli järjestöllä ei ole käytössään jo valmiiksi kestoastioita ja jos tiskivuori huolettaa. Kuitenkin kertakäyttöastiat kuormittavat ympäristöä pitkäikäisiä astioita huomattavasti enemmän. Useiden pöytäjuhlien jälkeen kestoastiat ovat myös halvempia kuin kertakäyttöastiat juhlallisuudesta nyt puhumattakaan. Mikäli järjestöllä ei ole tällä hetkellä rahaa ostaa kestoastioita, voivat ratkaisut olla luoviakin. Esimerkiksi Ympäristötieteiden opiskelijat Myy ry. pyytää sitseillensä osallistujia ottamaan omat astiat mukaan.

Ruoka- ja juomatarjoilut ovat iso meno myös ympäristönäkökulmasta. Onkin hyvä aina silloin tällöin pysähtyä miettimään, mitä sitä suuhun pistetään. Kasvisannoksen hiilijalanjälki on yleensä paljon pienempi kuin vastaavan lihaa sisältävän annoksen. Myös luomu- ja lähiruoalla on ympäristöetuja, joten niiden käyttöä kannattaa lisätä. Reilun kaupan tuotteet, kuten viini, kahvi ja tee sekä hedelmät, ovat hyviä ja tärkeitä lisiä järjestön globaali vastuun sekä ympäristönäkökulman huomioimisen kannalta.


Pöytäjuhlissa on usein erilaisia teemoja ja teemoja vahvistetaan erilaisten koristeluiden avulla. Teemaa ja koristeluita valitessa järjestön olisi hyvä kiinnittää huomiota siihen, että hankittavat koristeet ovat sellaisia, joita on mahdollista käyttää vielä uudemmankin kerran. Kun jokaiseen juhlaan ei tarvitse hankkia uusia koristeita säästyy sekä luonto että järjestön kukkaro.

Teema vaikuttaa totta kai myös osallistujien vaatetukseen, ja ympäristön kannalta paras teema onkin sellainen, jonka mahdollisimman moni pystyy toteuttamaan ylleen oman ja kaverin vaatekaappeja yhdistelemällä.


Myös pöytäjuhlien osalta on tärkeää muistaa kierrätys. Biojäte ei kuulu samaan paikkaan kuin rikkimenneet astiat taikka mahdollinen kertakäyttöliina vaan biojätteeseen. Mikäli pöytäjuhliin osallistujat osallistuvat itse siivoamiseen on muistettava siivouksen ohjeistus: mitkä asiat säilytetään, mitkä heitetään pois ja mihin roska-astioihin.