Ero sivun ”Pöytäjuhlien järjestäminen” versioiden välillä

Järjestöwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun
 
(19 välissä olevaa versiota 7 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
Akateemiset pöytäjuhlat eli sitsit - mistä on kyse?
+
Akateemiset pöytäjuhlat eli sitsit ovat erityisesti yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa suosittu illanviettotapa. Tässä artikkelissa on esitelty sitseille perinteisesti tyypillisiä ominaisuuksia. Tapoja pitää sitsit eli ''sitsata'' on kuitenkin yhtä monta kuin sitsaajiakin, eikä ainoaa oikeaa kaavaa pöytäjuhlien järjestämiseen ole. Eri korkeakouluissa ja yliopistoissa sitsataan eri tavoin ja pelkästään Helsingin yliopiston sisällä elää hyvin monenlaisia sitsiperinteitä. Esimerkiksi ainejärjestöjen ja osakuntien sisällä voidaan sitsata hyvin eri tavalla. Tästä ei kannata kuitenkaan hämmentyä, vaan pitää erilaisia sitsiperinteitä yliopistoelämän rikkautena. On kuitenkin hyvä huomioida, että [[Akateemisia perinteitä#Akateemiset vuosijuhlat| akateemiset vuosijuhlat]] eivät useimmissa tapauksissa ole sama asia kuin sitsit.
  
Sitsit ovat akateeminen pöytäjuhla, joissa syödään, lauletaan juomalauluja ja pidetään puheita sekä joissain tapauksissa seurataan myös ohjelmaa. Sitsien pitoa eli sitsaamista harrastavat pääosin yliopisto-opiskelijat. Juhlilla on yleensä jokin syy tai teema. Sitseillä nautitaan yleensä kolmen ruokalajin illallinen. Ruoan kanssa tarjoillaan usein ainakin viini ja snapsi, useimmiten myös alkumalja ja jälkiruoan kanssa punssi. Tavoissa on kuitenkin eroja, joskus tarjolla on vain pääruoka salaatilla ja juomien määrä voi vaihdella hyvin paljon. Sitsien olennainen osa on laulu. Usein ennen laulua laulun ehdottaja pitää jonkun pienen puheen siitä miksi juuri kyseinen laulu pitäisi laulaa. Puheiden ja laulujen päätteeksi yleensä nostetaan malja joko snapsilla tai viinillä.  
+
Pöytäjuhlien raamit ovat järjestötahosta riippumatta usein samat. Sitseillä syödään tyypillisesti kolmen ruokalajin illallinen, lauletaan (juoma)lauluja, pidetään puheita sekä seurataan muuta mahdollista ohjelmaa. Lisäksi juhlilla on usein jokin teema tai muu syy, esimerkiksi useat osakunnat juhlivat pöytäjuhlien merkeissä [http://fi.wikipedia.org/wiki/Inspehtori inspehtoreidensa] vaihtumista. Tyypillisesti juhlan teema näkyy sekä osallistujien pukeutumisessa että illan ohjelmassa.
  
Yliopiston sisällä elää hyvin monenlaisia sitsiperinteitä. Esimerkiksi ainejärjestöjen ja osakuntien sisällä voidaan "sitsata" hyvin eri tavalla. Tästä ei kannata kuitenkaan hämmentyä, vaan pitää erilaisia sitsiperinteitä yliopistoelämän rikkautena.
+
Sitsit alkavat ja loppuvat useimmiten puheenjohtajan, laulunjohtajan tai muun juhlamarsalkan tai -mestarin tms. ilmoituksesta. Joillakin järjestöillä juhlat loppuvat aina esimerkiksi tiettyyn lauluun. Lisäksi juhlan alussa yleensä ilmoitetaan, toivotaanko juhlijoiden noudattavan erikseen ilmoitettavia taukoja, vai onko pöydästä suotavaa poistua esimerkiksi vessaan tai tupakalle myös muina aikoina.
  
 +
== Pukeutuminen ==
 +
Sitseille pukeudutaan usein tietyn pukukoodin mukaan. Yleensä pukukoodi ilmoitetaan kutsussa. Jos sitseillä on jokin erityinen teema, sen mukaista pukeutumista toivotaan osallistujilta. Useimmiten vieraiden oletetaan pukeutuvan tummaan pukuun tai cocktailasuun. Mikäli olet epävarma juhlan pukukoodista, voit aina ottaa yhteyttä järjestäjiin.
  
 +
[http://www.teja.fi/pukeutuminen/etusivu.html Hyvä perusopas pukeutumisetikettiin]
  
== Sitsisäännöt: ==
+
== Plaseeraus ==
 +
Sitsaajat istuvat yleensä pitkissä kapeissa pöydissä, joihin juhlijoille on etukäteen nimikoitu tietyt istumapaikat. Perinteisesti miehet ja naiset on pyritty istuttamaan, plaseeraamaan, vuorotellen siten, että sitsaajan kummallakin puolella ja häntä vastapäätä istuu vastakkaista sukupuolta oleva henkilö. Tästä tavasta on kuitenkin usein jo luovuttu, jotta ei tehtäisi oletuksia osallistujien sukupuolista. Pariskunnat plaseerataan joko vierekkäin tai vastakkain, useimmiten vierekkäin. Sitseille ilmoittautumisen yhteydessä kysytään perinteisesti plaseeraustoiveita ja pöytäavecia. Istumajärjestyksen ja juhlijoiden toiveiden täyttäminen on taitolaji, mutta hyvänä nyrkkisääntönä voi pitää vaikkapa sitä, että toiveita pöytäavecista on hyvä noudattaa ja plaseeraustoiveita toteuttaa mahdollisuuksien mukaan. Plaseeratessa on hyvä kunnioittaa myös esimerkiksi samaa sukupuolta olevia pariskuntia eikä noudattaa orjallisesti sukupuolijärjestystä.
  
 +
== Laulaminen ==
 +
Olennainen osa sitsejä on laulaminen. Monilla järjestöillä on erikseen esimerkiksi koko vuodeksi tai kyseistä tilaisuutta varten valitut laulunjohtajat, jotka huolehtivat siitä, koska ja mitä sitseillä lauletaan. Lauluja voi seurata joko erikseen osallistujille tuotetuista laulumonisteista (tunnetaan myös ainakin nimillä laululäystäke, sitsiläsy, laululärpäke jne.) tai laulukirjoista. Useilla järjestöillä on jäsentensä ostettavaksi tuotetut omat laulukirjansa, joihin on kerätty juuri kyseisen organisaation laulukulttuurille tyypillisiä lauluja. Kuten sitsitapoje, on laulukulttuureja myös monenlaisia - juhlissa laulettavat laulut, niiden sanat, sävelet ja tahdit eroavat toisistaan paljon. Toki myös monet laulut ovat yleisesti tunnettuja ja suosittuja.
  
Usein sitseillä seurataan tiettyä säännöstöä, joka muodostaa kehyksen sitsijuhlan toiminnoille. Suuren joukon liikuttaminen ja hiljentäminen saattaa olla hankalaa, joten säännöt ovat tärkeitä. Niiden toteutumista valvovat toastmasterit eli toastit. Heidän sanansa on laki sitseillä. Perinteisiä noudatettavia yleissääntöjä voivat olla seuraavat:
+
Sitsien alussa laulunjohtaja tai muu henkilö usein kertoo, kuinka laulamisen suhteen tulee illan aikana menetellä: voiko lauluja ehdottaa vapaavalintaisesti missä vaiheessa iltaa tahansa, vai tuleeko omat laulutoiveet esimerkiksi välittää laulunjohtajille. Jälkimmäistä tapaa noudatetaan tyypillisesti virallisemmissa juhlissa tai juhlissa, joissa on paljon ohjelmaa tai osallistujia. Taustalla on toive siitä, että illan ohjelma pysyy aikataulussaan, eikä niin sanotusti hajoa käsiin.
  
- Ole ajoissa paikalla.
+
Sitseillä puheenvuoroa pyydetään tyypillisesti kilisyttämällä lasia esimerkiksi lusikalla hiljaisuuden aikaansaamiseksi. Näin kannattaa toimia myös ehdottaessaan laulua. Ehdotuksen yhteydessä pidetään usein lyhyt puheenvuoro siitä, miksi juuri kyseinen laulu tulisi laulaa seuraavaksi. Puheiden ja laulujen päätteeksi skoolataan pöytäseurueen kanssa. Myös skoolaustavoissa on eroja ja kunkin järjestön skoolaustavan oppii kyllä juhlan aikana. Tyypillisemmin skoolaus toimii siten, että miehet kohottavat lasinsa ensin oikealla istuvalle pöytäavecilleen, sitten vasemmalla istuvalle ja lopuksi edessä istuvalle. Naiset puolestaan kohottavat lasinsa ensin vasemmalla puolella istuvalle pöytäavecilleen, sitten oikealle puolelleen ja lopuksi edessä istuvalleen. On hyvän tavan mukaista katsoa toista silmiin lasia kohotettaessa. Skoolauksen jälkeen otetaan hörppy omasta lasista ja joko "puretaan" skoolaus samaan suuntaan kuin ennen hörppyä, vastakkaiseen suuntaan tai jätetään kokonaan purkamatta.
  
- Miehet käyttäytyvät kuin herrasmiehet, etenkin pöytäaveciaan kohtaan.
+
== Ruoka ja juoma ==
  
- Pöytään ei istuta eikä siitä nousta ilman toastin/laulunjohtajan lupaa. Vessakäynnit voidaan ajoittaa, kun laulunjohtaja ilmoittaa yleisestä sitsitauoista ja antaa luvan poistua pöydästä. Ennen taukoa on myös suotavaa tyhjentää omat ryyppylasinsa.
+
Tyypillisesti sitseillä tarjoillaan kolmen ruokalajin illallinen. Alkuruuan kanssa tarjoillaan usein snapsi, pääruualla viini/olut/siideri ja jälkiruuan yhteydessä punssi tai konjakki. Erityisesti juomalajeihin liittyy omia lauluja ja joillakin järjestöillä on tapana, että esimerkiksi viiniä ei maisteta ennen kuin sille on laulettu tai että punssille lauletaan silloin, kuin sitä kaadetaan juhlijoiden laseihin. Joidenkin käsitysten mukaan sitseillä lauletaan liian vähän, jos pääruoan ehtii nauttia lämpimänä.
  
- Sitseillä noudatetaan skoolausjärjestystä, jotka vaihtelevat eri järjestöissä. Lähes poikkeuksetta kuitenkin naiset nostavat ensin lasia vasemmalla olevalle miehelle, sitten oikealla olevalle ja lopuksi vastapäätä olevalle. Miehet toisinpäin. Laseja ei kilistetä. Ainakin ensimmäinen snapsi juodaan kerralla loppuun. Osakunnissa usein ryypyn jälkeen puretaan myös skoolaus uudelleen, mutta päinvastaisessa järjestyksessä. Nainen siis skoolaavat ensin vastapäätä olevalle miehelle, sitten oikealla olevalle ja lopuksi vasemmalla olevalle.
+
Sitsiruokalajit voi kokata itse tai tilata ulkopuolelta, esimerkiksi kotitalouspedagogiaa opiskelevien ainejärjestö [http://kopeda.fi/kopeda-keikkailee/ Kopedalta],[http://www.hyyravintolat.fi/unicafe/myyntipalvelun-yhteystiedot Unicafelta] tai [http://www.ravintolaperho.fi/noutomyynti Ravintola Perhosta].
  
- Hiljene aina kun toast/laulunjohtaja sitä pyytää tai joku esiintyy. Laulunjohtaja pyytää tätä usein komennolla "Silencium ad cantum" (kun on kyse laulusta) tai "Silencium ad verbum" (kun on kyse puheesta). Puhe lopetetaan aina sanoihin "Cantum ex est" (laulun päätteeksi) tai "verbum ex est (puheen päätteeksi). Eri järjestöjen laulunjohtajilla on myös muita tapoja saada väkijoukko hiljaiseksi. Esimerkiksi laulunjohtajan karjahdus "pohjalaiset" tarkoittaa, että kaikki tapahtuman pohjalaiset vastaavat laulunjohtajalle "joo". Laulunjohtaja voi jatkaa huudattamista eteenpäin huutamalla esimerkiksi "fuksit" tai "juristit", johon vastataan samalla tavalla "joo". Kannattaa siis tutustua erilaisiin sitsikulttuureihin, jotta olet aina valmis erilaisiin tilanteisiin.
+
Joillakin HYYn piirissä toimivilla järjestöillä on myös [[Astiastot | astiastoja]], joita muiden järjestöjen on mahdollisuus vuokrata.
  
-Laulun aloittaa aina laulunjohtaja, johon muu juhlijaväki yhtyy. Voit seurata laulun rytmin etenemistä laulunjohtajasta, joka heiluttaa usein laulunjohtomiekkaansa laulun tahtiin. Juhlan alussa laulut ovat usein muodollisempia, mutta juhlan edetessä laulujen tyyli muuttuu vapaammaksi. Useihin lauluihin liittyy erilaisia ääniä ja eleitä, joista ei kannata hämmästyä. Samoin kokeneemmat laulajat saattavat laulaa lauluihin lisäsäkeistöjä, joita ei lue osallistujille jaettavassa laulukirjassa.
+
Ruokatarjoilussa on syytä muistaa ilmoittaa, mitä on tarjolla ja mitä ruoka-aineita annokset sisältävät. Erityisruokavalioiden huomiointi on muistettava - jo ilmoittautumisia kerätessä!
  
- Suosiota ei osoiteta taputtamalla - sen sijaan hakkaa käsiäsi pöytään. Myös joissakin lauluissa käsiä hakataan pöytään tai tehdään erilaisia kuvioita tai eleitä laulun sanojen mukaisesti.
+
[http://www.alko.fi/jarjestatkojuhlat Alkon juhlaopas, joka laskee mm. tarvittavat juomamäärät]
  
- Jos sitseillä kajahtaa haaste, joka koskee sinua (esim. kaikkia sanelaisia koskee kutsu ”Sane på bordet, vi vill ha Sane på bordet..”), oikea tapa vastata on nousta seisomaan tuolille ja esittää laulu.
+
== Juhlatila ==
  
- Yleensä sitsien niin sanotulla conference-tauolla miehet asioivat naisten vessassa ja naiset miestenvessassa, ellei toast/laulunjohtaja toisin määrää.
+
Isot pöytäjuhlat vaativat ison tilan, jossa on tuoleja ja pöytiä koko porukalle ja usein vielä mahdollisuus jatkojen järjestämiseen. Tällaisia tiloja on järjestöbudjetilla saatavilla rajoitetusti. Paikkoja on listattu esimerkiksi artikkeleissa [[HYYn tilat]] ja [[Järjestöjen omat tilat]].
  
- Sääntöjen rikkomisesta seuraa punishment, jonka toast/laulunjohtaja määrää.
+
== Ympäristön huomioiminen ==
  
 +
Aloita lukemalla [https://hyy.helsinki.fi/sites/default/files/2018-03-14_sitsiopas_nettiin_suomi.pdf HYYn ympäristövaliokunnan sitsiopas]! (kieliversiot löytyvät [https://hyy.helsinki.fi/fi/media-arkisto/julkaisut/esitteetHYYn verkkosivuilta])
  
Sitsit kestävät useita tunteja ja sitsien loputtua järjestetään usein jatkot, joihin myös muut kuin sitseille osallistuneet ovat tervetulleita. Ennen kaikkea sitseillä on tarkoitus syödä, juoda, pitää hauskaa ja tutustua uusiin ihmisiin. Sitsit ovat kokemisen arvoinen asia!
+
Pöytäjuhlissa suuremmat ympäristöasioihin vaikuttavat tekijät, joihin järjestäjä pystyy vaikuttamaan helposti, ovat  
  
 +
* ruoka- ja juomatarjoilu
 +
* teemat ja niiden mukaiset koristelut
 +
* roskien kierrättäminen
  
== Pukeutuminen ==
+
Ruoka- ja juomatarjoilun osalta tärkeimmät kysymykset ovat, käytetäänkö juhlissa kestoastioita sekä millaista ruokaa ja juomaa tarjotaan.
  
 +
Kertakäyttöastiat voivat tuntua helpolta ratkaisulta mikäli järjestöllä ei ole käytössään jo valmiiksi kestoastioita ja jos tiskivuori huolettaa. Kuitenkin kertakäyttöastiat kuormittavat ympäristöä pitkäikäisiä astioita huomattavasti enemmän. Useiden pöytäjuhlien jälkeen kestoastiat ovat myös halvempia kuin kertakäyttöastiat, juhlallisuudesta puhumattakaan. Mikäli järjestöllä ei ole tällä hetkellä rahaa ostaa kestoastioita, voivat ratkaisut olla luoviakin. Esimerkiksi [http://www.helsinki.fi/jarj/myy/hallitus/ystrategia.html Ympäristötieteiden opiskelijat Myy ry.] pyytää sitseillensä osallistujia ottamaan omat astiat mukaan.
  
Sitseille pukeudutaan usein jonkun tietyn pukukoodin mukaan. Useimmiten pukukoodina noudatetaan siistiä pukeutumista kuten miehillä tummaa pukua ja naisilla cocktail-asua. Usein myösa teeman mukainen pukeutuminen on suosittua.
+
Ruoka- ja juomatarjoilut ovat iso meno myös ympäristönäkökulmasta. Onkin hyvä aina silloin tällöin pysähtyä miettimään, mitä sitä suuhun pistetään. Kasvisannoksen hiilijalanjälki on yleensä paljon pienempi kuin vastaavan lihaa sisältävän annoksen. Myös luomu- ja lähiruoalla on ympäristöetuja, joten niiden käyttöä kannattaa lisätä. Reilun kaupan tuotteet, kuten viini, kahvi ja tee sekä hedelmät, ovat hyviä ja tärkeitä lisiä järjestön globaali vastuun sekä ympäristönäkökulman huomioimisen kannalta.
  
[http://www.teja.fi/pukeutuminen/etusivu.html Hyvä perusopas pukeutumisetikettiin]
+
Pöytäjuhlissa on usein erilaisia teemoja, joita vahvistetaan erilaisten koristeluiden avulla. Teemaa ja koristeluita valitessa järjestön olisi hyvä kiinnittää huomiota siihen, että hankittavat koristeet ovat sellaisia, joita on mahdollista käyttää vielä uudemmankin kerran. Kun jokaiseen juhlaan ei tarvitse hankkia uusia koristeita, säästyy sekä luonto että järjestön kukkaro.  
  
 +
Teema vaikuttaa totta kai myös osallistujien vaatetukseen, ja ympäristön kannalta paras teema onkin sellainen, jonka mahdollisimman moni pystyy toteuttamaan oman ja kaverin vaatekaappeja yhdistelemällä.
  
 +
Myös pöytäjuhlien osalta on tärkeää muistaa kierrätys. Biojäte ei kuulu samaan paikkaan kuin rikki menneet astiat taikka mahdollinen kertakäyttöliina. Mikäli pöytäjuhliin osallistujat osallistuvat itse siivoamiseen, on muistettava siivouksen ohjeistus: mitkä asiat säilytetään, mitkä heitetään pois ja mihin roska-astioihin.
  
== Plaseeraus ==
+
== Yhdenvertaisuuden huomioiminen ==
  
 +
''Tämä osio on luettavissa myös erillisenä oppaana: [https://hyy.helsinki.fi/sites/default/files/nain_jarjestat_yhdenvertaiset_sitsit_2017.pdf Näin järjestöt sitsit, joihin kaikkien on turvallista osallistua]''
  
[http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=15778&contentlan=1&culture=fi-FI Ulkoministeriön plaseerausohjeet]
+
Sitsit ovat tärkeä ja omaleimainen osa opiskelijakulttuuria. Hyvin järjestettynä ne ovat yhteisöllinen tapahtuma, johon kaikkien on turvallista osallistua. Tämän osion tarkoituksena on antaa käytännön keinoja ja vinkkejä siihen, kuinka järjestää sitsit jotka ovat kaikille turvallinen paikka.
  
 +
Neuvot keskittyvät ensisijaisesti sitseille ominaisiin piirteisiin, mutta monista vinkeistä on hyötyä myös muunlaisten tapahtumien suunnittelussa ja toteutuksessa. Erityistä painoarvoa oppaan sisällöissä on annettu rasismin ja seksismin vähentämiselle, sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen huomioimiselle, sillä näistä aiheista tulee kaikkein eniten palautetta.
  
== Ruoka ja juoma ==
+
'''Tila'''
  
 +
Sitsit tulisi järjestää mahdollisuuksien mukaan esteettömissä tiloissa. Mikäli tilat eivät ole esteettömiä tulisi tästä ilmoittaa tapahtumakuvauksessa, jossa kerrotaan  myös siitä millä tavalla tilat ovat esteelliset. Esteellisyyttä on monenlaista, joten tämän takia erittely on hyvä tehdä. Onko rappukäytävässä hämärää? Onko hissiä? Jos hissiä ei ole, kuinka paljon on portaita? Onko tilassa jatkuvasti yllättäviä vilkkuvia valoja? Esteettömyystiedoissa tapahtumakuvauksessa tulisi mainita yhteyshenkilö, johon voi ottaa yhteyttä jos haluaa lisätietoa tilasta tai apua paikalle pääsemiseen.
  
[http://www.alko.fi/jarjestatkojuhlat Alkon juhlaopas, joka laskee mm. tarvittavat juomamäärät]
+
Ainakin osan pöydistä tulisi olla sellaisia, joiden äärellä pystyy istumaan myös pyörätuolissa tai muiden liikkumisen apuvälineiden kanssa. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi liikuntarajoitteisten plaseeraamista väljemmin tai pöydän päätyyn.
 +
 
 +
Jos joku tapahtuman osallistujista käyttää kuulolaitetta, voidaan kuulemista tukea käyttämällä induktiosilmukkaa. Sen avulla esimerkiksi tapahtuman puhujan puheääni saadaan välitettyä langattomasti suoraan osallistujan omaan kuulolaitteeseen (https://fi.wikipedia.org/wiki/Induktiosilmukka). Induktiosilmukan voit lainata HYYn palvelutoimistosta, josta saat myös ohjeet laitteen käyttöön.
 +
 
 +
'''Pukeutuminen'''
 +
 
 +
Pukeutuminen on usein tärkeä osa juhlaa. Pukeutumisteema tulisikin valita siten, että sitä toteuttaessaan kenenkään ei tarvitse kokea oloaan epämukavaksi tai esimerkiksi sukupuolittaa itseään tavalla jota ei halua. Virallisempien juhlien kohdalla esimerkiksi pelkkä merkintä, että pukukoodina on tumma puku, kertoo kaikille minkä tyylistä pukeutumista osallistujilta odotetaan.
 +
 
 +
Mikäli pukukoodiin kuuluu useampia vaihtoehtoja, kuten esimerkiksi ”prinsessat ja ritarit”, tulisi näiden sukupuolittamista välttää, jotta osallistujat eivät joutuisi valintojen eteen sen suhteen, minä sukupuolena heidät sitsellä nähtäisiin. Esimerkin tilalta esimerkiksi ”sadut” tai ”keskiaika” olisi parempi valinta.
 +
 
 +
Myös rasistisia teemoja (esim. pakolaiskriisillä vitsailua) tulee välttää sekä samoin teemoja, jotka voidaan tulkita kulttuuriseksi omimiseksi (esim. intiaanit tai saamelaiset).
 +
 
 +
'''Plaseeraus'''
 +
 
 +
Onnistunut plaseeraus, joka tuo yhteen erilaiset osallistujat, on tae onnistuville sitseille. Onnistunut plaseeraus huomioi osallistujien esittämiä toiveita sekä osallistujien moninaisuuden. Osaltaan tämä tarkoittaa sitä, että plaseerausta oletettujen sukupuolten mukaan tulisi välttää. Tällöin kukaan ei koe, että häntä on sukupuolitettu väärin eivätkä samaa sukupuolta olevat avecit koe, että heidän ihmissuhteensa / parisuhteensa on vähemmän arvokas kuin muiden.
 +
 
 +
Sukupuolitettua plaseerausta on käytetty usein keinona skoolausten ohjeistamiseen. Skoolaukset voidaan kuitenkin ohjeistaa jopa helpommin siten, että esimerkiksi servietin väri tai pöydässä olevat nuolet kertovat mihin suuntaan sillä istuvan on skoolattava. Skoolaukset on myös mahdollista järjestää siten, että ensin skoolataan oikealle etuviistoon, sitten vasemmalle etuviistoon ja sitten vastapäätä istuvalle. Tällöin skoolausten suunnat ovat kaikille samat.
 +
 
 +
Mikäli sitseille on tulossa ihmisiä, joille sitseillä käytettävä kieli on vieras, kannattaa heidät plaseerata sellaisten ihmisten viereen, jotka ovat halukkaita ja kykeneviä tarpeen mukaan tulkkaamaan heille. Kätevintä on, jos tähän halukkaita löytyy esimerkiksi järjestäjien joukosta.
 +
 
 +
'''Ruoka ja juoma'''
 +
 
 +
Ilmoittautuessa tulisi tarjota vaihtoehtoa kertoa ruokavalionsa sekä haluaako alkoholillisen vai alkoholittoman menun. Ruokavaliokenttien tulisi olla sen verran suuret, että myös myös monimutkaisemmat allergiat on mahdollista täyttää niihin. Mahdollisia monimutkaisempia ruokavaliotietoja varten tapahtumakutsusta voi olla hyvä löytyä järjestäjän yhteystiedot, joihin olla ruoan suhteen yhteyksissä. Paras mieli osallistujille jää, jos erityisruokavalioihin on panostettu niin, että ne ovat yhtä maukkaita kuin muutkin ruoat.
 +
 
 +
Alkoholittoman vaihtoehdon valinneet saavat usein tyytyä veteen tai vain yhteen muuhun juotavaan. Alkoholittomiin juomiin olisikin hyvä panostaa siten, että niissä olisi yhtä paljon vaihtelua kuin alkoholillisissa.
 +
 
 +
'''Laulut'''
 +
 
 +
Saavutettavuuden vuoksi olisi hyvä, mikäli sitseillä käytettävä laulukirja tai -vihkonen olisi saatavissa myös netissä tai sähköisenä. Näin esimerkiksi näkörajoitteiset voivat tutustua siihen etukäteen riittävän isolla näytöllä tai lukijaohjelman kanssa.
 +
 
 +
Ikinä ei voi tietää mikä voi saada jotkut osallistujista tuntemaan olonsa epämukavalta. Tästä syystä olisi tärkeää, että osallistujilla olisi jokin keino kertoa laulunjohtajalle mikäli on joitain lauluja, joita he toivoisivat ettei lauleta. Tähän sopii esimerkiksi laulunjohtajan yleisesti tiedossa oleva puhelinnumero, johon voi toki muutenkin esittää toiveita laulettavien laulujen suhteen. Toinen keino on, että laulunjohtajalla olisi laatikko, johon voi ennen pöytiin siirtymistä ja tauoilla laittaa nimettömänä lappuja, joita ei kestä kuulla.
 +
 
 +
Sitseillä laulettavat laulut vaihtelevat todella paljon. Usein laulukirjoihin sisältyy lauluja, jotka ovat rasistisia, naisia syrjiviä tai muuten loukkaavia. Joskus laulut ovat myös avoimen väkivaltaisia (esimerkiksi ihannoivat tappamista) tai vitsailevat seksuaalisella väkivallalla (esimerkiksi esittävät seksuaalisen väkivallan hyväksyttävänä tai jollain tavalla huvittavana). Näitä välttämällä voi varmistaa, että juhlatunnelma pysyy kaikkien kohdalla korkealla. Tällaiset laulut voivat pahimmillaan saada jollekin osallistujalle todella pahan olon, vaikka kyseessä olisi ollut laulun pyytäjän näkökulmasta vain hauskaa vitsailua.
 +
 
 +
Laulettavien laulujen joukkoon kannattaa myös lisätä lauluja, joihin esimerkiksi seksuaalivähemmistöihin kuuluvat voivat samaistua. Tällaisia löytyy muun muassa [https://drive.google.com/file/d/0ByeLzzfqeaE-YklTb3FnandPVU0/view Pride-sitsien laululäsystä]. Myös monia olemassa olevia lauluja on muutettu (ja on helppo itsekin uudelleen sanoittaa!) nykyaikaisiksi. Tästä hyvä esimerkki on Vesipoikien marssi, jota lauletaan nykyään laajalti Vesihenkilöiden marssina.
 +
 
 +
Usein kaikkein rasistisimmat tai seksistisimmät säkeet ovat laulukirjoihin painamattomia lisäsäkeistöjä. Niiden laulaminen voidaan tilanteen mukaan joko kieltää tai laulunjohtaja voi muistuttaa siitä, että lisäsäkeistöjä laulettaessa tulisi muistaa samat rajat kuin varsinaisia laulukirjan lauluja laulettaessa.
 +
 
 +
'''Ohjelma'''
 +
 
 +
''Aloitus''
 +
 
 +
Pöytäosuuden alussa on laulunjohtajan tai muun tilaisuuden avaavan henkilön hyvä muistuttaa siitä, että tilaisuudessa ei suvaita minkäänlaista häirintää tai syrjintää ja kertoa henkilöstä kenelle näistä voi ilmoittaa. Mikäli tilassa noudatetaan turvallisemman tilan periaatteita, olisi näistä hyvä mainita. Näillä keinoilla sitseille saadaan heti luotua miellyttävää ilmapiiriä, jossa epämukavilta tuntuviin asioihin uskalletaan puuttua.
 +
 
 +
''Välihuutelu''
 +
 
 +
Joidenkin opiskelijajärjestöjen kulttuuriin kuuluu huudella lauluja ehdottaville henkilöille tervehdyksiä ja välikysymyksiä. Monet näistä ovat hauskoja, mutta niissä tulisi muistaa kunnioittaa hakijoiden yksityisyyttä ja välttää esimerkiksi parisuhdestatuksen kyselyä mikäli on epävarmaa miltä se kyseisestä henkilöstä tuntuu. Kaikki eivät halua jakaa tietoja yksityiselämästään. Henkilön parisuhdetilanne voi myös olla sellainen, josta kyseleminen syystä tai toisesta ei tunnu hyvältä.
 +
 
 +
Mikäli välihuutelussa esiintyy esimerkiksi rasistisia tai seksistisiä kommentteja, on niiden kiellosta hyvä muistuttaa huutelijoita ja esimerkiksi laulunjohtajan voi nostaa asia esille mikäli kyseisen kaltaista huutelua esiintyy.
 +
 
 +
''Rangaistukset''
 +
 
 +
HYYn piirissä toimivissa järjestöissä rangaistukset ovat hyvin harvinaisia eivätkä osa sitsikulttuuria. Joissain piireissä sitseillä saatetaan käyttää rangaistuksia niihin kehitettyjen sääntöjen rikkomisesta, mutta sitsietikettiä voi luonnollisesti opettaa myös keinoilla, jotka eivät sisällä nolaamista.
 +
 
 +
Mahdollisia ovat esimerkiksi rangaistukset siitä, että käy vessassa ennen pääruokaa. Rangaistuksena taas toimii usein laulaminen ja/tai tuolin vieminen ennen seuraavan ruoan tuomista.
 +
 
 +
Tällaisia rangaistukset voivat olla monille ahdistavia ja mahdollisesti este osallistua tapahtumaan. Näin voi olla esimerkiksi henkilöille, joiden on syystä tai toisesta käytävä usein vessassa (suolistosairaudet jne.) sekä niille, jotka ahdistuvat sosiaalisista tilanteista.
 +
 
 +
Mahdollisia sääntöjä ja rangaistuksia suunniteltaessa onkin pohdittava voiko niitä toteuttaa siten, että ne eivät olisi syrjiviä tai karkottaisi osallistujia. Esimerkiksi yksin laulamisen sijaan laulamisrangaistusten toteuttaminen ryhmässä voisi tehdä siitä vähemmän ahdistavan.
 +
 
 +
''Jatkot''
 +
 
 +
Jatkoilla tulisi koko ajan olla läsnä henkilö, jolle voi tulla ilmoittamaan, mikäli on kokenut häirintää tai tuntee olonsa turvattomaksi. Erityisesti huumausoireiden ja seksuaalisen häirinnän suhteen on tärkeää olla valppaana.
 +
 
 +
Mikäli on aihetta epäillä, että on tapahtunut rikos, on soitettava välittömästi hätänumeroon ja pyydettävä paikalle poliisia sekä tarpeen vaatiessa ambulanssia. Järjestyshäiriöissä voi myös soittaa järjestyksenvalvojille, mikäli sellaisia on tilassa käytettävissä.
 +
 
 +
Jatkoille tulisi päästää vain ihmisiä, jotka on kutsuttu tai muuten tunnistettu niin, että mahdollisissa rikos- tai vaaratilanteissa järjestäjä tietää keitä on ollut läsnä.
 +
 
 +
 
 +
 
 +
[[Luokka:Tapahtumaopas]]

Nykyinen versio 10. syyskuuta 2018 kello 13.46

Akateemiset pöytäjuhlat eli sitsit ovat erityisesti yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa suosittu illanviettotapa. Tässä artikkelissa on esitelty sitseille perinteisesti tyypillisiä ominaisuuksia. Tapoja pitää sitsit eli sitsata on kuitenkin yhtä monta kuin sitsaajiakin, eikä ainoaa oikeaa kaavaa pöytäjuhlien järjestämiseen ole. Eri korkeakouluissa ja yliopistoissa sitsataan eri tavoin ja pelkästään Helsingin yliopiston sisällä elää hyvin monenlaisia sitsiperinteitä. Esimerkiksi ainejärjestöjen ja osakuntien sisällä voidaan sitsata hyvin eri tavalla. Tästä ei kannata kuitenkaan hämmentyä, vaan pitää erilaisia sitsiperinteitä yliopistoelämän rikkautena. On kuitenkin hyvä huomioida, että akateemiset vuosijuhlat eivät useimmissa tapauksissa ole sama asia kuin sitsit.

Pöytäjuhlien raamit ovat järjestötahosta riippumatta usein samat. Sitseillä syödään tyypillisesti kolmen ruokalajin illallinen, lauletaan (juoma)lauluja, pidetään puheita sekä seurataan muuta mahdollista ohjelmaa. Lisäksi juhlilla on usein jokin teema tai muu syy, esimerkiksi useat osakunnat juhlivat pöytäjuhlien merkeissä inspehtoreidensa vaihtumista. Tyypillisesti juhlan teema näkyy sekä osallistujien pukeutumisessa että illan ohjelmassa.

Sitsit alkavat ja loppuvat useimmiten puheenjohtajan, laulunjohtajan tai muun juhlamarsalkan tai -mestarin tms. ilmoituksesta. Joillakin järjestöillä juhlat loppuvat aina esimerkiksi tiettyyn lauluun. Lisäksi juhlan alussa yleensä ilmoitetaan, toivotaanko juhlijoiden noudattavan erikseen ilmoitettavia taukoja, vai onko pöydästä suotavaa poistua esimerkiksi vessaan tai tupakalle myös muina aikoina.

Pukeutuminen

Sitseille pukeudutaan usein tietyn pukukoodin mukaan. Yleensä pukukoodi ilmoitetaan kutsussa. Jos sitseillä on jokin erityinen teema, sen mukaista pukeutumista toivotaan osallistujilta. Useimmiten vieraiden oletetaan pukeutuvan tummaan pukuun tai cocktailasuun. Mikäli olet epävarma juhlan pukukoodista, voit aina ottaa yhteyttä järjestäjiin.

Hyvä perusopas pukeutumisetikettiin

Plaseeraus

Sitsaajat istuvat yleensä pitkissä kapeissa pöydissä, joihin juhlijoille on etukäteen nimikoitu tietyt istumapaikat. Perinteisesti miehet ja naiset on pyritty istuttamaan, plaseeraamaan, vuorotellen siten, että sitsaajan kummallakin puolella ja häntä vastapäätä istuu vastakkaista sukupuolta oleva henkilö. Tästä tavasta on kuitenkin usein jo luovuttu, jotta ei tehtäisi oletuksia osallistujien sukupuolista. Pariskunnat plaseerataan joko vierekkäin tai vastakkain, useimmiten vierekkäin. Sitseille ilmoittautumisen yhteydessä kysytään perinteisesti plaseeraustoiveita ja pöytäavecia. Istumajärjestyksen ja juhlijoiden toiveiden täyttäminen on taitolaji, mutta hyvänä nyrkkisääntönä voi pitää vaikkapa sitä, että toiveita pöytäavecista on hyvä noudattaa ja plaseeraustoiveita toteuttaa mahdollisuuksien mukaan. Plaseeratessa on hyvä kunnioittaa myös esimerkiksi samaa sukupuolta olevia pariskuntia eikä noudattaa orjallisesti sukupuolijärjestystä.

Laulaminen

Olennainen osa sitsejä on laulaminen. Monilla järjestöillä on erikseen esimerkiksi koko vuodeksi tai kyseistä tilaisuutta varten valitut laulunjohtajat, jotka huolehtivat siitä, koska ja mitä sitseillä lauletaan. Lauluja voi seurata joko erikseen osallistujille tuotetuista laulumonisteista (tunnetaan myös ainakin nimillä laululäystäke, sitsiläsy, laululärpäke jne.) tai laulukirjoista. Useilla järjestöillä on jäsentensä ostettavaksi tuotetut omat laulukirjansa, joihin on kerätty juuri kyseisen organisaation laulukulttuurille tyypillisiä lauluja. Kuten sitsitapoje, on laulukulttuureja myös monenlaisia - juhlissa laulettavat laulut, niiden sanat, sävelet ja tahdit eroavat toisistaan paljon. Toki myös monet laulut ovat yleisesti tunnettuja ja suosittuja.

Sitsien alussa laulunjohtaja tai muu henkilö usein kertoo, kuinka laulamisen suhteen tulee illan aikana menetellä: voiko lauluja ehdottaa vapaavalintaisesti missä vaiheessa iltaa tahansa, vai tuleeko omat laulutoiveet esimerkiksi välittää laulunjohtajille. Jälkimmäistä tapaa noudatetaan tyypillisesti virallisemmissa juhlissa tai juhlissa, joissa on paljon ohjelmaa tai osallistujia. Taustalla on toive siitä, että illan ohjelma pysyy aikataulussaan, eikä niin sanotusti hajoa käsiin.

Sitseillä puheenvuoroa pyydetään tyypillisesti kilisyttämällä lasia esimerkiksi lusikalla hiljaisuuden aikaansaamiseksi. Näin kannattaa toimia myös ehdottaessaan laulua. Ehdotuksen yhteydessä pidetään usein lyhyt puheenvuoro siitä, miksi juuri kyseinen laulu tulisi laulaa seuraavaksi. Puheiden ja laulujen päätteeksi skoolataan pöytäseurueen kanssa. Myös skoolaustavoissa on eroja ja kunkin järjestön skoolaustavan oppii kyllä juhlan aikana. Tyypillisemmin skoolaus toimii siten, että miehet kohottavat lasinsa ensin oikealla istuvalle pöytäavecilleen, sitten vasemmalla istuvalle ja lopuksi edessä istuvalle. Naiset puolestaan kohottavat lasinsa ensin vasemmalla puolella istuvalle pöytäavecilleen, sitten oikealle puolelleen ja lopuksi edessä istuvalleen. On hyvän tavan mukaista katsoa toista silmiin lasia kohotettaessa. Skoolauksen jälkeen otetaan hörppy omasta lasista ja joko "puretaan" skoolaus samaan suuntaan kuin ennen hörppyä, vastakkaiseen suuntaan tai jätetään kokonaan purkamatta.

Ruoka ja juoma

Tyypillisesti sitseillä tarjoillaan kolmen ruokalajin illallinen. Alkuruuan kanssa tarjoillaan usein snapsi, pääruualla viini/olut/siideri ja jälkiruuan yhteydessä punssi tai konjakki. Erityisesti juomalajeihin liittyy omia lauluja ja joillakin järjestöillä on tapana, että esimerkiksi viiniä ei maisteta ennen kuin sille on laulettu tai että punssille lauletaan silloin, kuin sitä kaadetaan juhlijoiden laseihin. Joidenkin käsitysten mukaan sitseillä lauletaan liian vähän, jos pääruoan ehtii nauttia lämpimänä.

Sitsiruokalajit voi kokata itse tai tilata ulkopuolelta, esimerkiksi kotitalouspedagogiaa opiskelevien ainejärjestö Kopedalta,Unicafelta tai Ravintola Perhosta.

Joillakin HYYn piirissä toimivilla järjestöillä on myös astiastoja, joita muiden järjestöjen on mahdollisuus vuokrata.

Ruokatarjoilussa on syytä muistaa ilmoittaa, mitä on tarjolla ja mitä ruoka-aineita annokset sisältävät. Erityisruokavalioiden huomiointi on muistettava - jo ilmoittautumisia kerätessä!

Alkon juhlaopas, joka laskee mm. tarvittavat juomamäärät

Juhlatila

Isot pöytäjuhlat vaativat ison tilan, jossa on tuoleja ja pöytiä koko porukalle ja usein vielä mahdollisuus jatkojen järjestämiseen. Tällaisia tiloja on järjestöbudjetilla saatavilla rajoitetusti. Paikkoja on listattu esimerkiksi artikkeleissa HYYn tilat ja Järjestöjen omat tilat.

Ympäristön huomioiminen

Aloita lukemalla HYYn ympäristövaliokunnan sitsiopas! (kieliversiot löytyvät verkkosivuilta)

Pöytäjuhlissa suuremmat ympäristöasioihin vaikuttavat tekijät, joihin järjestäjä pystyy vaikuttamaan helposti, ovat

  • ruoka- ja juomatarjoilu
  • teemat ja niiden mukaiset koristelut
  • roskien kierrättäminen

Ruoka- ja juomatarjoilun osalta tärkeimmät kysymykset ovat, käytetäänkö juhlissa kestoastioita sekä millaista ruokaa ja juomaa tarjotaan.

Kertakäyttöastiat voivat tuntua helpolta ratkaisulta mikäli järjestöllä ei ole käytössään jo valmiiksi kestoastioita ja jos tiskivuori huolettaa. Kuitenkin kertakäyttöastiat kuormittavat ympäristöä pitkäikäisiä astioita huomattavasti enemmän. Useiden pöytäjuhlien jälkeen kestoastiat ovat myös halvempia kuin kertakäyttöastiat, juhlallisuudesta puhumattakaan. Mikäli järjestöllä ei ole tällä hetkellä rahaa ostaa kestoastioita, voivat ratkaisut olla luoviakin. Esimerkiksi Ympäristötieteiden opiskelijat Myy ry. pyytää sitseillensä osallistujia ottamaan omat astiat mukaan.

Ruoka- ja juomatarjoilut ovat iso meno myös ympäristönäkökulmasta. Onkin hyvä aina silloin tällöin pysähtyä miettimään, mitä sitä suuhun pistetään. Kasvisannoksen hiilijalanjälki on yleensä paljon pienempi kuin vastaavan lihaa sisältävän annoksen. Myös luomu- ja lähiruoalla on ympäristöetuja, joten niiden käyttöä kannattaa lisätä. Reilun kaupan tuotteet, kuten viini, kahvi ja tee sekä hedelmät, ovat hyviä ja tärkeitä lisiä järjestön globaali vastuun sekä ympäristönäkökulman huomioimisen kannalta.

Pöytäjuhlissa on usein erilaisia teemoja, joita vahvistetaan erilaisten koristeluiden avulla. Teemaa ja koristeluita valitessa järjestön olisi hyvä kiinnittää huomiota siihen, että hankittavat koristeet ovat sellaisia, joita on mahdollista käyttää vielä uudemmankin kerran. Kun jokaiseen juhlaan ei tarvitse hankkia uusia koristeita, säästyy sekä luonto että järjestön kukkaro.

Teema vaikuttaa totta kai myös osallistujien vaatetukseen, ja ympäristön kannalta paras teema onkin sellainen, jonka mahdollisimman moni pystyy toteuttamaan oman ja kaverin vaatekaappeja yhdistelemällä.

Myös pöytäjuhlien osalta on tärkeää muistaa kierrätys. Biojäte ei kuulu samaan paikkaan kuin rikki menneet astiat taikka mahdollinen kertakäyttöliina. Mikäli pöytäjuhliin osallistujat osallistuvat itse siivoamiseen, on muistettava siivouksen ohjeistus: mitkä asiat säilytetään, mitkä heitetään pois ja mihin roska-astioihin.

Yhdenvertaisuuden huomioiminen

Tämä osio on luettavissa myös erillisenä oppaana: Näin järjestöt sitsit, joihin kaikkien on turvallista osallistua

Sitsit ovat tärkeä ja omaleimainen osa opiskelijakulttuuria. Hyvin järjestettynä ne ovat yhteisöllinen tapahtuma, johon kaikkien on turvallista osallistua. Tämän osion tarkoituksena on antaa käytännön keinoja ja vinkkejä siihen, kuinka järjestää sitsit jotka ovat kaikille turvallinen paikka.

Neuvot keskittyvät ensisijaisesti sitseille ominaisiin piirteisiin, mutta monista vinkeistä on hyötyä myös muunlaisten tapahtumien suunnittelussa ja toteutuksessa. Erityistä painoarvoa oppaan sisällöissä on annettu rasismin ja seksismin vähentämiselle, sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen huomioimiselle, sillä näistä aiheista tulee kaikkein eniten palautetta.

Tila

Sitsit tulisi järjestää mahdollisuuksien mukaan esteettömissä tiloissa. Mikäli tilat eivät ole esteettömiä tulisi tästä ilmoittaa tapahtumakuvauksessa, jossa kerrotaan myös siitä millä tavalla tilat ovat esteelliset. Esteellisyyttä on monenlaista, joten tämän takia erittely on hyvä tehdä. Onko rappukäytävässä hämärää? Onko hissiä? Jos hissiä ei ole, kuinka paljon on portaita? Onko tilassa jatkuvasti yllättäviä vilkkuvia valoja? Esteettömyystiedoissa tapahtumakuvauksessa tulisi mainita yhteyshenkilö, johon voi ottaa yhteyttä jos haluaa lisätietoa tilasta tai apua paikalle pääsemiseen.

Ainakin osan pöydistä tulisi olla sellaisia, joiden äärellä pystyy istumaan myös pyörätuolissa tai muiden liikkumisen apuvälineiden kanssa. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi liikuntarajoitteisten plaseeraamista väljemmin tai pöydän päätyyn.

Jos joku tapahtuman osallistujista käyttää kuulolaitetta, voidaan kuulemista tukea käyttämällä induktiosilmukkaa. Sen avulla esimerkiksi tapahtuman puhujan puheääni saadaan välitettyä langattomasti suoraan osallistujan omaan kuulolaitteeseen (https://fi.wikipedia.org/wiki/Induktiosilmukka). Induktiosilmukan voit lainata HYYn palvelutoimistosta, josta saat myös ohjeet laitteen käyttöön.

Pukeutuminen

Pukeutuminen on usein tärkeä osa juhlaa. Pukeutumisteema tulisikin valita siten, että sitä toteuttaessaan kenenkään ei tarvitse kokea oloaan epämukavaksi tai esimerkiksi sukupuolittaa itseään tavalla jota ei halua. Virallisempien juhlien kohdalla esimerkiksi pelkkä merkintä, että pukukoodina on tumma puku, kertoo kaikille minkä tyylistä pukeutumista osallistujilta odotetaan.

Mikäli pukukoodiin kuuluu useampia vaihtoehtoja, kuten esimerkiksi ”prinsessat ja ritarit”, tulisi näiden sukupuolittamista välttää, jotta osallistujat eivät joutuisi valintojen eteen sen suhteen, minä sukupuolena heidät sitsellä nähtäisiin. Esimerkin tilalta esimerkiksi ”sadut” tai ”keskiaika” olisi parempi valinta.

Myös rasistisia teemoja (esim. pakolaiskriisillä vitsailua) tulee välttää sekä samoin teemoja, jotka voidaan tulkita kulttuuriseksi omimiseksi (esim. intiaanit tai saamelaiset).

Plaseeraus

Onnistunut plaseeraus, joka tuo yhteen erilaiset osallistujat, on tae onnistuville sitseille. Onnistunut plaseeraus huomioi osallistujien esittämiä toiveita sekä osallistujien moninaisuuden. Osaltaan tämä tarkoittaa sitä, että plaseerausta oletettujen sukupuolten mukaan tulisi välttää. Tällöin kukaan ei koe, että häntä on sukupuolitettu väärin eivätkä samaa sukupuolta olevat avecit koe, että heidän ihmissuhteensa / parisuhteensa on vähemmän arvokas kuin muiden.

Sukupuolitettua plaseerausta on käytetty usein keinona skoolausten ohjeistamiseen. Skoolaukset voidaan kuitenkin ohjeistaa jopa helpommin siten, että esimerkiksi servietin väri tai pöydässä olevat nuolet kertovat mihin suuntaan sillä istuvan on skoolattava. Skoolaukset on myös mahdollista järjestää siten, että ensin skoolataan oikealle etuviistoon, sitten vasemmalle etuviistoon ja sitten vastapäätä istuvalle. Tällöin skoolausten suunnat ovat kaikille samat.

Mikäli sitseille on tulossa ihmisiä, joille sitseillä käytettävä kieli on vieras, kannattaa heidät plaseerata sellaisten ihmisten viereen, jotka ovat halukkaita ja kykeneviä tarpeen mukaan tulkkaamaan heille. Kätevintä on, jos tähän halukkaita löytyy esimerkiksi järjestäjien joukosta.

Ruoka ja juoma

Ilmoittautuessa tulisi tarjota vaihtoehtoa kertoa ruokavalionsa sekä haluaako alkoholillisen vai alkoholittoman menun. Ruokavaliokenttien tulisi olla sen verran suuret, että myös myös monimutkaisemmat allergiat on mahdollista täyttää niihin. Mahdollisia monimutkaisempia ruokavaliotietoja varten tapahtumakutsusta voi olla hyvä löytyä järjestäjän yhteystiedot, joihin olla ruoan suhteen yhteyksissä. Paras mieli osallistujille jää, jos erityisruokavalioihin on panostettu niin, että ne ovat yhtä maukkaita kuin muutkin ruoat.

Alkoholittoman vaihtoehdon valinneet saavat usein tyytyä veteen tai vain yhteen muuhun juotavaan. Alkoholittomiin juomiin olisikin hyvä panostaa siten, että niissä olisi yhtä paljon vaihtelua kuin alkoholillisissa.

Laulut

Saavutettavuuden vuoksi olisi hyvä, mikäli sitseillä käytettävä laulukirja tai -vihkonen olisi saatavissa myös netissä tai sähköisenä. Näin esimerkiksi näkörajoitteiset voivat tutustua siihen etukäteen riittävän isolla näytöllä tai lukijaohjelman kanssa.

Ikinä ei voi tietää mikä voi saada jotkut osallistujista tuntemaan olonsa epämukavalta. Tästä syystä olisi tärkeää, että osallistujilla olisi jokin keino kertoa laulunjohtajalle mikäli on joitain lauluja, joita he toivoisivat ettei lauleta. Tähän sopii esimerkiksi laulunjohtajan yleisesti tiedossa oleva puhelinnumero, johon voi toki muutenkin esittää toiveita laulettavien laulujen suhteen. Toinen keino on, että laulunjohtajalla olisi laatikko, johon voi ennen pöytiin siirtymistä ja tauoilla laittaa nimettömänä lappuja, joita ei kestä kuulla.

Sitseillä laulettavat laulut vaihtelevat todella paljon. Usein laulukirjoihin sisältyy lauluja, jotka ovat rasistisia, naisia syrjiviä tai muuten loukkaavia. Joskus laulut ovat myös avoimen väkivaltaisia (esimerkiksi ihannoivat tappamista) tai vitsailevat seksuaalisella väkivallalla (esimerkiksi esittävät seksuaalisen väkivallan hyväksyttävänä tai jollain tavalla huvittavana). Näitä välttämällä voi varmistaa, että juhlatunnelma pysyy kaikkien kohdalla korkealla. Tällaiset laulut voivat pahimmillaan saada jollekin osallistujalle todella pahan olon, vaikka kyseessä olisi ollut laulun pyytäjän näkökulmasta vain hauskaa vitsailua.

Laulettavien laulujen joukkoon kannattaa myös lisätä lauluja, joihin esimerkiksi seksuaalivähemmistöihin kuuluvat voivat samaistua. Tällaisia löytyy muun muassa Pride-sitsien laululäsystä. Myös monia olemassa olevia lauluja on muutettu (ja on helppo itsekin uudelleen sanoittaa!) nykyaikaisiksi. Tästä hyvä esimerkki on Vesipoikien marssi, jota lauletaan nykyään laajalti Vesihenkilöiden marssina.

Usein kaikkein rasistisimmat tai seksistisimmät säkeet ovat laulukirjoihin painamattomia lisäsäkeistöjä. Niiden laulaminen voidaan tilanteen mukaan joko kieltää tai laulunjohtaja voi muistuttaa siitä, että lisäsäkeistöjä laulettaessa tulisi muistaa samat rajat kuin varsinaisia laulukirjan lauluja laulettaessa.

Ohjelma

Aloitus

Pöytäosuuden alussa on laulunjohtajan tai muun tilaisuuden avaavan henkilön hyvä muistuttaa siitä, että tilaisuudessa ei suvaita minkäänlaista häirintää tai syrjintää ja kertoa henkilöstä kenelle näistä voi ilmoittaa. Mikäli tilassa noudatetaan turvallisemman tilan periaatteita, olisi näistä hyvä mainita. Näillä keinoilla sitseille saadaan heti luotua miellyttävää ilmapiiriä, jossa epämukavilta tuntuviin asioihin uskalletaan puuttua.

Välihuutelu

Joidenkin opiskelijajärjestöjen kulttuuriin kuuluu huudella lauluja ehdottaville henkilöille tervehdyksiä ja välikysymyksiä. Monet näistä ovat hauskoja, mutta niissä tulisi muistaa kunnioittaa hakijoiden yksityisyyttä ja välttää esimerkiksi parisuhdestatuksen kyselyä mikäli on epävarmaa miltä se kyseisestä henkilöstä tuntuu. Kaikki eivät halua jakaa tietoja yksityiselämästään. Henkilön parisuhdetilanne voi myös olla sellainen, josta kyseleminen syystä tai toisesta ei tunnu hyvältä.

Mikäli välihuutelussa esiintyy esimerkiksi rasistisia tai seksistisiä kommentteja, on niiden kiellosta hyvä muistuttaa huutelijoita ja esimerkiksi laulunjohtajan voi nostaa asia esille mikäli kyseisen kaltaista huutelua esiintyy.

Rangaistukset

HYYn piirissä toimivissa järjestöissä rangaistukset ovat hyvin harvinaisia eivätkä osa sitsikulttuuria. Joissain piireissä sitseillä saatetaan käyttää rangaistuksia niihin kehitettyjen sääntöjen rikkomisesta, mutta sitsietikettiä voi luonnollisesti opettaa myös keinoilla, jotka eivät sisällä nolaamista.

Mahdollisia ovat esimerkiksi rangaistukset siitä, että käy vessassa ennen pääruokaa. Rangaistuksena taas toimii usein laulaminen ja/tai tuolin vieminen ennen seuraavan ruoan tuomista.

Tällaisia rangaistukset voivat olla monille ahdistavia ja mahdollisesti este osallistua tapahtumaan. Näin voi olla esimerkiksi henkilöille, joiden on syystä tai toisesta käytävä usein vessassa (suolistosairaudet jne.) sekä niille, jotka ahdistuvat sosiaalisista tilanteista.

Mahdollisia sääntöjä ja rangaistuksia suunniteltaessa onkin pohdittava voiko niitä toteuttaa siten, että ne eivät olisi syrjiviä tai karkottaisi osallistujia. Esimerkiksi yksin laulamisen sijaan laulamisrangaistusten toteuttaminen ryhmässä voisi tehdä siitä vähemmän ahdistavan.

Jatkot

Jatkoilla tulisi koko ajan olla läsnä henkilö, jolle voi tulla ilmoittamaan, mikäli on kokenut häirintää tai tuntee olonsa turvattomaksi. Erityisesti huumausoireiden ja seksuaalisen häirinnän suhteen on tärkeää olla valppaana.

Mikäli on aihetta epäillä, että on tapahtunut rikos, on soitettava välittömästi hätänumeroon ja pyydettävä paikalle poliisia sekä tarpeen vaatiessa ambulanssia. Järjestyshäiriöissä voi myös soittaa järjestyksenvalvojille, mikäli sellaisia on tilassa käytettävissä.

Jatkoille tulisi päästää vain ihmisiä, jotka on kutsuttu tai muuten tunnistettu niin, että mahdollisissa rikos- tai vaaratilanteissa järjestäjä tietää keitä on ollut läsnä.