Ero sivun ”Akateemisia perinteitä” versioiden välillä

Järjestöwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun
(Järjestönauhat ja merkit)
 
(7 välissä olevaa versiota 4 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
=== Yleistä etiketistä ===
+
Akateemisia perinteitä erityisesti historiallisesta näkökulmasta käsitellään myös HYYn nettisivuilla kohdassa [http://hyy.helsinki.fi/fi/ylioppilaskunta/historia Historia ja perinteet.]
  
 +
Akateemiset perinteet ovat tärkeä osa yliopistoyhteisön yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuuden hengen siirtämistä seuraaville sukupolville. Kunkin ikäpolven tehtävä on muokata perinteistä omannäköisiään. Tässä artikkelissa käsitellään toistaiseksi lähinnä järjestöjen nauhoja, merkkejä sekä vuosijuhlakulttuuria.
  
Etiketin tunteminen ei mikään itsetarkoitus. Seuraamalla muita pärjää varmasti ja kohteliaalla käytöksellä selviää pitkälle.
+
= Järjestönauhat ja merkit =
  
 +
Akateemisessa maailmassa [[Opiskelijajärjestöjen nauhat | erilaisilla nauhoilla]] osoitetaan kuulumista johonkin järjestöön tai ryhmittymään. Järjestöillä on erilaisia tapoja siitä, kuka saa kantaa heidän nauhaansa.
  
== Järjestönauhat ja merkit ==
+
HYYn merkkiohjesäännön mukaan nauhaa voi pitää seuraavilla tavoilla:
 +
1) Nauhana oikealta olkapäältä rinnan yli alas vasemmalle tai
 +
2) Nauhana vasemmalta olkapäältä rinnan yli alas oikealle tai
 +
3) [http://ayy.fi/nain-teet-kuntanauhasta-ruusukkeen/ Ruusukkeena] vasemmalla puvun miehustassa.
  
 +
Nauhaa kuuluu kantaa niin päin että ”raskaampi” väri on alempana: jos esimerkiksi nauhan värit ovat musta ja valkoinen, niin musta osa kuuluu alapuolelle (tästä poikkeuksena esimerkiksi värioppia vanhempi Satakuntalaisen Osakunnan nauha, jota kannetaan sininen väri keltaisen yläpuolella). Usein tapana on myös se, että nauha ei saisi koskettaa paljasta ihoa.
  
Akateemisessa maailmassa erilaisilla nauhoilla osoitetaan kuulumista johonkin järjestöön tai ryhmittymään. Järjestönauha kulkee miehillä oikealta olalta alas vasemmalle lanteelle. Naisilla nauha kulkee päinvastoin vasemmalta olalta oikealle lanteelle. Nauha kuuluu laittaa niin päin että ”raskaampi” väri on alempana eli jos vaikka nauhassa on väreinä musta ja valkoinen niin musta osa kuuluu alas. 
+
Nauhojen samanaikaisesta käytöstä löytyy useita koulukuntia. Yleensä ei ole tapana kantaa kolmea nauhaa useampaa kerralla, mutta tästäkään kaikki eivät ole samaa mieltä. Useampaa nauhaa kannettaessa sopivana järjestyksenä pidetään yleisesti seuraavaa: oma ylioppilaskunnan nauha ylimpänä, sitten muiden ylioppilaskuntien nauhat, osakuntien nauhat, ainejärjestöjen ja muiden nauhat. Monilla järjestöillä ja muilla tahoilla on omat ohjesääntönsä nauhojen ja muiden kunniamerkkien käyttämiseen - niitä seuraamalla pääsee usein pitkälle. Saattaa toki käydä niin, että kaksi nauhankäyttösääntöä ovat ristiriidassa toistensa kanssa, tällöin kannattaa käyttää omaa harkintaa. Akateemiset nauhat herättävät usein paljon tunteita eikä ole harvinaista, että joku on kanssasi eri mieltä nauhankäyttötavasta.
Nauha ei saa koskettaa paljasta ihoa, joten usein naiset käyttävät avonaisen iltapuvun kanssa nauhasta tehtyä ruusuketta, jota kannetaan vasemmalla puolella. Ohjeet ruusukkeen tekoon täältä (tee!).  Nainen voi myös kantaa pitkää nauhaa, mutta nauha pitää laittaa niin että se ei näytä koskevan ihoa eli kulkee kauniisti taitettuna vaikka puvun sisäpuolella. Ruusukkeita ja pitkää nauhaa ei saa pitää samaan aikaan. 
+
Jos käytetään useampia nauhoja, järjestys on seuraava: oma ylioppilaskunnan nauha ylimpänä, sitten muiden ylioppilaskuntien nauhat, osakuntien nauhat, ainejärjestöjen ja muiden nauhat. Ei kuitenkaan ole tapana käyttää kolmea nauhaa useampaa kerralla, ettei näyttäisi liian joulukuuselta.  
+
  
 +
Järjestöillä on myös erilaisia akateemisia merkkejä, joita usein kannetaan järjestönauhan kanssa yhdessä. Merkkien tarkoitus on kiittää kantajaansa järjestön eteen tehdystä työstä tai kunnioittaa muuten järjsetölle tärkeäksi nähtyä henkilöä. Järjestöillä on hyvin erilaisia merkkikäytäntöjä.
  
== Vuosijuhlien toimihenkilöt ==
+
Lisätietoja eri järjestöjen nauhoista artikkelissa [[Opiskelijajärjestöjen nauhat]].
 
+
  
Seremoniamestari on henkilö, joka huolehtii juhlan sujumisesta ja on perillä aikatauluista. Hän pitää asioista huolta niin, että vieraiden ei sitä tarvitse tehdä. Hän myös kuuluttaa ohjelmanumerot. Vuosijuhlamestarin tunnusmerkkinä on juhlasauva, jolla hän tarvittaessa kiinnittää yleisön huomion.
+
= Akateemiset vuosijuhlat =
Airueet toimivat vuosijuhlamestarin apuna. He osaavat neuvoa tarvittaessa. Näyttävimpänä tehtävänä heillä on kantaa Suomen ja Ylioppilaskunnan liput saliin juhlan alkaessa ja sieltä pois juhlan päättyessä. Airueilla on päässään ylioppilaslakki ja he kantavat leveää sinivalkoista airutnauhaa. Koska airutnauhakaan ei saa koskea paljaaseen ihoon, on naisten pidettävä päällä pitkähihaista juhlapukua tai jotain jakkua.
+
  
 +
Akateemiset vuosijuhlat ovat [[Pöytäjuhlien järjestäminen | sitsejä]] juhlallisempi pöytäjuhlatapahtuma.
  
 
== Juhlan rakenne ==
 
== Juhlan rakenne ==
 
  
 
'''Tervehdykset'''
 
'''Tervehdykset'''
  
Vuosijuhlat alkavat yleensä aina tervehdyksillä. Tervehdykset aloitetaan tuntia tai kahta ennen pääjuhlaa. Tervehdyksillä tarjoillaan usein kuohuviiniä tai jotain muuta alkumaljaa.  
+
Vuosijuhlat alkavat yleensä tervehdyksillä. Tervehdykset aloitetaan tuntia tai kahta ennen varsinaista pääjuhlaa. Tervehdyksillä tarjoillaan usein kuohuviiniä tai jotain muuta alkumaljaa. Tervehdyksiä vastaanottaa yleensä järjestön hallitus tai muut tärkeät toimihenkilöt. Kutsuvieraiden tai järjestöjen ei ole pakko esittää tervehdystä ja tervehdyksen esittämisestä yleensä kysytään ilmoittautumisen yhteydessä.  
Tervehdyksiä vastaanottaa yleensä järjestön hallitus tai muut tärkeät toimihenkilöt. Kutsuvieraiden tai järjestöjen ei ole pakko esittää tervehdystä ja tervehdyksen esittämisestä yleensä kysytään ilmoittautumisen yhteydessä.  
+
Vuosijuhlalahjat annetaan tervehdyksen yhteydessä. Suosittujen nestemäisten lahjojen lisäksi myös aineettomat lahjat ovat saavuttaneet suosiotaan (esimerkiksi lehmä Afrikkaan tai vaikkapa puu sademetsään). Aineettomia lahjoja voi ostaa esimerkiksi kirkon ulkomaan avusta (http://www.kua.fi/). Joillakin järjestöillä on päinvastoin tapana antaa vuosijuhlalahjoina jotain mahdollisimman isoa ja turhaa.  
Vuosijuhlalahjat annetaan tervehdyksen yhteydessä. Yleisimpiä vuosijuhlalahjoja ovat nestemäiset lahjat, jolloin pullon korkki polkaistaan maahan ja tarjotaan kierros koko hallitukselle. Tämä käytäntö pitää kuitenkin varmistaa, että antaako juhlapaikka tehdä näin.  Myös aineettomat lahjat ovat saavuttaneet suosiotaan kuten esimerkiksi lehmä Afrikkaan tai puu sademetsään. Aineettomia lahjoja saa ostaa esimerkiksi kirkon ulkomaan avusta (http://www.kua.fi/). Joskus vuosijuhlalahjoiksi päädytään antamaan myös jotain mahdollisimman isoa ja turhaa.  
+
 
   
 
   
 
'''Varsinainen pöytäjuhla'''
 
'''Varsinainen pöytäjuhla'''
  
 
Illallinen alkaa yleensä klo 18-19 välisenä aikana. Jos ei tule seuraamaan tervehdyksiä, on juhlapaikassa hyvä olla ajoissa ennen kuin juhlaillallinen alkaa. Juhlapaikan aulasta löytyvät pöytäkartta ja istumajärjestys.
 
Illallinen alkaa yleensä klo 18-19 välisenä aikana. Jos ei tule seuraamaan tervehdyksiä, on juhlapaikassa hyvä olla ajoissa ennen kuin juhlaillallinen alkaa. Juhlapaikan aulasta löytyvät pöytäkartta ja istumajärjestys.
Vuosijuhlat ovat pöytäjuhlat, joissa noudatetaan yleisiä pöytä- ja käytöstapoja. Mies saattaa pöytäseuralaisensa pöytään. Se kuka on juhlassa pöytäseuralainen, riippuu järjestön kulttuurista. Joissain juhlissa avec plaseerataan viereen ja joissain vastapäätä. Pöytäavec on sitten henkilö joka istuu naisilla vasemmalla, miehillä oikealla puolella pöydässä.  Salissa jäädään omien tuolien taakse seisomaan ja odotetaan, että airueet kantavat kyseessä olevan yhdistyksen tai ylioppilaskunnan ja Suomen lipun sisään ja asettavat ne paikalleen. Tämän jälkeen usein lauletaan jokin järjestölle ominainen laulu. Laulun jälkeen istuudutaan, pääpöytä ensimmäisenä ja muut pöydät sen jälkeen. Pöydässä esittäydytään ja tervehditään pöytätovereita. Miehen tulee illallisen aikana auttaa oikealla puolellaan istuvaa naista, ja esimerkiksi istuuduttaessa tarjottava hänelle tuolia.
 
  
Illallisella myös yleensä lauletaan ja näiden laulujen sanat löytyvät myös ohjelmasta. Vieraat voivat halutessaan ehdottaa lauluja. Tällöin tulee kilisyttää lasiaan, nousta ylös ja esitellä itsensä ja kertoa oma lauluehdotuksensa mahdollisesti lyhyen alustuksen kera. Miesten on hyvä tietää että kun puhe naiselle on pidetty, miehet laulavat naisille laulun Niin minä, neitonen, sinulle laulan ja laulun lopuksi antavat naisille ruusut, jotka tarjoilijat ovat heidän paikoilleen tuoneet. Tämän jälkeen naiset voivat yhdessä laulaa takaisin, jos laulu miellytti.
+
Vuosijuhlat ovat pöytäjuhlat, joissa noudatetaan yleisiä pöytä- ja käytöstapoja. Mies saattaa pöytäseuralaisensa pöytään. Pöytäavecin määritelmä riippuu järjestön kulttuurista. Joissain juhlissa avec plaseerataan viereen ja joissain vastapäätä. Juhlasalissa jäädään omien tuolien taakse seisomaan ja odotetaan, että lippu tai liput saapuvat airutsaattuessa saliin. Tämän jälkeen usein lauletaan jokin järjestölle ominainen laulu. Laulun jälkeen istuudutaan, (kunniavieraita sisältävä) pääpöytä ensimmäisenä ja muut pöydät sen jälkeen. Pöydässä on hyvä tervehtiä pöytätovereita. Etiketin mukaan miehen tulee illallisen aikana auttaa oikealla puolellaan istuvaa naista, ja esimerkiksi istuuduttaessa tarjottava hänelle tuolia.
  
 
'''Ohjelma'''
 
'''Ohjelma'''
  
Jokaiselle paikalle on jaettu ohjelmalehtinen, josta käy ilmi illan ohjelma ja esiintyjät. Illallisen ohjelmassa voivat olla mm. puheenjohtajan tervehdyssanat, yliopiston tervehdys, juhlapuhe ja puhe naiselle/miehelle. Puheiden lisäksi illallisen ohjelmassa on mahdollisten kunnianosoitusten jakaminen. Ohjelmaan myös voi kuulua erinäisiä musiikkiesityksiä, performansseja, runoja, lauluja tai ihan mitä vaan järjestön näköistä toimintaa.  
+
Jokaiselle paikalle on yleensä jaettu ohjelmalehtinen, josta käy ilmi illan ohjelma. Perinteisiä ohjelmanumeroita akateemsisisas vuosijuhlissa ovat juhlapuhe, puhe yliopistolle, puhe naiselle/miehelle ja esimerkiksi mahdollisten kunnianosoitusten jakamnen. Ohjelmaan myös voi kuulua erinäisiä musiikkiesityksiä, performansseja, runoja, lauluja tai oikeastaan mitä vain järjestön näköistä.
  
 
'''Laulut'''
 
'''Laulut'''
  
Laulut ovat olennainen osa akateemista pöytäjuhlakulttuuria. Laulaminen ei ole tarkoitettu vain niille, jotka osaavat laulaa, vaan kaikille jotka haluavat.  
+
Koska laulut ovat olennainen osa akateemista pöytäjuhlakulttuuria, illallisella yleensä myös lauletaan. Laulujen sanat löytyvät pöytiin jaetusta ohjelmalehtisestä. Laulaminen ei ole tarkoitettu vain niille, jotka osaavat laulaa, vaan kaikille jotka haluavat. Vuosijuhlien laulut ovat yleensä virallisempia ja asiallisempia kuin sitsilaulut, mutta yleisestä akateemisesta laulukulttuurista voi lukea lisää wikin [[Pöytäjuhlien järjestäminen#Laulaminen | sitsiartikkelista]].
 +
 
 +
Juhlan alussa yleensä kerrotaan, kuinka laulamisen suhteen tulee illan aikana menetellä: voiko lauluja ehdottaa vapaavalintaisesti missä vaiheessa iltaa tahansa, vai tuleeko omat laulutoiveet esimerkiksi välittää laulunjohtajille. Jälkimmäistä tapaa noudatetaan tyypillisesti virallisemmissa juhlissa tai juhlissa, joissa on paljon ohjelmaa tai osallistujia. Taustalla on toive siitä, että illan ohjelma pysyy aikataulussaan, eikä niin sanotusti hajoa käsiin.
  
 
'''Illallinen'''
 
'''Illallinen'''
  
Juhlaillalliseen kuuluu kolmen ruokalajin illallinen. On kohteliasta odottaa, että koko oma pöytä saa omat annoksensa, ennen kuin aloittaa ruokailun. Maljojen skoolaus esim. juomalaulujen yhteydessä suoritetaan pöytäseurueessa seuraavalla tavalla: Skoolauskumppaniin otetaan katsekontakti ja lasia kohotetaan hieman. Ensimmäiseksi miehet kohottavat maljan oikealla puolella istuvan naisen kanssa, sitten vasemmalla puolella istuvan naisen kanssa ja viimeiseksi vastapäätä istuvan pöytäseuralaisensa kanssa. Naiset suorittavat skoolaamisen peilikuvana, eli aloittaen vasemmalta. Huom. laseja siis kohotetaan skoolatessa, ei kilistellä. Vedellä skoolaamista ei pidetä etiketin mukaisena, paitsi laulettaessa vedestä.
+
Juhlaillalliseen kuuluu kolmen ruokalajin illallinen. Vuosijuhlissa ruoka tarjoillaan yleensä pöytiin, mutta joissakin juhlissa on käytetty myös buffetia, joka on järjestäjälle halvempi ratkaisu. On kohteliasta odottaa, että koko oma pöytä saa omat annoksensa, ennen kuin aloittaa ruokailun. Pääsääntönä on hyvä muistaa, että ennen kuin pääruoka on syöty, ei ole etiketin mukaista nousta pöydästä. Juhlan alussa yleensä ilmoitetaan, toivotaanko juhlijoiden noudattavan erikseen ilmoitettavia taukoja, vai onko pöydästä suotavaa poistua esimerkiksi vessaan tai tupakalle myös muina aikoina.
  
Pääsääntönä on hyvä muistaa, että ennen kuin pääruoka on syöty, ei ole etiketin mukaista nousta pöydästä. Muutenkin salista tulisi poistua ainoastaan vuosijuhlamestarin ilmoittamilla konferensseilla, eli tauoilla, ja kaikenlaista oman mielen mukaan tapahtuvaa poistumista vessaan ja tupakalle tulisi välttää.
+
Maljojen skoolaus esim. juomalaulujen yhteydessä ja puheiden jälkeen suoritetaan pöytäseurueessa seuraavalla tavalla: Skoolauskumppaniin otetaan katsekontakti ja lasia kohotetaan hieman. Ensimmäiseksi miehet kohottavat maljan oikealla puolella istuvan naisen kanssa, sitten vasemmalla puolella istuvan naisen kanssa ja viimeiseksi vastapäätä istuvan pöytäseuralaisensa kanssa. Naiset suorittavat skoolaamisen peilikuvana, eli aloittaen vasemmalta. Skoolauksen jälkeen otetaan hörppy omasta lasista ja joko "puretaan" skoolaus samaan suuntaan kuin ennen hörppyä, vastakkaiseen suuntaan tai jätetään kokonaan purkamatta.
  
 
'''Juomat'''
 
'''Juomat'''
  
Vuosijuhlakortin hintaan kuuluu usein kaksi kaatoa viiniä. Ensimmäinen viini tarjoillaan alkuruoan kanssa ja toinen pääruoan kanssa. Viini lisäksi juomiin kuuluu ainakin snapsi ja usein myös punssi tai konjakki. Juomia saa ostaa lisää, usein ennen juhlaa myydään drinkkilippuja, joilla juhlan aikana voidaan tilata lisää juotavaa nousematta pöydästä.  
+
Vuosijuhlakortin hintaan kuuluu tyypillisesti kaksi kaatoa viiniä. Ensimmäinen viini tarjoillaan yleensä alkuruoan kanssa ja toinen pääruoan kanssa. Viini lisäksi juomiin kuuluu yleensä ainakin snapsi ja usein myös punssi tai konjakki. Juomia saa monissa tapauksissa ostaa lisää siten, että ennen juhlaa myydään drinkkilippuja, joilla juhlan aikana voidaan tilata lisää juotavaa nousematta pöydästä. Etiketin mukaan viinit kuuluisi juoda siinä järjestyksessä kuin ne tarjoillaan. Alkuruokaviiniin ei tulisi kajota enää pääruoan yhteydessä, mutta kukapa näitä valvoo.
Etiketin mukaan viinit kuuluisi juoda siinä järjestyksessä kuin ne tarjoillaan. Alkuruokaviiniin ei tulisi kajota enää pääruoan yhteydessä, mutta kukapa näitä valvoo.
+
  
 
'''Ruoka'''
 
'''Ruoka'''
  
Pöytäjuhlien ruokaan kuuluu usein alkuruoka, pääruoka ja jälkiruoka. Vuosijuhlissa ruoka tarjoillaan hyvin usein pöytiin, mutta joissakin juhlissa on käytetty myös buffetia, joka on järjestäjälle halvempi ratkaisu.
+
== Vuosijuhlien toimihenkilöt ==
Pöydässä on kohtelijasta odottaa että muutkin pöytäseurueen jäsenet ovat saaneet ruokaa, ennen kuin itse alkaa syödä. Mikäli alkuruoka on kylmä, odotetaan koko pöytä, että kaikilla on ruokaa. Pääruokaan riittää että kaikilla itseä ympäröivillä ihmisillä on ruokaa, jolloin ruokailun voi aloittaa. Jälkiruokaankin odotetaan usein koko pöytä.
+
 
+
 
+
 
+
== Hassuja tapoja ==
+
 
+
Näitä tapoja ei noudateta läheskään kaikkialla, mutta jokainen voi miettiä itse mitä haluaisi vaikka tuoda osaksi oman järjestönsä vuosijuhlakulttuuria.
+
 
+
'''Korvat'''
+
 
+
Korvat ovat lautasliinasta taiteltavat korvat, jotka laitetaan päähän jälkiruoan alussa, suurin piirtein punssi saapuessa juhliin. Korvat ovat usein nähtyjä eteenkin sitseillä ja myös joissain vuosijuhlissa. Ohjet korvien tekoon täältä.
+
 
+
'''Konferenssitauko'''
+
 
+
Juhlien aikana voidaan heiluttaa serviettejä pään yläpuolella, mikä on merkki siitä että on aika pitää konferenssitauko. Konferenssi itsessään voi olla sellainen, jossa miehet käyvät naistenhuoneessa ja naiset miestenhuoneessa. Tämä kannattaa kuitenkin varmistaa ennen vieraaseen huoneeseen menemistä.
+
  
'''Juttele sinä vaan'''
+
Seremoniamestari/vuosijuhlamestari/vuosijuhlamarsalkka/tms. on henkilö, joka huolehtii juhlan sujumisesta ja on koko ajan perillä juhlan aikataulusta ja siinä pysymisestä. Hän pitää asioista huolta niin, että vieraiden ei sitä tarvitse tehdä. Hän myös usein kuuluttaa ohjelmanumerot. Vuosijuhlamestarin tunnistaa yleensä juhlasauvasta tai vuosijuhlamestarin nauhasta.
  
Mikäli joku pitää juhlassa puheen on usein tapana laulaa Intian kuu –laulusta kertosäe ”Hei hei hei juttele sinä vaan, kyllä sinut tunnetaan. Ja vaikka sen valheeksi vannotkin niin kyllä sua uskotaan”
+
Vuosijuhlamestarin apuna toimii usein airuita. Sen lisäksi, että airuet saattavat lipunkantajan tai lipunkantajien vanavedessä lipun tai liput juhlasaliin juhlan alkaessa ja pois juhlan päättyessä, he usein päivystävät tilan ovilla tilaisuuden alkaessa ja pättyessä. Airuet kantavat joko sinivalkoista Suomen lipun airutnauhaa, osakuntanauhaa tai tiedekuntajärjestön nauhaa. Koska airutnauhan ei järjestönauhan tapaan tule koskea paljaaseen ihoon, joutuvat airuet usein tehtävänsä ajaksi pukemaan iltapukunsa päälle esimerkiksi jakun.
  
 
[[Luokka:Tapahtumaopas]]
 
[[Luokka:Tapahtumaopas]]

Nykyinen versio 22. marraskuuta 2017 kello 09.15

Akateemisia perinteitä erityisesti historiallisesta näkökulmasta käsitellään myös HYYn nettisivuilla kohdassa Historia ja perinteet.

Akateemiset perinteet ovat tärkeä osa yliopistoyhteisön yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuuden hengen siirtämistä seuraaville sukupolville. Kunkin ikäpolven tehtävä on muokata perinteistä omannäköisiään. Tässä artikkelissa käsitellään toistaiseksi lähinnä järjestöjen nauhoja, merkkejä sekä vuosijuhlakulttuuria.

Järjestönauhat ja merkit

Akateemisessa maailmassa erilaisilla nauhoilla osoitetaan kuulumista johonkin järjestöön tai ryhmittymään. Järjestöillä on erilaisia tapoja siitä, kuka saa kantaa heidän nauhaansa.

HYYn merkkiohjesäännön mukaan nauhaa voi pitää seuraavilla tavoilla: 1) Nauhana oikealta olkapäältä rinnan yli alas vasemmalle tai 2) Nauhana vasemmalta olkapäältä rinnan yli alas oikealle tai 3) Ruusukkeena vasemmalla puvun miehustassa.

Nauhaa kuuluu kantaa niin päin että ”raskaampi” väri on alempana: jos esimerkiksi nauhan värit ovat musta ja valkoinen, niin musta osa kuuluu alapuolelle (tästä poikkeuksena esimerkiksi värioppia vanhempi Satakuntalaisen Osakunnan nauha, jota kannetaan sininen väri keltaisen yläpuolella). Usein tapana on myös se, että nauha ei saisi koskettaa paljasta ihoa.

Nauhojen samanaikaisesta käytöstä löytyy useita koulukuntia. Yleensä ei ole tapana kantaa kolmea nauhaa useampaa kerralla, mutta tästäkään kaikki eivät ole samaa mieltä. Useampaa nauhaa kannettaessa sopivana järjestyksenä pidetään yleisesti seuraavaa: oma ylioppilaskunnan nauha ylimpänä, sitten muiden ylioppilaskuntien nauhat, osakuntien nauhat, ainejärjestöjen ja muiden nauhat. Monilla järjestöillä ja muilla tahoilla on omat ohjesääntönsä nauhojen ja muiden kunniamerkkien käyttämiseen - niitä seuraamalla pääsee usein pitkälle. Saattaa toki käydä niin, että kaksi nauhankäyttösääntöä ovat ristiriidassa toistensa kanssa, tällöin kannattaa käyttää omaa harkintaa. Akateemiset nauhat herättävät usein paljon tunteita eikä ole harvinaista, että joku on kanssasi eri mieltä nauhankäyttötavasta.

Järjestöillä on myös erilaisia akateemisia merkkejä, joita usein kannetaan järjestönauhan kanssa yhdessä. Merkkien tarkoitus on kiittää kantajaansa järjestön eteen tehdystä työstä tai kunnioittaa muuten järjsetölle tärkeäksi nähtyä henkilöä. Järjestöillä on hyvin erilaisia merkkikäytäntöjä.

Lisätietoja eri järjestöjen nauhoista artikkelissa Opiskelijajärjestöjen nauhat.

Akateemiset vuosijuhlat

Akateemiset vuosijuhlat ovat sitsejä juhlallisempi pöytäjuhlatapahtuma.

Juhlan rakenne

Tervehdykset

Vuosijuhlat alkavat yleensä tervehdyksillä. Tervehdykset aloitetaan tuntia tai kahta ennen varsinaista pääjuhlaa. Tervehdyksillä tarjoillaan usein kuohuviiniä tai jotain muuta alkumaljaa. Tervehdyksiä vastaanottaa yleensä järjestön hallitus tai muut tärkeät toimihenkilöt. Kutsuvieraiden tai järjestöjen ei ole pakko esittää tervehdystä ja tervehdyksen esittämisestä yleensä kysytään ilmoittautumisen yhteydessä. Vuosijuhlalahjat annetaan tervehdyksen yhteydessä. Suosittujen nestemäisten lahjojen lisäksi myös aineettomat lahjat ovat saavuttaneet suosiotaan (esimerkiksi lehmä Afrikkaan tai vaikkapa puu sademetsään). Aineettomia lahjoja voi ostaa esimerkiksi kirkon ulkomaan avusta (http://www.kua.fi/). Joillakin järjestöillä on päinvastoin tapana antaa vuosijuhlalahjoina jotain mahdollisimman isoa ja turhaa.

Varsinainen pöytäjuhla

Illallinen alkaa yleensä klo 18-19 välisenä aikana. Jos ei tule seuraamaan tervehdyksiä, on juhlapaikassa hyvä olla ajoissa ennen kuin juhlaillallinen alkaa. Juhlapaikan aulasta löytyvät pöytäkartta ja istumajärjestys.

Vuosijuhlat ovat pöytäjuhlat, joissa noudatetaan yleisiä pöytä- ja käytöstapoja. Mies saattaa pöytäseuralaisensa pöytään. Pöytäavecin määritelmä riippuu järjestön kulttuurista. Joissain juhlissa avec plaseerataan viereen ja joissain vastapäätä. Juhlasalissa jäädään omien tuolien taakse seisomaan ja odotetaan, että lippu tai liput saapuvat airutsaattuessa saliin. Tämän jälkeen usein lauletaan jokin järjestölle ominainen laulu. Laulun jälkeen istuudutaan, (kunniavieraita sisältävä) pääpöytä ensimmäisenä ja muut pöydät sen jälkeen. Pöydässä on hyvä tervehtiä pöytätovereita. Etiketin mukaan miehen tulee illallisen aikana auttaa oikealla puolellaan istuvaa naista, ja esimerkiksi istuuduttaessa tarjottava hänelle tuolia.

Ohjelma

Jokaiselle paikalle on yleensä jaettu ohjelmalehtinen, josta käy ilmi illan ohjelma. Perinteisiä ohjelmanumeroita akateemsisisas vuosijuhlissa ovat juhlapuhe, puhe yliopistolle, puhe naiselle/miehelle ja esimerkiksi mahdollisten kunnianosoitusten jakamnen. Ohjelmaan myös voi kuulua erinäisiä musiikkiesityksiä, performansseja, runoja, lauluja tai oikeastaan mitä vain järjestön näköistä.

Laulut

Koska laulut ovat olennainen osa akateemista pöytäjuhlakulttuuria, illallisella yleensä myös lauletaan. Laulujen sanat löytyvät pöytiin jaetusta ohjelmalehtisestä. Laulaminen ei ole tarkoitettu vain niille, jotka osaavat laulaa, vaan kaikille jotka haluavat. Vuosijuhlien laulut ovat yleensä virallisempia ja asiallisempia kuin sitsilaulut, mutta yleisestä akateemisesta laulukulttuurista voi lukea lisää wikin sitsiartikkelista.

Juhlan alussa yleensä kerrotaan, kuinka laulamisen suhteen tulee illan aikana menetellä: voiko lauluja ehdottaa vapaavalintaisesti missä vaiheessa iltaa tahansa, vai tuleeko omat laulutoiveet esimerkiksi välittää laulunjohtajille. Jälkimmäistä tapaa noudatetaan tyypillisesti virallisemmissa juhlissa tai juhlissa, joissa on paljon ohjelmaa tai osallistujia. Taustalla on toive siitä, että illan ohjelma pysyy aikataulussaan, eikä niin sanotusti hajoa käsiin.

Illallinen

Juhlaillalliseen kuuluu kolmen ruokalajin illallinen. Vuosijuhlissa ruoka tarjoillaan yleensä pöytiin, mutta joissakin juhlissa on käytetty myös buffetia, joka on järjestäjälle halvempi ratkaisu. On kohteliasta odottaa, että koko oma pöytä saa omat annoksensa, ennen kuin aloittaa ruokailun. Pääsääntönä on hyvä muistaa, että ennen kuin pääruoka on syöty, ei ole etiketin mukaista nousta pöydästä. Juhlan alussa yleensä ilmoitetaan, toivotaanko juhlijoiden noudattavan erikseen ilmoitettavia taukoja, vai onko pöydästä suotavaa poistua esimerkiksi vessaan tai tupakalle myös muina aikoina.

Maljojen skoolaus esim. juomalaulujen yhteydessä ja puheiden jälkeen suoritetaan pöytäseurueessa seuraavalla tavalla: Skoolauskumppaniin otetaan katsekontakti ja lasia kohotetaan hieman. Ensimmäiseksi miehet kohottavat maljan oikealla puolella istuvan naisen kanssa, sitten vasemmalla puolella istuvan naisen kanssa ja viimeiseksi vastapäätä istuvan pöytäseuralaisensa kanssa. Naiset suorittavat skoolaamisen peilikuvana, eli aloittaen vasemmalta. Skoolauksen jälkeen otetaan hörppy omasta lasista ja joko "puretaan" skoolaus samaan suuntaan kuin ennen hörppyä, vastakkaiseen suuntaan tai jätetään kokonaan purkamatta.

Juomat

Vuosijuhlakortin hintaan kuuluu tyypillisesti kaksi kaatoa viiniä. Ensimmäinen viini tarjoillaan yleensä alkuruoan kanssa ja toinen pääruoan kanssa. Viini lisäksi juomiin kuuluu yleensä ainakin snapsi ja usein myös punssi tai konjakki. Juomia saa monissa tapauksissa ostaa lisää siten, että ennen juhlaa myydään drinkkilippuja, joilla juhlan aikana voidaan tilata lisää juotavaa nousematta pöydästä. Etiketin mukaan viinit kuuluisi juoda siinä järjestyksessä kuin ne tarjoillaan. Alkuruokaviiniin ei tulisi kajota enää pääruoan yhteydessä, mutta kukapa näitä valvoo.

Ruoka

Vuosijuhlien toimihenkilöt

Seremoniamestari/vuosijuhlamestari/vuosijuhlamarsalkka/tms. on henkilö, joka huolehtii juhlan sujumisesta ja on koko ajan perillä juhlan aikataulusta ja siinä pysymisestä. Hän pitää asioista huolta niin, että vieraiden ei sitä tarvitse tehdä. Hän myös usein kuuluttaa ohjelmanumerot. Vuosijuhlamestarin tunnistaa yleensä juhlasauvasta tai vuosijuhlamestarin nauhasta.

Vuosijuhlamestarin apuna toimii usein airuita. Sen lisäksi, että airuet saattavat lipunkantajan tai lipunkantajien vanavedessä lipun tai liput juhlasaliin juhlan alkaessa ja pois juhlan päättyessä, he usein päivystävät tilan ovilla tilaisuuden alkaessa ja pättyessä. Airuet kantavat joko sinivalkoista Suomen lipun airutnauhaa, osakuntanauhaa tai tiedekuntajärjestön nauhaa. Koska airutnauhan ei järjestönauhan tapaan tule koskea paljaaseen ihoon, joutuvat airuet usein tehtävänsä ajaksi pukemaan iltapukunsa päälle esimerkiksi jakun.