Varainhankinta

Monet opiskelijayhdsitykset eivät halua kerätä jäsenmaksuja, usein periaattellisista syistä. Hyvä järjestötoiminta nielee kuitenkin myös rahaa, ja jos jäsenmaksua ei kerätä, pitää rahoitus hankkia muilla keinoilla. Yhdistyksille mahdollisia varainhankinnan muotoja on monia: talkootyö, arpajaiset, tuotteiden myyminen, tapahtumatarjoilut, säätiörahoitus, rahankeräykset, lahjoitukset ja tukijat. Yleinen harhaluulo on, että yhdistys ei voi lainkaan harjoittaa myyntiä tms. yritystoimintaan verrattavaa. Yhdistys kuitenkin voi täysin laillisesti kerätä varoja edellä mainituin keinoin, kunhan toimintaa ei katsota elinkeinon harjoittamiseksi, tai siis toiminnan tuotot pysyvät pieninä, varainkeruu tehdään yhdistyksen tarkoituksen toteuttamiseksi ja sääntöjen mukaisesti.

Usein varainhankinta on helpointa tiettyä tapahtumaa varten tai tapahtuman yhteydessä. Silloin tuottojen tiedetään menevän selkeästi rajattuun tarkoitukseen, eikä esimerkiksi hallituksen omaan kivaan. Ylipäätään varainhankinnan perusedellytys on laadukas toiminta - jos yhdistyksellä ei ole kunnon toimintaa, kukaan ei halua antaa sille rahojaan.

Talkootyö

Talkootyö on kenties selkein ja suoraviivaisin varainhankintakeino: yhdistys myy useimmiten urakkapalkalla vapaaehtoistyövoimaa toiselle osapuolelle, joka maksaa ennalta sovitun korvauksen kun työ on tehty. Talkoomahdollisuuksia on paljon, esimerkiksi tv-lähetysten yleisönä, taustahahmoina kuvauksissa, tapahtuman järjestyksenvalvojina tai siivoojina, yliopiston ja ylioppilaskunnan projekteissa apukäsinä, postittajina, mainoslehtisten jakajina ja niin edelleen. Vapaaehtoisia kysellään yleensä järjestöjen sähköpostilistoilla, joten järjestön nettisivuille voi olla hyvä laittaa maininta, että järjestöä voi kutsua myös talkootöihin.

Arpajaiset ja rahankeräys

Rekisteröidyt yhdistykset voivat ilman erillistä lupaa järjestää arpajaisia omissa tilaisuuksissaan, kunhan a) voitot jaetaan samassa tilaisuudessa ja b) arpojen yhteenlaskettu myyntihinta jää alle 2000 euron. Muihin arpajaisiin yhdistyksen on hankittava lupa, jonka voi saada enintään kahdeksi kuukaudeksi.

Arpajaisten järjestämiseen tarvitaan lupa, joka voidaan antaa enintään kuudeksi kuukaudeksi. Kun arpajaiset järjestetään Helsingin alueella, luvan myöntää Helsingin poliisilaitos (Pasilanraitio 11 PL 11 00241 HELSINKI, tai sähköisellä lomakkeella), ja kun arpajaiset järjestetään sitä laajemmalla alueella, luvan myöntää Poliisihallitus (Poliisihallitus, Arpajaishallinto, PL 50, 11101 Riihimäki). Lupia haetaan kirjallisesti ja lupapäätös on maksullinen. Lisätietoja tavara-arpajaisluvista poliisin sivuilla.

Rahankeräys eroaa arpajaisista siten, että siinä yleisöltä kerätään rahaa vastikkeetta. Rahankeräyksessä vastikkeeksi saa antaa ainoastaan ns. keräystunnuksen, eli tarran tai vastaavan kerääjän tai keräyksen logon. Rahankeräys on aina luvanvaraista. Kun keräys järjestetään Helsingin alueella, luvan myöntää Helsingin poliisilaitos (Pasilanraitio 11 PL 11 00241 HELSINKI), ja kun arpajaiset järjestetään sitä laajemmalla alueella, luvan myöntää Poliisihallitus (Poliisihallitus, Arpajaishallinto, PL 50, 11101 Riihimäki). Hakemuslomake ja lisätiedot poliisin sivuilla.

Myyjäiset ja kannatustuotteet

Myyjäiset on perinteinen tapa tehdä yhdistyksen varainhankintaa. Myyjäisillä hankittua tuloa ei katsota elinkeinotuloksi, joten siitä ei tarvitse maksaa tuloveroa. Myyjäisissä voi myydä periaatteessa mitä tahansa, mutta ruoan ja juoman myynnistä Elintarvikelaki edellyttää tiettyjen asioiden huomioimista:

• Kun toiminta on tilapäistä ja vähäriskistä, erillistä ilmoitusta viranomaisille ei tarvitse tehdä (esim. kahvin, pullan tai makkaran myynti järjestön tilaisuudessa).
• Kun myynnissä on herkästi pilaantuvia tuotteita, kuten kermaa sisältäviä leivonnaisia, vastuuhenkilöllä on oltava Eviran myöntämä hygieniapassi.
• Myyntipiste on suojattava pölyltä, roskalta ja eläimiltä esim. kakkukuvulla tai pleksillä.
• Elintarvikkeita tai kuljetusastioita ei saa säilyttää maassa. Kylmäsäilytystä vaativien tuotteiden on oltava ≤ 6 °C:ssa ja lämpösäilytystä vaativien ≥ 60 °C:ssa.
• Myyntipisteellä pitää olla käsienpesumahdollisuus (vettä, saippuaa ja käsipaperia) sekä kannellinen jäteastia.
• Ei herkästi pilaantuvia, pakattuja tuotteita myytäessä pakkauksessa pitää olla pakkausmerkinnät: tuotteen nimi, valmistusaineet, pakkauspäivä, valmistajan yhteystiedot sekä merkintä, mikäli tuote on ollut pakastettuna.

Elintarvikelaki (23/2006) on muuttunut 1.9.2011 lähtien. Yksityishenkilöiden ja järjestöjen ei enää tarvitse tiedottaa vähäriskisestä tilapäisestä toiminnasta etukäteen. Vähäriskistä toimintaa on esimerkiksi elintarvikemyynti pihakirppiksellä tai koulujen myyjänisissä, seurakunnan kahvitilaisuus tai urheiluseuran makkaranpaisto paikallisottelussa. Elintarvikkeita myytäessä ja tarjoiltaessa tulee kuitenkin huomioida lainsäädännön vaatimukset esimerkiksi säilytyslämpötiloille.

Mikäli pihakirppikselle tulee ammattimaisia ulkona toimivia ruokamyyjiä, niin heitä tilapäisen myynnin ilmoitusvelvollisuus koskee edelleen.

Pullan, kahvin ja makkaran myynti on kohtuullisen riskitöntä, mutta muutamia perusasioita tulee kuitenkin huomioida

Myyntipisteen suojaus: Myyntipiste on suunniteltava ja rakennettava niin, että elintarvikkeiden suojaaminen pölyltä ja eläimiltä on mahdollista. Myynti tulisi tapahtua katoksen alta, lisäksi pullat ja muut leivonnaiset tulee suojata vaikkapa kakkukuvulla. Makkaroiden grillauksessa tulee huomioida pisarasuojaus, eli makkarat tulee grillata tarpeeksi kaukana asiakkaista (grillin ja asiakkaan välissä on esim. pöytä) luo tai grillin reunat suojata esim. pleksillä.

Säilytys: Elintarvikkeita tai kuljetuslaatikoita ei saa säilyttää suoraan maassa. Ne tulee säilyttää irti maasta esimerkiksi käännetyn laatikon päällä. Kylmäsäilytystä vaativat elintarvikkeet tulee säilyttää kylmässä(≤ 6 °C) ja kuumat kuumassa (vähintään 60 °C). Tarkemmat ohjeet elintarvikkeiden lämpötiloista ja myyntipisteiden vaatimuksista löytyy Elintarviketurvallisuusviraston kotisivuilta ulkomyyntiohjeesta. http://www.evira.fi/files/attachments/fi/evira/lomakkeet_ja_ohjeet/elintarvikkeet/elintarvikehuoneistot/virallinenohje_mpl_versio2.pdf

Puhdistus: Myyntipisteessä tulee olla käsienpesumahdollisuus, jos käsitellään pakkaamattomia elintarvikkeita (lämmintä vettä, nestesaippuaa ja paperisia kertakäyttöpapereita). Sekä myyntipisteessä, että sen ulkopuolella tulee olla riittävä määrä kannellisia jäteastioita, lokit löytävät kannettomat jäteastiat todella nopeasti.

Myynti: Jos myyjät ovat leiponeet esimerkiksi kuivakakkuja tai muita ei helposti pilaantuvia leivoksia tulee pakattuihin tuotteisiin lisätä pakkausmerkinnät. Pakkauksiin tulee merkitä ainakin elintarvikkeen nimi, yliherkkyyttä aiheuttavat ainesosat ja valmistuspäivä.

Varainhankinta alkaa monissa yhdistyksissä ainakin toiminnan alkuvaiheissa myyjäisillä. Varsinkin naisjärjestöillä, myyjäisillä tapahtuva varainhankinta on ollut perinteinen tapa kerätä varoja toimintaan.

Onnistuneet myyjäiset vaativat huolellista suunnittelua. Myyjäisten ajankohta, paikka, tiedotus ja myytävien tuotteiden valikointi sekä hankinta tulee harkita huolellisesti. Kannattaa valita erityinen myyjäistoimikunta suunnittelemaan ja toteuttamaan myyjäisiä.

Mikäli myyjäisissä on tarkoitus myydä syötävää tai juotavaa, tulee selvittää tarvittavat luvat ja menettelytavat (esimerkiksi hygieniapassin tarve, tuotteiden säilytys tai tarjoilut myyntitilassa, pakkauksiin tulevat merkinnät jne.) Myyjäisvinkkejä

   Erikoistuotteet ovat hyviä myyntivaltteja.
   Suunnittelu kannattaa aloittaa ajoissa, jotta tiedottamiseen jää riittävästi aikaa.
   Valmistelua helpottaa, jos voidaan osallistua muiden tahojen organisoimiin yhteisiin myyjäistapahtumiin.
   Yhdistyksellä voi olla pysyvä kirpputoripöytä, jota hoidetaan huolella.
   Tarvittavat luvat tulee olla kunnossa.
   Myyntitila ja -pöydät kannattaa järjestää kauniisti ja houkuttelevasti.
   Myyjinä toimivat jäsenet edustavat yhdistystä, joten kohteliaisuus sekä myönteisyys on tarpeen.
   Varainhankinta ja toiminnan markkinointi onnistuvat samalla.

- See more at: http://yhdistystieto.fi/wiki/72-varainhankinta#sthash.GY1ur3i0.dpuf

Ilmoitustilan myynti Tavaroiden myynti 8500 e. Talkootyö Asiantuntemus

Tukijoiden hankinta - vastine on oltava

Säätiöt ja rahastot

Rahoitusta erillisiin hankkeisiin kannattaa hakea myös rahastoilta ja säätiöiltä.

Suomen Kulttuurirahasto ja sen maakunnalliset rahastot myöntävät apurahoja mm. näyttelyiden ja muun materiaalin tuottamiseen. Päärahaston ja maakunnallisten rahastojen hakuajat vaihtelevat.

http://www.skr.fi/

Linkit maakuntarahastoihin: http://www.skr.fi/default.asp?docId=12338

Säätiöpalvelun etusivulla on tietoa ajankohtaisista hakuajoista. Säätiöt verkossa –linkki vie aakkoselliseen luetteloon rahastoista ja säätiöistä ja edelleen näiden kotisivuille.

http://www.saatiopalvelu.fi/fi/

Lahjoittajat ja tukijat

Yritykset voivat tukea yhdistyksen toimintaa eri tavoin. Yritys voi antaa taloudellista tukea yleisesti toimintaan taikka tiettyyn hankkeeseen tai tapahtumaan. Erityisesti paikallistasolla yritykset saattavat innokkaastikin lahjoittaa voittoja arpajaisiin tai palkintoja kilpailuihin.

Lahjoituksia saadaan myös yksityishenkilöiltä. Yhdistyksen jäsenten keskuudessa rahankeräykseen ei tarvita lupaa. Esimerkiksi jäsenkirjeen tai –lehden mukana yhdistys voi lähettää tilisiirron vapaaehtoista tukimaksua varten.

Yhdistykset voivat vastaanottaa myös testamentteja. Testamentilla saatujen varojen käytössä on noudatettava testamentin tekijän tahtoa. Testamentin ehtoihin kannattaa tutustua tarkasti ennen sen vastaanottamista. Kannatusjäsenet

Yhdistyksen kannatusjäseniä voivat olla oikeuskelpoiset yhteisöt ja säätiöt, jotka kannattavat yhdistyksen tarkoitusperiä.

Kannatusjäsenmaksun suuruudesta päätetään yhdistyksen sääntöjen mukaisesti, yleensä yhdistyksen syyskokouksessa.

Kannatusjäsenillä on yhdistyksen kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus, mutta ei äänioikeutta.