Varainhankinta

Järjestöwiki
Versio hetkellä 4. heinäkuuta 2013 kello 11.59 – tehnyt Jarjestosihteeri (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: Monet opiskelijayhdsitykset eivät halua kerätä jäsenmaksuja, usein periaattellisista syistä. Hyvä järjestötoiminta nielee kuitenkin myös rahaa, ja jos jäsenmaksua ei kerät...)

(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Monet opiskelijayhdsitykset eivät halua kerätä jäsenmaksuja, usein periaattellisista syistä. Hyvä järjestötoiminta nielee kuitenkin myös rahaa, ja jos jäsenmaksua ei kerätä, pitää rahoitus hankkia muilla keinoilla. Yhdistyksille mahdollisia varainhankinnan muotoja on monia: talkootyö, arpajaiset, tuotteiden myyminen, tapahtumatarjoilut, säätiörahoitus, rahankeräykset, lahjoitukset ja tukijat.

Usein varainhankinta on helpointa tiettyä tapahtumaa varten tai tapahtuman yhteydessä. Silloin tuottojen tiedetään menevän selkeästi rajattuun tarkoitukseen, eikä esimerkiksi hallituksen omaan kivaan. Ylipäätään varainhankinnan perusedellytys on laadukas toiminta - jos yhdistyksellä ei ole kunnon toimintaa, kukaan ei halua antaa sille rahojaan.

Talkootyö

Talkootyö on kenties selkein ja suoraviivaisin varainhankintakeino: yhdistys myy useimmiten urakkapalkalla vapaaehtoistyövoimaa toiselle osapuolelle, joka maksaa ennalta sovitun korvauksen kun työ on tehty. Talkoomahdollisuuksia on paljon, esimerkiksi tv-lähetysten yleisönä, taustahahmoina kuvauksissa, tapahtuman järjestyksenvalvojina tai siivoojina, yliopiston ja ylioppilaskunnan projekteissa apukäsinä, postittajina, mainoslehtisten jakajina ja niin edelleen. Vapaaehtoisia kysellään yleensä järjestöjen sähköpostilistoilla, joten järjestön nettisivuille voi olla hyvä laittaa maininta, että järjestöä voi kutsua myös talkootöihin.


Ilmoitustilan myynti Tavaroiden myynti 8500 e. Talkootyö Asiantuntemus

Tukijoiden hankinta - vastine on oltava



Arpajaiset ja rahankeräys

Rekisteröidyt yhdistykset voivat ilman erillistä lupaa järjestää arpajaisia omissa tilaisuuksissaan, kunhan a) voitot jaetaan samassa tilaisuudessa ja b) arpojen yhteenlaskettu myyntihinta jää alle 2000 euron. Muihin arpajaisiin yhdistyksen on hankittava lupa, jonka voi saada enintään kahdeksi kuukaudeksi.

Arpajaisten järjestämiseen tarvitaan lupa, joka voidaan antaa enintään kuudeksi kuukaudeksi. Kun arpajaiset järjestetään Helsingin alueella, luvan myöntää Helsingin poliisilaitos (Pasilanraitio 11 PL 11 00241 HELSINKI, tai sähköisellä lomakkeella), ja kun arpajaiset järjestetään sitä laajemmalla alueella, luvan myöntää Poliisihallitus (Poliisihallitus, Arpajaishallinto, PL 50, 11101 Riihimäki). Lupia haetaan kirjallisesti ja lupapäätös on maksullinen. Lisätietoja tavara-arpajaisluvista Poliisin sivuilla.

Rahankeräys eroaa arpajaisista siten, että siinä yleisöltä kerätään rahaa vastikkeetta. Rahankeräyksessä vastikkeeksi saa antaa ainoastaan ns. keräystunnuksen, eli tarran tai vastaavan kerääjän tai keräyksen logon. Rahankeräys on aina luvanvaraista. Kun keräys järjestetään Helsingin alueella, luvan myöntää Helsingin poliisilaitos (Pasilanraitio 11 PL 11 00241 HELSINKI), ja kun arpajaiset järjestetään sitä laajemmalla alueella, luvan myöntää Poliisihallitus (Poliisihallitus, Arpajaishallinto, PL 50, 11101 Riihimäki). Hakemuslomake ja lisätiedot Poliisin sivuilla.


Rahankeräys on toimintaa, jossa kerätään yleisöön vetoamalla vastikkeetta rahaa. Vastikkeeksi keräykseen osallistujalle saa antaa ainoastaan rahankeräysluvan saajan tai keräyksen tunnuksen, jolla ei ole itsenäistä taloudellista vaihdanta-arvoa (keräystunnus).

Rekisteröity yhdistys voi saada rahankeräysluvan.

Rahankeräysluvan antaa

   paikallinen poliisilaitos, kun tavara-arpajaiset toimeenpannaan yhden poliisilaitoksen toimialueella tai toimialueen osalla ja
   Poliisihallitus, kun tavara-arpajaisiin toimeenpannaan yhden poliisilaitoksen toimialuetta laajemmalla alueella (Poliisihallitus, Arpajaishallinto, PL 50, 11101 Riihimäki).

Lupa voidaan antaa enintään kahden vuoden määräajaksi.

Rahankeräyslupaa on haettava kirjallisesti. Hakemukseen on liitettävä yksityiskohtainen keräys- ja käyttösuunnitelma. Lupapäätös on maksullinen.

Rahankeräyslupaa ei tarvita silloin, kun yleisen kokouksen järjestäjä kerää rahaa kokoukseen osallistuvien keskuudessa, kun yleinen kokous järjestetään sisätiloissa.

Lisätietoja rahankeräysluvasta:

http://www.poliisi.fi/poliisi/home.nsf/pages/0A14F93E322B026BC22571DA002EBE85?opendocument


Säätiöt ja rahastot

Rahoitusta erillisiin hankkeisiin kannattaa hakea myös rahastoilta ja säätiöiltä.

Suomen Kulttuurirahasto ja sen maakunnalliset rahastot myöntävät apurahoja mm. näyttelyiden ja muun materiaalin tuottamiseen. Päärahaston ja maakunnallisten rahastojen hakuajat vaihtelevat.

http://www.skr.fi/

Linkit maakuntarahastoihin: http://www.skr.fi/default.asp?docId=12338

Säätiöpalvelun etusivulla on tietoa ajankohtaisista hakuajoista. Säätiöt verkossa –linkki vie aakkoselliseen luetteloon rahastoista ja säätiöistä ja edelleen näiden kotisivuille.

http://www.saatiopalvelu.fi/fi/


Lahjoittajat ja tukijat

Yritykset voivat tukea yhdistyksen toimintaa eri tavoin. Yritys voi antaa taloudellista tukea yleisesti toimintaan taikka tiettyyn hankkeeseen tai tapahtumaan. Erityisesti paikallistasolla yritykset saattavat innokkaastikin lahjoittaa voittoja arpajaisiin tai palkintoja kilpailuihin.

Lahjoituksia saadaan myös yksityishenkilöiltä. Yhdistyksen jäsenten keskuudessa rahankeräykseen ei tarvita lupaa. Esimerkiksi jäsenkirjeen tai –lehden mukana yhdistys voi lähettää tilisiirron vapaaehtoista tukimaksua varten.

Yhdistykset voivat vastaanottaa myös testamentteja. Testamentilla saatujen varojen käytössä on noudatettava testamentin tekijän tahtoa. Testamentin ehtoihin kannattaa tutustua tarkasti ennen sen vastaanottamista. Kannatusjäsenet

Yhdistyksen kannatusjäseniä voivat olla oikeuskelpoiset yhteisöt ja säätiöt, jotka kannattavat yhdistyksen tarkoitusperiä.

Kannatusjäsenmaksun suuruudesta päätetään yhdistyksen sääntöjen mukaisesti, yleensä yhdistyksen syyskokouksessa.

Kannatusjäsenillä on yhdistyksen kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus, mutta ei äänioikeutta.