Akateemisia perinteitä

Yleistä etiketistä

Etiketin tunteminen ei mikään itsetarkoitus. Seuraamalla muita pärjää varmasti ja kohteliaalla käytöksellä selviää pitkälle.

Järjestönauhat ja merkit

Akateemisessa maailmassa erilaisilla nauhoilla osoitetaan kuulumista johonkin järjestöön tai ryhmittymään. Järjestönauha kulkee miehillä oikealta olalta alas vasemmalle lanteelle. Naisilla nauha kulkee päinvastoin vasemmalta olalta oikealle lanteelle. Nauha kuuluu laittaa niin päin että ”raskaampi” väri on alempana eli jos vaikka nauhassa on väreinä musta ja valkoinen niin musta osa kuuluu alas. Nauha ei saa koskettaa paljasta ihoa, joten usein naiset käyttävät avonaisen iltapuvun kanssa nauhasta tehtyä ruusuketta, jota kannetaan vasemmalla puolella. Ohjeet ruusukkeen tekoon täältä (tee!). Nainen voi myös kantaa pitkää nauhaa, mutta nauha pitää laittaa niin että se ei näytä koskevan ihoa eli kulkee kauniisti taitettuna vaikka puvun sisäpuolella. Ruusukkeita ja pitkää nauhaa ei saa pitää samaan aikaan. Jos käytetään useampia nauhoja, järjestys on seuraava: oma ylioppilaskunnan nauha ylimpänä, sitten muiden ylioppilaskuntien nauhat, osakuntien nauhat, ainejärjestöjen ja muiden nauhat. Ei kuitenkaan ole tapana käyttää kolmea nauhaa useampaa kerralla, ettei näyttäisi liian joulukuuselta.

Vuosijuhlien toimihenkilöt

Seremoniamestari on henkilö, joka huolehtii juhlan sujumisesta ja on perillä aikatauluista. Hän pitää asioista huolta niin, että vieraiden ei sitä tarvitse tehdä. Hän myös kuuluttaa ohjelmanumerot. Vuosijuhlamestarin tunnusmerkkinä on juhlasauva, jolla hän tarvittaessa kiinnittää yleisön huomion. Airueet toimivat vuosijuhlamestarin apuna. He osaavat neuvoa tarvittaessa. Näyttävimpänä tehtävänä heillä on kantaa Suomen ja Ylioppilaskunnan liput saliin juhlan alkaessa ja sieltä pois juhlan päättyessä. Airueilla on päässään ylioppilaslakki ja he kantavat leveää sinivalkoista airutnauhaa. Koska airutnauhakaan ei saa koskea paljaaseen ihoon, on naisten pidettävä päällä pitkähihaista juhlapukua tai jotain jakkua.

Juhlan rakenne

Tervehdykset

Vuosijuhlat alkavat yleensä aina tervehdyksillä. Tervehdykset aloitetaan tuntia tai kahta ennen pääjuhlaa. Tervehdyksillä tarjoillaan usein kuohuviiniä tai jotain muuta alkumaljaa. Tervehdyksiä vastaanottaa yleensä järjestön hallitus tai muut tärkeät toimihenkilöt. Kutsuvieraiden tai järjestöjen ei ole pakko esittää tervehdystä ja tervehdyksen esittämisestä yleensä kysytään ilmoittautumisen yhteydessä. Vuosijuhlalahjat annetaan tervehdyksen yhteydessä. Yleisimpiä vuosijuhlalahjoja ovat nestemäiset lahjat, jolloin pullon korkki polkaistaan maahan ja tarjotaan kierros koko hallitukselle. Tämä käytäntö pitää kuitenkin varmistaa, että antaako juhlapaikka tehdä näin. Myös aineettomat lahjat ovat saavuttaneet suosiotaan kuten esimerkiksi lehmä Afrikkaan tai puu sademetsään. Aineettomia lahjoja saa ostaa esimerkiksi kirkon ulkomaan avusta (http://www.kua.fi/). Joskus vuosijuhlalahjoiksi päädytään antamaan myös jotain mahdollisimman isoa ja turhaa.

Varsinainen pöytäjuhla

Illallinen alkaa yleensä klo 18-19 välisenä aikana. Jos ei tule seuraamaan tervehdyksiä, on juhlapaikassa hyvä olla ajoissa ennen kuin juhlaillallinen alkaa. Juhlapaikan aulasta löytyvät pöytäkartta ja istumajärjestys. Vuosijuhlat ovat pöytäjuhlat, joissa noudatetaan yleisiä pöytä- ja käytöstapoja. Mies saattaa pöytäseuralaisensa pöytään. Se kuka on juhlassa pöytäseuralainen, riippuu järjestön kulttuurista. Joissain juhlissa avec plaseerataan viereen ja joissain vastapäätä. Pöytäavec on sitten henkilö joka istuu naisilla vasemmalla, miehillä oikealla puolella pöydässä. Salissa jäädään omien tuolien taakse seisomaan ja odotetaan, että airueet kantavat kyseessä olevan yhdistyksen tai ylioppilaskunnan ja Suomen lipun sisään ja asettavat ne paikalleen. Tämän jälkeen usein lauletaan jokin järjestölle ominainen laulu. Laulun jälkeen istuudutaan, pääpöytä ensimmäisenä ja muut pöydät sen jälkeen. Pöydässä esittäydytään ja tervehditään pöytätovereita. Miehen tulee illallisen aikana auttaa oikealla puolellaan istuvaa naista, ja esimerkiksi istuuduttaessa tarjottava hänelle tuolia.

Illallisella myös yleensä lauletaan ja näiden laulujen sanat löytyvät myös ohjelmasta. Vieraat voivat halutessaan ehdottaa lauluja. Tällöin tulee kilisyttää lasiaan, nousta ylös ja esitellä itsensä ja kertoa oma lauluehdotuksensa mahdollisesti lyhyen alustuksen kera. Miesten on hyvä tietää että kun puhe naiselle on pidetty, miehet laulavat naisille laulun Niin minä, neitonen, sinulle laulan ja laulun lopuksi antavat naisille ruusut, jotka tarjoilijat ovat heidän paikoilleen tuoneet. Tämän jälkeen naiset voivat yhdessä laulaa takaisin, jos laulu miellytti.

Ohjelma

Jokaiselle paikalle on jaettu ohjelmalehtinen, josta käy ilmi illan ohjelma ja esiintyjät. Illallisen ohjelmassa voivat olla mm. puheenjohtajan tervehdyssanat, yliopiston tervehdys, juhlapuhe ja puhe naiselle/miehelle. Puheiden lisäksi illallisen ohjelmassa on mahdollisten kunnianosoitusten jakaminen. Ohjelmaan myös voi kuulua erinäisiä musiikkiesityksiä, performansseja, runoja, lauluja tai ihan mitä vaan järjestön näköistä toimintaa.

Laulut

Laulut ovat olennainen osa akateemista pöytäjuhlakulttuuria. Laulaminen ei ole tarkoitettu vain niille, jotka osaavat laulaa, vaan kaikille jotka haluavat.

Illallinen

Juhlaillalliseen kuuluu kolmen ruokalajin illallinen. On kohteliasta odottaa, että koko oma pöytä saa omat annoksensa, ennen kuin aloittaa ruokailun. Maljojen skoolaus esim. juomalaulujen yhteydessä suoritetaan pöytäseurueessa seuraavalla tavalla: Skoolauskumppaniin otetaan katsekontakti ja lasia kohotetaan hieman. Ensimmäiseksi miehet kohottavat maljan oikealla puolella istuvan naisen kanssa, sitten vasemmalla puolella istuvan naisen kanssa ja viimeiseksi vastapäätä istuvan pöytäseuralaisensa kanssa. Naiset suorittavat skoolaamisen peilikuvana, eli aloittaen vasemmalta. Huom. laseja siis kohotetaan skoolatessa, ei kilistellä. Vedellä skoolaamista ei pidetä etiketin mukaisena, paitsi laulettaessa vedestä.

Pääsääntönä on hyvä muistaa, että ennen kuin pääruoka on syöty, ei ole etiketin mukaista nousta pöydästä. Muutenkin salista tulisi poistua ainoastaan vuosijuhlamestarin ilmoittamilla konferensseilla, eli tauoilla, ja kaikenlaista oman mielen mukaan tapahtuvaa poistumista vessaan ja tupakalle tulisi välttää.

Juomat

Vuosijuhlakortin hintaan kuuluu usein kaksi kaatoa viiniä. Ensimmäinen viini tarjoillaan alkuruoan kanssa ja toinen pääruoan kanssa. Viini lisäksi juomiin kuuluu ainakin snapsi ja usein myös punssi tai konjakki. Juomia saa ostaa lisää, usein ennen juhlaa myydään drinkkilippuja, joilla juhlan aikana voidaan tilata lisää juotavaa nousematta pöydästä. Etiketin mukaan viinit kuuluisi juoda siinä järjestyksessä kuin ne tarjoillaan. Alkuruokaviiniin ei tulisi kajota enää pääruoan yhteydessä, mutta kukapa näitä valvoo.

Ruoka

Pöytäjuhlien ruokaan kuuluu usein alkuruoka, pääruoka ja jälkiruoka. Vuosijuhlissa ruoka tarjoillaan hyvin usein pöytiin, mutta joissakin juhlissa on käytetty myös buffetia, joka on järjestäjälle halvempi ratkaisu. Pöydässä on kohtelijasta odottaa että muutkin pöytäseurueen jäsenet ovat saaneet ruokaa, ennen kuin itse alkaa syödä. Mikäli alkuruoka on kylmä, odotetaan koko pöytä, että kaikilla on ruokaa. Pääruokaan riittää että kaikilla itseä ympäröivillä ihmisillä on ruokaa, jolloin ruokailun voi aloittaa. Jälkiruokaankin odotetaan usein koko pöytä.

Hassuja tapoja

Näitä tapoja ei noudateta läheskään kaikkialla, mutta jokainen voi miettiä itse mitä haluaisi vaikka tuoda osaksi oman järjestönsä vuosijuhlakulttuuria.

Korvat

Korvat ovat lautasliinasta taiteltavat korvat, jotka laitetaan päähän jälkiruoan alussa, suurin piirtein punssi saapuessa juhliin. Korvat ovat usein nähtyjä eteenkin sitseillä ja myös joissain vuosijuhlissa. Ohjet korvien tekoon täältä.

Konferenssitauko

Juhlien aikana voidaan heiluttaa serviettejä pään yläpuolella, mikä on merkki siitä että on aika pitää konferenssitauko. Konferenssi itsessään voi olla sellainen, jossa miehet käyvät naistenhuoneessa ja naiset miestenhuoneessa. Tämä kannattaa kuitenkin varmistaa ennen vieraaseen huoneeseen menemistä.

Juttele sinä vaan

Mikäli joku pitää juhlassa puheen on usein tapana laulaa Intian kuu –laulusta kertosäe ”Hei hei hei juttele sinä vaan, kyllä sinut tunnetaan. Ja vaikka sen valheeksi vannotkin niin kyllä sua uskotaan”