Pöytäjuhlien järjestäminen

Akateemiset pöytäjuhlat eli sitsit - mistä on kyse?

Sitsit ovat akateeminen pöytäjuhla, joissa syödään, lauletaan juomalauluja ja pidetään puheita sekä joissain tapauksissa seurataan myös ohjelmaa. Sitsien pitoa eli sitsaamista harrastavat pääosin yliopisto-opiskelijat. Juhlilla on yleensä jokin syy tai teema. Sitseillä nautitaan yleensä kolmen ruokalajin illallinen. Ruoan kanssa tarjoillaan usein ainakin viini ja snapsi, useimmiten myös alkumalja ja jälkiruoan kanssa punssi. Tavoissa on kuitenkin eroja, joskus tarjolla on vain pääruoka salaatilla ja juomien määrä voi vaihdella hyvin paljon. Sitsien olennainen osa on laulu. Usein ennen laulua laulun ehdottaja pitää jonkun pienen puheen siitä miksi juuri kyseinen laulu pitäisi laulaa. Puheiden ja laulujen päätteeksi yleensä nostetaan malja joko snapsilla tai viinillä.

Yliopiston sisällä elää hyvin monenlaisia sitsiperinteitä. Esimerkiksi ainejärjestöjen ja osakuntien sisällä voidaan "sitsata" hyvin eri tavalla. Tästä ei kannata kuitenkaan hämmentyä, vaan pitää erilaisia sitsiperinteitä yliopistoelämän rikkautena.

Sitsisäännöt:

Usein sitseillä seurataan tiettyä säännöstöä, joka muodostaa kehyksen sitsijuhlan toiminnoille. Suuren joukon liikuttaminen ja hiljentäminen saattaa olla hankalaa, joten säännöt ovat tärkeitä. Niiden toteutumista valvovat toastmasterit eli toastit. Heidän sanansa on laki sitseillä. Perinteisiä noudatettavia yleissääntöjä voivat olla seuraavat:

- Ole ajoissa paikalla.

- Miehet käyttäytyvät kuin herrasmiehet, etenkin pöytäaveciaan kohtaan.

- Pöytään ei istuta eikä siitä nousta ilman toastin/laulunjohtajan lupaa. Vessakäynnit voidaan ajoittaa, kun laulunjohtaja ilmoittaa yleisestä sitsitauoista ja antaa luvan poistua pöydästä. Ennen taukoa on myös suotavaa tyhjentää omat ryyppylasinsa.

- Sitseillä noudatetaan skoolausjärjestystä, jotka vaihtelevat eri järjestöissä. Lähes poikkeuksetta kuitenkin naiset nostavat ensin lasia vasemmalla olevalle miehelle, sitten oikealla olevalle ja lopuksi vastapäätä olevalle. Miehet toisinpäin. Laseja ei kilistetä. Ainakin ensimmäinen snapsi juodaan kerralla loppuun. Osakunnissa usein ryypyn jälkeen puretaan myös skoolaus uudelleen, mutta päinvastaisessa järjestyksessä. Nainen siis skoolaavat ensin vastapäätä olevalle miehelle, sitten oikealla olevalle ja lopuksi vasemmalla olevalle.

- Hiljene aina kun toast/laulunjohtaja sitä pyytää tai joku esiintyy. Laulunjohtaja pyytää tätä usein komennolla "Silencium ad cantum" (kun on kyse laulusta) tai "Silencium ad verbum" (kun on kyse puheesta). Puhe lopetetaan aina sanoihin "Cantum ex est" (laulun päätteeksi) tai "verbum ex est (puheen päätteeksi). Eri järjestöjen laulunjohtajilla on myös muita tapoja saada väkijoukko hiljaiseksi. Esimerkiksi laulunjohtajan karjahdus "pohjalaiset" tarkoittaa, että kaikki tapahtuman pohjalaiset vastaavat laulunjohtajalle "joo". Laulunjohtaja voi jatkaa huudattamista eteenpäin huutamalla esimerkiksi "fuksit" tai "juristit", johon vastataan samalla tavalla "joo". Kannattaa siis tutustua erilaisiin sitsikulttuureihin, jotta olet aina valmis erilaisiin tilanteisiin.

-Laulun aloittaa aina laulunjohtaja, johon muu juhlijaväki yhtyy. Voit seurata laulun rytmin etenemistä laulunjohtajasta, joka heiluttaa usein laulunjohtomiekkaansa laulun tahtiin. Juhlan alussa laulut ovat usein muodollisempia, mutta juhlan edetessä laulujen tyyli muuttuu vapaammaksi. Useihin lauluihin liittyy erilaisia ääniä ja eleitä, joista ei kannata hämmästyä. Samoin kokeneemmat laulajat saattavat laulaa lauluihin lisäsäkeistöjä, joita ei lue osallistujille jaettavassa laulukirjassa.

- Suosiota ei osoiteta taputtamalla - sen sijaan hakkaa käsiäsi pöytään. Myös joissakin lauluissa käsiä hakataan pöytään tai tehdään erilaisia kuvioita tai eleitä laulun sanojen mukaisesti.

- Jos sitseillä kajahtaa haaste, joka koskee sinua (esim. kaikkia sanelaisia koskee kutsu ”Sane på bordet, vi vill ha Sane på bordet..”), oikea tapa vastata on nousta seisomaan tuolille ja esittää laulu.

- Yleensä sitsien niin sanotulla conference-tauolla miehet asioivat naisten vessassa ja naiset miestenvessassa, ellei toast/laulunjohtaja toisin määrää.

- Sääntöjen rikkomisesta seuraa punishment, jonka toast/laulunjohtaja määrää.

Sitsit kestävät useita tunteja ja sitsien loputtua järjestetään usein jatkot, joihin myös muut kuin sitseille osallistuneet ovat tervetulleita. Ennen kaikkea sitseillä on tarkoitus syödä, juoda, pitää hauskaa ja tutustua uusiin ihmisiin. Sitsit ovat kokemisen arvoinen asia!

Pukeutuminen

Sitseille pukeudutaan usein jonkun tietyn pukukoodin mukaan. Useimmiten pukukoodina noudatetaan siistiä pukeutumista kuten miehillä tummaa pukua ja naisilla cocktail-asua. Usein myösa teeman mukainen pukeutuminen on suosittua.

Hyvä perusopas pukeutumisetikettiin

Plaseeraus

Ulkoministeriön plaseerausohjeet

Ruoka ja juoma

Alkon juhlaopas, joka laskee mm. tarvittavat juomamäärät

Ympäristön huomioiminen

Pöytäjuhlissa suuremmat ympäristöasioihin vaikuttavat tekijät, joihin järjestäjä pystyy vaikuttamaan melko helposti, ovat

- ruoka- ja juomatarjoilu

- teemat ja niiden mukaiset koristelut

- roskien kierrättäminen

Ruoka- ja juomatarjoilun osalta tärkeimmät kysymykset ovat, käytetäänkö juhlissa kestoastioita sekä millaista ruokaa ja juomaa tarjotaan.

Kertakäyttöastiat voivat tuntua helpolta ratkaisulta mikäli järjestöllä ei ole käytössään jo valmiiksi kestoastioita ja jos tiskivuori huolettaa. Kuitenkin kertakäyttöastiat kuormittavat ympäristöä pitkäikäisiä astioita huomattavasti enemmän. Useiden pöytäjuhlien jälkeen kestoastiat ovat myös halvempia kuin kertakäyttöastiat juhlallisuudesta nyt puhumattakaan.

Ruoka- ja juomatarjoilut ovat iso meno myös ympäristönäkökulmasta. Onkin hyvä aina silloin tällöin pysähtyä miettimään, mitä sitä suuhun pistetään. Kasvisannoksen hiilijalanjälki on yleensä paljon pienempi kuin vastaavan lihaa sisältävän annoksen. Myös luomu- ja lähiruoalla on ympäristöetuja, joten niiden käyttöä kannattaa lisätä. Reilun kaupan tuotteet, kuten viini, kahvi ja tee sekä hedelmät, ovat hyviä ja tärkeitä lisiä järjestön globaali vastuun sekä ympäristönäkökulman huomioimisen kannalta.

Pöytäjuhlissa on usein erilaisia teemoja ja teemoja vahvistetaan erilaisten koristeluiden avulla. Teemaa ja koristeluita valitessa järjestön olisi hyvä kiinnittää huomiota siihen, että hankittavat koristeet ovat sellaisia, joita on mahdollista käyttää vielä uudemmankin kerran. Kun jokaiseen juhlaan ei tarvitse hankkia uusia koristeita säästyy sekä luonto että järjestön kukkaro.

Teema vaikuttaa totta kai myös osallistujien vaatetukseen, ja ympäristön kannalta paras teema onkin sellainen, jonka mahdollisimman moni pystyy toteuttamaan ylleen oman ja kaverin vaatekaappeja yhdistelemällä.

Myös pöytäjuhlien osalta on tärkeää muistaa kierrätys. Biojäte ei kuulu samaan paikkaan kuin rikkimenneet astiat taikka mahdollinen kertakäyttöliina vaan biojätteeseen. Mikäli pöytäjuhliin osallistujat osallistuvat itse siivoamiseen on muistettava siivouksen ohjeistus: mitkä asiat säilytetään, mitkä heitetään pois ja mihin roska-astioihin.