Yhdistyksistä yleisesti
Yhdistys on tietyn asian ympärille perustettu ihmisten yhteenliittymä. Kaikki HYYn piirissä toimivat järjestöt osakuntia ja joitakin tiedekuntajärjestöjä lukuun ottamatta ovat lain silmissä yhdistyksiä, vaikka ylioppilaskunnan piirissä käytetäänkin sanaa järjestö. Edellä mainitut poikkeustapaukset ovat yhdistystoimintaa vanhempia organisaatioita, ja niiden toimintaa ohjavat yhdistyslain sijaan erillislait ja asetukset.
Riippumatta siitä, onko yhdistys rekisteröity, ei yhdistys voi tehdä aivan mitä tahansa. Yhdistyksen toimintaa määrittelevät:
- Yhdistyslaki ja muu lainsäädäntö
- Yhdistyksen säännöt
- Yhdistyksen omat päätökset
Yhdistyslaki on tärkein yhdistysten toimintaa säätelevä osa Suomen lainsäädäntöä. Yhdistyslaki sisältää useita erilaisia minimivaatimuksia ja lisäyksiä "ellei yhdistyksen säännöissä ole toisin määrätty". Yhdistyslaki määrää muun muassa hallituksen minimikoosta, pöytäkirjanpidosta ja yhdistyksen jäsenten oikeuksista.
Kun laki ei määrää jostakin asiasta, tutkitaan yhdistyksen omia sääntöjä. Rekisteröidyn yhdistyksen säännöt ovat Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) tarkastamat, jolloin on varmistettu, etteivät ne ole ristiriidassa Suomen lainsäädännön kanssa. Yhdistys ei voi poiketa omista säännöistään. Yhdistyksesi voimassaolevien sääntöjen hyväksymispäivämäärän voit tarkistaa PRH:n yhdistysrekisteristä.
Yhdistyksen sääntöjä voidaan toki tarvittaessa muuttaa. Yhdistykset muuttuvat ajan ja jäsentensä myötä ja välillä voi käydä niin, etteivät säännöt enää vastaa yhdistyksen nykyisiä tarpeita.
Edellä esiteltyjen sitovien säädösten lisäksi yhdistystoiminnassa on joukko vakiintuneita ja hyväksi havaittuja toimintatapoja, joista aikaa myöten on tullut osa suomalaisten yhdistysten yhteistä toimintakulttuuria. Tällaisia yleisiä käytäntöjä ovat esimerkiksi hallituksen toimintaa koskevat muodolliset vaatimukset sekä pöytäkirjan vakiintuneet sisältö- ja muotokriteerit.
Yhdistysdemokratia
Kaikista yhdistyksen asioista päättävät viime kädessä yhdistyksen jäsenet demokraattisesti yhdistyksen kokouksessa. Yhdistyksen kokous on siis yhdistyksen ylin päättävä elin. Yhdistyksen kokous kutsutaan koolle sääntöjen mukaisesti yleensä ainakin kaksi kertaa vuodessa: sääntömääräiseen kevätkokoukseen ja sääntömääräiseen syyskokoukseen. Yhdistyksen säännöissä määrätään myös siitä, mitä asioita käsitellään vuosittain kevät- ja syyskokouksissa.
Hallituksen kokous on puolestaan yhdistyksen kokouksessa valitun toimielimen - siis hallituksen - kokous. Hallituksella ei ole valtaa päättää keskenään keskeisistä asioista, sen tärkein tehtävä on toimeenpanna yhdistyksen kokouksen päätöksiä. Hallitus ei siis voi esimerkiksi päättää muuttaa vuoden toimintaa ohjaavia dokumentteja kesken vuoden tai muuttaa omaa kokoonpanoaan ilman yhdistyksen kokouksen siunausta.
Lähteet
- Miettinen, Lasse & Välke, Olli (2013): Yhdistystoimijan opas, Vihreä Sivistysliitto ry.
