Ryhmien koonti

Järjestöwiki
Versio hetkellä 23. marraskuuta 2015 kello 16.58 – tehnyt TeroJuutilainen (keskustelu | muokkaukset)

(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tämä ryhmien koonti koskee vuoden 2015 ensimmäistä puheenjohtajaseminaaria.

Hallituksen ryhmäytyminen

Työpajassa tehtiin ensin käytännön Spaghetti challenge -harjoitus, jonka tarkoituksena oli opettaa osallistujille ryhmätyöntekoa ja sitä, minkälainen ryhmätoimija he itse ovat. Samaa harjoitusta voi käyttää hallituksen ryhmäyttämisessä. Sitten osallistujat jaettiin pienryhmiin, joissa he keskustelivat kahdesta aiheesta: 1) Positiivinen ryhmäytymiskokemus 2) Mikä on motivoinut sinua parhaiten järjestötyössä?


1) Ryhmäytymisen avain on, että tekee muutakin kuin hallitustoimintaa yhdessä, jotta tutustuu porukkaan paremmin. Positiivisiksi ryhmäytymiskokemuksiksi koettiin yhteiset mökkireissut, illanistujaiset, hallituksen omat sitsit, saunaillat, haastava tekeminen yhdessä kuten retkeily tai ruoanlaitto. Toisaalta myös pienet jutut kokousten yhteydessä kuten fiiliskierrokset, anonyymi paperipalaute tai ryhmäharjoitukset koettiin hyödyllisiksi. Hallitustyössä vastoinkäymisten kohtaaminen myös yhdistää ihmisiä, esimerkiksi juhlatilan siivoaminen aamuyöllä.

2) Parhaiten järjestöjen hallitustoiminnassa motivoi tekemisen meininki ja pieni kiitoksen sana silloin tällöin. Oman työn tuloksien näkyminen kuulosti olevan monelle tärkeää. Positiivisen palautteen saaminen motivoi jatkamaan niin sanotusti valitulla tiellä ja parasta tuntui olevan se, että saa osakseen luottamusta omassa tehtävässään. Mahdollisuus vaikuttaa järjestön ja hallituksen toimintaan koettiin joidenkin kohdalla erityisen motivoivaksi. Toisinaan puheenjohtajat totesivat halunneensa aiemmin kehittyä järjestöjensä mukana ja päästä etenemään hallintoputkessaan. Muiden motivaatio motivoi itseä.


Yhdistyksen vuosikalenteri

Työpajassa käytiin ensin läpi kalvosulkeismaisesti vuosikalenterin hyödyt ja edut. Suurimpana hyötynä vuosikalenterin tekemisessä ja käytössä on se, että yhdistys pystyy suunnittelee ja jaksottamaan toimintaansa siten, että suuria tapahtumia ei tule päällekkäin. Jotta vuosikalenteri olisi mahdollisimman hyödyllinen, tulisi siihen merkitä myös tapahtumien suunnitteluun käytettävä aika. Vuosikalenterista voi tehdä myös lyhyemmän ajanjakson versioita, jolloin se palvelee tapahtumien järjestäjiä konkreettisemmin. Kuitenkin aktiivisesti käytetystä vuosikalenterista selviää tärkeimmät ajankohdat sekä toimii varoituksena muiden sektoreiden toimijoille, mihin aikaan ei ehkä olisi syytä järjestää isompia tapahtumia.


Tämän jälkeen puheenjohtajat jaettiin muutaman hengen ryhmiin, joissa he saivat ideoida vuosikalenteria. Johtuen värikynien ja ajan rajallisuudesta hirveän taiteellisiin tuotoksiin ei päästy, mutta yllättävän moni ryhmä päätyi toteuttamaan vuosikalenterin muuna kuin ympyrän muotoisena.

Puheenjohtajan ABC

Kokouskäytänteet

Hopes and Fears