Pöytäjuhlien järjestäminen

Järjestöwiki
Versio hetkellä 29. lokakuuta 2013 kello 12.37 – tehnyt LaurisHurme (keskustelu | muokkaukset) (Ympäristön huomioiminen)

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Akateemiset pöytäjuhlat eli sitsit ovat erityisesti yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa suosittu illanviettotapa. Tässä artikkelissa on esitelty sitseille perinteisesti tyypillisiä ominaisuuksia. Tapoja pitää sitsit eli sitsata on kuitenkin yhtä monta kuin sitsaajiakin, eikä ainoaa oikeaa kaavaa pöytäjuhlien järjestämiseen ole. Eri korkeakouluissa ja yliopistoissa sitsataan eri tavoin ja pelkästään Helsingin yliopiston sisällä elää hyvin monenlaisia sitsiperinteitä. Esimerkiksi ainejärjestöjen ja osakuntien sisällä voidaan "sitsata" hyvin eri tavalla. Tästä ei kannata kuitenkaan hämmentyä, vaan pitää erilaisia sitsiperinteitä yliopistoelämän rikkautena. On kuitenkin hyvä huomioida, että akateemiset vuosijuhlat eivät useimmissa tapauksissa ole sama asia kuin sitsit.

Pöytäjuhlien raamit ovat järjestätahosta riippumatta usein samat. Sitseillä syödään tyypillisesti kolmen ruokalajin illallinen, lauletaan (juoma)lauluja, pidetään puheita sekä seurataan muuta mahdollista ohjelmaa. Lisäksi juhlilla on usein jokin teema tai muu syy, esimerkiksi useat osakunnat juhlivat pöytäjuhlien merkeissä inspehtoreidensa vaihtumista. Tyypillisesti juhlan teema näkyy sekä osallistujien pukeutumisessa että illan ohjelmassa.

Sitsit alkavat ja loppuvat useimmiten puheenjohtajan, laulunjohtajan tai muun juhlamarsalkan, -mestarin, tms. ilmoituksesta. Joillakin järjestöillä juhlat loppuvat aina esimerkiksi tiettyyn lauluun. Lisäksi juhlan alussa yleensä ilmoitetaan, toivotaanko juhlijoiden noudattavan erikseen ilmoitettavia taukoja, vai onko pöydästä suotavaa poistua esimerkiksi vessaan tai tupakalle myös muina aikoina.

Pukeutuminen

Sitseille pukeudutaan usein tietyn pukukoodin mukaan. Yleensä pukukoodi ilmoitetaan kutsussa. Jos sitseillä on jokin erityinen teema, sen mukaista pukeutumista toivotaan osallistujilta. Useimmiten vieraiden oletetaan pukeutuvan tummaan pukuun tai cocktailasuun. Mikäli olet epävarma juhlan pukukoodista, voit aina ottaa yhteyttä järjestäjiin.

Hyvä perusopas pukeutumisetikettiin

Plaseeraus

Sitsaajat istuvat yleensä pitkissä kapeissa pöydissä, joihin juhlijoille on etukäteen nimikoitu tietyt istumapaikat. Perinteisesti miehet ja naiset on pyritty istuttamaan, plaseeraamaan, vuorotellen siten, että sitsaajan kummallakin puolella ja häntä vastapäätä istuu vastakkaista sukupuolta oleva henkilö. Pariskunnat plaseerataan joko vierekkäin tai vastakkain, useimmiten vierekkäin. Sitseille ilmoittautumisen yhteydessä kysytään perinteisesti plaseeraustoiveita ja pöytäavecia. Istumajärjestyksen ja juhlijoiden toiveiden täyttäminen on taitolaji, mutta hyvänä nyrkkisääntönä voi pitää vaikkapa sitä, että toiveita pöytäavecista on hyvä noudattaa ja plaseeraustoiveita toteuttaa mahdollisuuksien mukaan. Plaseeratessa on hyvä kunnioittaa myös esimerkiksi samaa sukupuolta olevia pariskuntia eikä noudattaa orjallisesti sukupuolijärjestystä.

Laulaminen

Olennainen osa sitsejä on laulaminen. Monilla järjestöillä on erikseen esimerkiksi koko vuodeksi tai kyseistä tilaisuutta varten valitut laulunjohtajat, jotka huolehtivat siitä, koska ja mitä sitseillä lauletaan. Lauluja voi seurata joko erikseen osallistujille tuotetuista laulumonisteista (tunnetaan myös ainakin nimillä laululäystäke, sitsiläsy, laululärpäke jne.) tai laulukirjoista. Useilla järjestöillä on jäsentensä ostettavaksi tuotetut omat laulukirjansa, joihin on kerätty juuri kyseisen organisaation laulukulttuurille tyypillisiä lauluja. Sitsitapojen tapaan myös laulukulttuureja on monenlaisia - juhlissa laulettavat laulut, niiden sanat, sävelet ja temmot eroavat toisistaan paljon. Toki myös monet laulut ovat yleisesti tunnettuja ja suosittuja.

Sitsien alussa laulunjohtaja tai muu henkilö usein kertoo, kuinka laulamisen suhteen tulee illan aikana menetellä: voiko lauluja ehdottaa vapaavalintaisesti missä vaiheessa iltaa tahansa, vai tuleeko omat laulutoiveet esimerkiksi välittää laulunjohtajille. Jälkimmäistä tapaa noudatetaan tyypillisesti virallisemmissa juhlissa tai juhlissa, joissa on paljon ohjelmaa tai osallistujia. Taustalla on toive siitä, että illan ohjelma pysyy aikataulussaan, eikä niin sanotusti hajoa käsiin.

Sitseillä puheenvuoroa pyydetään tyypillisesti kilisyttämällä lasia esimerkiksi lusikalla hiljaisuuden aikaansaamiseksi. Näin kannattaa toimia myös ehdottaessaan laulua. Ehdotuksen yhteydessä pidetään usein lyhyt puheenvuoro siitä, miksi juuri kyseinen laulu tulisi laulaa seuraavaksi. Puheiden ja laulujen päätteeksi nostetaan malja ja skoolataan pöytäseurueen kanssa. Myös skoolaustavoissa on eroja ja kunkin järjestön skoolaustavan oppii kyllä juhlan aikana.

Ruoka ja juoma

Tyypillisesti sitseillä tarjoillaan kolmen ruokalajin illallinen. Alkuruuan kanssa tarjoillaan usein snapsi, pääruualla viini/olut/siideri ja jälkiruuan yhteydessä punssi tai konjakki. Erityisesti juomalajeihin liittyy omia lauluja ja joillakin järjestöillä on tapana, että esimerkiksi viiniä ei maisteta ennen kuin sille on laulettu tai että punssille lauletaan silloin, kuin sitä kaadetaan juhlijoiden laseihin. Joidenkin käsitysten mukaan sitseillä lauletaan liian vähän, jos pääruoan ehtii nauttia lämpimänä.

Sitsiruokalajit voi kokata itse tai tilata ulkopuolelta, esimerkiksi kotitalouspedagogiaa opiskelevien ainejärjestö Kopedalta,Unicafelta tai Ravintola Perhosta.

Joillakin HYYn piirissä toimivilla järjestöillä on myös astiastoja, joita muiden järjestöjen on mahdollisuus vuokrata.

Alkon juhlaopas, joka laskee mm. tarvittavat juomamäärät

Ympäristön huomioiminen

Pöytäjuhlissa suuremmat ympäristöasioihin vaikuttavat tekijät, joihin järjestäjä pystyy vaikuttamaan melko helposti, ovat

  • ruoka- ja juomatarjoilu
  • teemat ja niiden mukaiset koristelut
  • roskien kierrättäminen

Ruoka- ja juomatarjoilun osalta tärkeimmät kysymykset ovat, käytetäänkö juhlissa kestoastioita sekä millaista ruokaa ja juomaa tarjotaan.

Kertakäyttöastiat voivat tuntua helpolta ratkaisulta mikäli järjestöllä ei ole käytössään jo valmiiksi kestoastioita ja jos tiskivuori huolettaa. Kuitenkin kertakäyttöastiat kuormittavat ympäristöä pitkäikäisiä astioita huomattavasti enemmän. Useiden pöytäjuhlien jälkeen kestoastiat ovat myös halvempia kuin kertakäyttöastiat juhlallisuudesta nyt puhumattakaan. Mikäli järjestöllä ei ole tällä hetkellä rahaa ostaa kestoastioita, voivat ratkaisut olla luoviakin. Esimerkiksi Ympäristötieteiden opiskelijat Myy ry. pyytää sitseillensä osallistujia ottamaan omat astiat mukaan.

Ruoka- ja juomatarjoilut ovat iso meno myös ympäristönäkökulmasta. Onkin hyvä aina silloin tällöin pysähtyä miettimään, mitä sitä suuhun pistetään. Kasvisannoksen hiilijalanjälki on yleensä paljon pienempi kuin vastaavan lihaa sisältävän annoksen. Myös luomu- ja lähiruoalla on ympäristöetuja, joten niiden käyttöä kannattaa lisätä. Reilun kaupan tuotteet, kuten viini, kahvi ja tee sekä hedelmät, ovat hyviä ja tärkeitä lisiä järjestön globaali vastuun sekä ympäristönäkökulman huomioimisen kannalta.

Pöytäjuhlissa on usein erilaisia teemoja ja teemoja vahvistetaan erilaisten koristeluiden avulla. Teemaa ja koristeluita valitessa järjestön olisi hyvä kiinnittää huomiota siihen, että hankittavat koristeet ovat sellaisia, joita on mahdollista käyttää vielä uudemmankin kerran. Kun jokaiseen juhlaan ei tarvitse hankkia uusia koristeita säästyy sekä luonto että järjestön kukkaro.

Teema vaikuttaa totta kai myös osallistujien vaatetukseen, ja ympäristön kannalta paras teema onkin sellainen, jonka mahdollisimman moni pystyy toteuttamaan ylleen oman ja kaverin vaatekaappeja yhdistelemällä.

Myös pöytäjuhlien osalta on tärkeää muistaa kierrätys. Biojäte ei kuulu samaan paikkaan kuin rikkimenneet astiat taikka mahdollinen kertakäyttöliina vaan biojätteeseen. Mikäli pöytäjuhliin osallistujat osallistuvat itse siivoamiseen on muistettava siivouksen ohjeistus: mitkä asiat säilytetään, mitkä heitetään pois ja mihin roska-astioihin.