Versio 8. heinäkuuta 2013 kello 13.43

Opintoasioita eli opetukseen ja opiskeluun liittyvää opiskelijoiden edunvalvontaa hoitamaan on usein nimetty yksi tai useampia hallituksen jäseniä varsinkin aine- ja tiedekuntajärjestöissä. Opintovastaavan, -sihteerin tai muun sellaisen tehtävänä on kehittää opetusta yhteistyössä opetuksen kehittämisestä vastaavan henkilökunnan, hallinnon opiskelijaedustajien ja muiden opiskelijoiden kanssa. Monen opintovastaavan toimenkuvaan kuuluu myös esimerkiksi lausuntojen kirjoittaminen, keskustelutilaisuuksien järjestäminen ja muu opiskelijoiden linjojen kokoaminen ja saattaminen yliopiston henkilökunnan tietoon. Tärkeää on myös tiedottaa opintoasioihin liittyvistä muutoksista opiskelijoille, sillä yliopiston suunnalta tieto voi tulla varsin myöhään ja huomaamattomastikin. Opintoasioihin viitataan varsinkin ylioppilaskuntatasolla termillä koulutuspolitiikka tai lyhyemmin kopo.

Opintovastaavan tehtävät

Opintovastaava voi oman aloitteellisuutensa mukaan vaikuttaa moniin asioihin, mutta tärkeimpiä niistä ovat kenties seuraavat:

• Opetuksen kehittäminen: Toimimattomat kurssit tai muut epäkohdat
• Tutkintorakenteen ja -vaatimuksien uudistaminen
• Opiskelijapalautejärjestelmän kehittäminen
• Opintojen ohjauksen kehittäminen
• Hyvän opettajan palkitseminen tai esittäminen palkitsemiseksi (esim. HYY:n Magister Bonus -palkinto, yliopiston Opettajien akatemiaan suosituksien antaminen, tiedekunnan/ainejärjestön omat käytännöt hyvien opettajien muistamiseksi)
• Henkilöstön työhönoton opiskelijanäkökulman edistäminen

Vaikka tehtäväkenttä voi vaikuttaa laajalta, opintovastaavan kannattaa muistaa, että hän ei yksin ole vastuussa opiskelijoiden edunvalvonnasta. Asiaa edistävät myös hallinnon opiskelijaedustajat eli hallopedit eri toimielimissä, hallituksen jäsenet puheenjohtaja etunenässä tapaamalla henkilökuntaa sekä kattojärjestö tai ylioppilaskunta. Opintovastaava onkin enemmänkin paikallisen tason edunvalvonnan koordinaattori, kuin yksinäinen sankari.

Opiskelijoiden koetaan yliopistohallinnossa monesti hidastavan ja hankaloittavan jo sovittuja asioita. Parhaiten läpi menevätkin sellaiset opiskelijoiden mielipiteet, joissa tehdään aloite jonkin uuden toimintatavan käyttöönottamiseksi, eikä vain vastusteta asioita. Opiskelijoiden aloitteesta yliopistolle on tullut mm. sellaiset käytännöt kuin tuutorit, opinto-oppaat, hallinnon opiskelijaedustajat ja tenttiakvaariot. Hyvässä aloitteessa on mukana myös suunnitelma hankkeen toteuttamisesta ja aikataulusta. Opintovastaavan kannattaakin valita kautensa aluksi muutama kärkiteema, joita aikoo aloitteellisesti edistää vuoden mittaan. Aloittelliisiin projekteihin opetuksen alalla voi hakea myös HYYn Innovatiivisten oppimismuotojen tukea tai yliopiston opintopiirirahaa.

Toimintaympäristö

Opintovastaavan toimintakenttä vaihtelee sen mukaan, minkä kokoista joukkoa järjestö edustaa. Useimmissa tapauksissa opintovastaava hoitaa opiskelijoiden edunvalvontaa omassa oppiaineessa tai koulutusohjelmassa, toisinaan tiedekunnan tasolla ja jotkut koko yliopiston mittakaavassa. Olennaista on ymmärtää, että yliopiston hallinnossa jokainen taso tekee jossain määrin itsenäisiä päätöksiä asioista, mutta vastaanottaa kuitenkin paljon määräyksiä sellaisenaan myös ylemmältä tasolta.

Kaikki yksiköt ja opintosuuntaukset eivät ole hallintorakenteeltaan samanlaisia, monissa tiedekunnissa ei ole eriytettyjä laitoksia tai oppiaineita. Hallinnon portaat ja eri asteilla asioista vastaavat henkilöt ovat kuitenkin karkeasti ottaen seuraavanlaiset:

Oppiaine

• Oppiaineen vastuuhenkilö
• Amanuenssi (vastaa mm. opintosuorituksien rekisteröinnistä)
• Opettajatuutorit
• Oppiaineryhmä (tms. epävirallinen johtoryhmä)
• Kansainvälisten asioiden vastaava, harjoitteluvastaava
• Opiskelijatuutorit

Laitos

• Laitosneuvosto tai -johtoryhmä (hallopedit)
• Laitoksen johtaja
• Laitoksen kanslia

Tiedekunta

• Tiedekuntaneuvosto (hallopedit)
• Dekaani
• Johtoryhmä (mukana usein dekaani, varadekaanit, laitosjohtajat)
• Opintoasiainpäällikkö
• Opintoasiainsuunnitelijat, -sihteerit ja -koordinaattorit (KV, perustutkinto, jatko-opiskelijat jne.)
• Hallintopäällikkö
• Opintoasiaintoimikunta, -suunnitteluryhmä tms. epävirallinen, valmisteleva toimielin (opiskelijaedustus)
• Henkilöstön työhönottoryhmät (ent. virantäyttöryhmät, mm. professorien nimittämisissä, pitäisi olla myös opiskelijaedustus)

Keskushallinto

• Hallitus (hallopedit)
• Yliopistokollegio (hallopedit)
• Kansleri
• Rehtori
• Johtoryhmä (rehtori+vararehtorit+hallintojohtaja) = JORY + dekaanit = JODE + laitosjohtajat = JODELA
• Neuvostot (mm. opintoasianneuvosto ONE)

Helsingin yliopiston johtosääntö määrää monista hallintoon liittyvistä asioista.

Yliopiston hallinnossa on lukuisia virallisia ja epävirallisia toimielimiä, joissa useimmissa on myös opiskelijaedustus.

Yliopiston hallintoa koskevat johtosäännöt ja säädökset kootusti Flammassa.

Opetuksen kehittäminen

Kun tiedekunnassa, laitoksella tai koulutusohjelmassa kehitetään opetusta, pyydetään yleensä lausuntoja eri tahoilta. Lähtökohtana on oltava, että opiskelijatkin saavat äänensä kuuluviin opetukseen ja hallintoon liittyvissä asioissa. Opintovastaava pääseekin kirjoittamaan vastuuvuotensa aikana useita lausuntoja. Hyvä tavoite on, että opetusta kehitetään aktiivisessa yhteistyössä henkilökunnan ja opiskelijoiden välillä.

Opiskelijaedustajien nimeäminen epävirallisiin tai valmisteleviin hallintoelimiin

Hallinon opiskelijaedustajat valitaan lähtökohtaisesti ylioppilaskunnan järjestämissä vaaleissa kahden vuoden välein. Joihinkin epävirallisiin ryhmiin, kuten oppiaineryhmiin tai opintoasiantoimikuntiin kuitenkin pyydetään järjestöjen nimeämiä edustajia. Opiskelijaedustajien paikkojen täytössä pitää muistaa laittaa ne ajoissa hakuun. Lähtökohtaisesti haut on pidettävä avoimina koko jäsenistölle. Yleensä hallintoelimen sihteeri pyytää ainejärjestöiltä mielipidettä/suositusta paikan täyttäjäksi. Tällöin opintovastaava käynnistää haun viestillä, jossa tulee ilmetä ainakin haettava paikka, riittävä tehtävän kuvaus, tehtävän kesto ja hakuaikataulu. Voi olla myös hyvä mainita, millaista henkilöä tehtävään toivotaan. Tulleista hakemuksista opintovastaava valitsee sopivimman ja hyväksyttää ehdotuksensa ainejärjestön hallituksella joko kokouksessa, tai kiireellisellä aikataululla sähköpostitse. Paikat täytetään yhteistyössä muiden ainejärjestöjen opintovastaavien kanssa, jos kyseessä on useaa koulutusohjelmaa koskeva elin.

Myös professorien työhönottoa (ent. virantäyttöä) valmistelee aina ryhmä, johon olisi erittäin tarpeellista saada myös opiskelijaedustus valvomaan esimerkiksi pedagogisten taitojen huomioimista valinnassa. Asiassa kannattaa lähestyä tiedekunnan dekaania tai hallintopäällikköä. Opiskelijaedustuksen saaminen työhönottoryhmään voi olla monesti hankalaa, mutta asia kannattaa esittää kysymyksen kautta: "mitä haittaa avoimempi päätöksenteko voi tuottaa yhteisölle?"

Epäkohtiin puuttuminen

Opintovastaava voi joutua puuttumaan opetuksen epäkohtiin. Opetus on voinut olla eri tavoin epämielekästä tai epäonnistunutta. Esimerkiksi jonkin kurssin työmäärä voi olla saataviin opintopisteisiin nähden kohtuuttoman suuri tai kurssin rakenne voi olla joltakin osalta huono. Opetus voi olla myös huonoa esimerkiksi tasa-arvoasioissa, jolloin jotain yksittäistä opiskelijaa tai opiskelijaryhmää ei ole kohdeltu tasapuolisesti. Opintovastaava ajaa näissä erilaisissa tapauksissa opiskelijoiden etua. Opintovastaava voi käydä keskustelemassa joko kurssin vastaavan opettajan tai laitoksen esimiehen kanssa. Voimakkaampi mielenilmaus on lausunto tai selvityspyyntö laitokselle. Tämä edellyttää jonkinlaista valtuutusta ainejärjestön hallitukselta. Voimakkain mielenilmaus ja muutosvaatimus on valitus joko tiedekunta- tai yliopistotasolle. Monen epäkohdan muuttamiseksi riittää jo pelkkä keskustelu, eikä voimakkaampia välineitä tällöin kannata turhaan käyttää.

Ongelmatilanteissa argumentaatiossa voi vedota Helsingin yliopiston tutkinto- ja oikeusturvajohtosääntöön. Myös tiedekunnan pysyväismääräykset (Almassa/Flammassa) sisältävät usein määräyksiä näistä asioista.

Opintovastaavan keinot ja työtavat

Tärkein tuki ja vaikuttamisen keino opintovastaavalle ovat muut opiskelijat. Yksin asioita on vaikea muuttaa, mutta kun muutosta vaatii yhden sijaan kymmenet tai sadat opiskelijat, asiat saattavat edetä nopeastikin. Välillä edunvalvontatyössä tulee vastaan tilanteita, joissa omat lihakset tai asiantuntemus eivät enää riitä. Silloin tukea saa HYYn toimistolla toimivilta opintoasioita hoitavilta ihmisiltä, joita on usein kaksi hallituksessa ja kaksi henkilöstössä.

HYYn valiokunta

HYYn hallitus on vuosittain perustanut hieman vaihtelevalla nimellä opintoasioihin keskittyvän valiokunnan. Opintovastaavan on hyvä hakeutua koulutuspoliittisen valiokunnan jäseneksi. Valiokunnan jäseneksi pääsevät kaikki halukkaat ja haku alkaa yleensä vuoden alussa. Opintoasiainvaliokunta välittää HYYn jäsenistölle tietoa yliopiston sisäisistä ja yhteiskunnallisista koulutuspoliittisista asioista. Valiokunnassa toimimalla saa näköalaa opintoasioihin yliopistotasolla ja siellä myös tapaa toisten ainejärjestöjen opintovastaavia.

Tutustuminen opettajiin ja hallintohenkilökuntaan

Opintovastaavan on todella hyvä tuntea tiedekuntansa, pääaineensa tai koulutusohjelmansa opettajia ja muuta henkilökuntaa, esimerkiksi opintotoimiston ja kanslian työntekijöitä. Vastuun vaihtuessa alkuvuodesta kannattaa tehdä esittäytymiskierros henkilöstön parissa. Esittäytymiskierroksella opintovastaava saa avattua keskusteluyhteyden, mikä on tärkeää myöhemmän opintojenkehittämistoiminnan kannalta. Opettajat puolestaan tutustuvat uuteen ainejärjestön vastuunkantajaan. Keskustelut ja kontaktit osapuolien välillä ovat luontevampia, kun tutustuminen on tehty jo vuoden alussa.

Tutustuminen hallinnon opiskelijaedustajiin ja muihin kampuksen tai tiedekunnan opintovastaaviin

Opintovastaavan on hyvä myös tuntea alansa tai tiedekuntansa opiskelijaedustajat yliopistohallinnossa (laitosneuvostot, tiedekuntaneuvosto, opintoasiaintoimikunta jne.). Vähintään hallinnon opiskelijaedustajien yhteystiedot kannattaa olla itsellä tallessa.

Opiskelijaedustajiin ja heidän tehtäviinsä tutustuminen on myös hyödyllistä. Hallinnossa ajankohtaisiin asioihin pääsee usein paremmin käsiksi kasvotusten keskustelemalla. Hallinnon opiskelijaedustajille kannattaa luoda jonkinlainen kanava, jota pitkin oleelliset asiat ja tiedostot voi välittää tiedekunta- ja ainejärjestöjen opintovastaavien käyttöön.

Ainejärjestön opintovastaavan kannattaa tutustua tiedekunnan muihin opintovastaaviin. Tiedekuntajärjestön opintovastaavan kannattaa tutustua saman kampuksen muihin opintovastaaviin. Lyhyellä lounaalla käyminenkin on ihan toimiva keino yhteydenpitoon. Koko yliopiston opintovastaavia tapaa HYYn Opintoasiainvaliokunnassa.

Opintojaosto

Monissa tiedekunnissa ja joissakin koulutusohjelmissa toimii opiskelijoiden opintojaosto tai vastaava ryhmä, jota tiedekuntajärjestön tai ainejärjestön opintovastaava koordinoi ja johtaa. Sen tehtävänä on toimia linkkinä opiskelijoiden ja tiedekunnan/koulutusohjelman välillä. Opintojaoston kokouksiin aktivoidaan hallinnon opiskelijaedustajat eri oppiaineryhmistä aina tiedekuntaneuvoston opiskelijaedustajiin. Lisäksi kokouksiin kutsutaan eri työryhmissä toimivat opiskelijaedustajat ja muut jaostossa toimivat aktiivit. Muut aktiivit ovat merkittävässä roolissa jaostossa, sillä he ovat seuraavien vuosien aktiiveja ja vastuunkantajia tulevina hallopedeina.

Keskustelu- ja tiedotustilaisuudet

Opintovastaava voi järjestää vuoden mittaan tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia, joihin kutsutaan mahdollisimman laaja yleisö (mm. henkilökuntaa, oman tiedekunnan opiskelijoita, HYYn kopo-vastaavia jne.). Näin edesautetaan päätöksenteon avoimuutta ja lisätään luottamusta eri osapuolten välillä.

Esimerkiksi seuraavanlaisia tilaisuuksia voi järjestää:

• Viiniä ja valitusta -illat
• Fuksien palauteilta
• Tiedotustilaisuus ajankohtaisesta opiskelijoita koskevasta muutoksesta
• Sivuaine-info (yleensä rennompi kuin mitä tiedekunta tai koulutusohjelma järjestää)
• Proffakahvit/oppiainekahvit
• Paneelikeskustelu tai keskusteluilta ajankohtaisesta aiheesta

Kannanotot

Suullisesti joudut ottamaan kantaa useasti vuoden aikana. Kirjallisesta kannanotosta tehdään mahdollisimman kattava ja monta näkökulmaa huomioiva. Kielen tulee olla asiallista ja viimeiseksi kannanotot allekirjoitutetaan ainejärjestöjen nimenkirjoitusoikeudellisilla. Kannaria kirjoitettaessa on suotavaa suunnitella se kunnolla ja yhteistyössä esimerkiksi muiden osallisten ainejärjestöjen kanssa.

Kannanoton rakenne (esimerkki):

• Päiväys ja paikkakunta
• Otsikko: Kuvaa ytimekkäästi, mistä on kyse. Voi sisältää myös vaateen.
• Esittelykappale: Vastaa ainakin kysymyksiin mitä, missä ja milloin.
• Pääkappaleet: Yksityiskohtaisempi asian esittely.
• Lopetus: Toimenpide-ehdotus.
• Yhteystiedot: Esimerkiksi puheenjohtajan ja opintovastaavan puhelinnumero ja sähköposti.

Viestintä

Opintovastaava saattaa joutua tilanteeseen, jossa hän kokee olevansa yksin tärkeiden asioiden kanssa. Siksi on olennaista, että opintovastaava viestii läpi vuoden tekemästään edunvalvontatyöstä paitsi hallitukselle, myös suoraan jäsenistölle. Opintovastaava voi vaikkapa koota kuukausittaiset kärkiaiheensa tiiviiksi paketiksi sähköpostiin tai järjestön Facebook-sivulle.

Toisaalta opintoasioiden parissa tehdystä työstä pitäisi raportoida myös laajemmin, viimeistään vuoden lopussa toiminta- tai vuosikertomukseen ja seuraajalle annettavaan testamenttiin. Asiaa helpottaa, jos opintovastaava on kirjoitellut aiheesta vaikkapa lyhyitä blogikirjoituksia tai uutiskirjeitä vuoden mittaan, jolloin lopuksi tarvitsee vain koostaa ne yhdeksi dokumentiksi.

Opintovastaavan vuosikello

Alla on kuvattu keskeisimmät opintovastaavan vuoden mittaan hoidettavat asiat tyypillisessä järjestössä. Koko yhdistyksen vuodenkietoa kuvaava vuosikello on artikkelissa Yhdistyksen vuosikello.

Kevätkausi

• Tammikuu: Yhteydenotto oman oppiaineen/laitoksen/tiedekunnan henkilökuntaan, vähintään sähköpostitse
• Helmikuu: Edunvalvonnan kärkien hahmottelu, ilmoittautuminen HYYn valiokuntaan, järjestön opintovaliokunnan käynnistäminen.
• Maaliskuu: Vaikutustyö seuraavan lukuvuoden opinto-ohjelmiin: yhteys opintojen suunnittelusta vastaaviin henkilöihin kuten amanuenssiin ja opintoasiainpäällikköön.
• Huhti-toukokuu: Kevään tuloksien viestintä jäsenille, Vuoden kärkien edistämistä, esim. palautejärjestelmää, arvosteluasteikkoja, tenttimismahdollisuuksia, uudenlaisia kurssimuotoja...
• Kesä-heinäkuu: Lomaa.

Syyskausi

• Elokuu: Opettajatuutorien aktivointi ja kannustaminen.
• Syyskuu: Vuoden kärkien edistämistä.
• Lokakuu: Vaikutustyö seuraavan vuoden budjettiin erityisesti opetuksen osalta, yhteys oppiaineen vastuuhenkilöön, laitosjohtajaan, talouspäällikköön tai dekaaniin.
• Marraskuu: Vaikutustyö seuraavan vuoden budjettiin erityisesti opetuksen osalta.
• Joulukuu: Vuoden tuloksien viestintä jäsenille, testamentin laadinta.

Usein kysyttyjä kysymyksiä opintovastaavan tehtävistä

Millä perusteella voisi valita tavoitteet ensi vuodelle?

Tavoitteita ei tarvitse tietää heti, voikin olla hyvä tavata ensin tutkinto-ohjelman henkilökuntaa (koulutuksen johtaja tms.) ja kysellä ajankohtaisista asioista tulevalle vuodelle ja valita sen perusteella opintoasioiden kärki.

Mitä asioita tapahtuu yliopistotasolla?

Kannattaa liittyä opintoasioita käsittelevään valiokuntaan, sitä kautta saa tietoa yliopistotason asioista. Kannattaa olla myös paljon yhteydessä vaikkapa tiedekuntanne opiskelijaedustajiin yliopistokollegiossa, sekä pyytää tiedekuntajärjestön opintovastaavaa välittää tietoa alaspäin myös yliopistotasolta.

Kuinka koulutuspoliittisesti suuntautunut oman alan ammattijärjestö on?

Ammattijärjestöissä on paljon eroa siinä, kuinka aktiivista opiskelijatoimintaa niissä on, etenkään koulutuspoliittisissa kysymyksissä. Kannattaakin ottaa yhteyttä heti alkuvuodesta ja kysyä, mihin heiltä saa apua ja miten he tukevat paikallistasoa.

Kuinka paljon tukea HYYstä voi saada opintovastaavana toimimiseen?

HYYn opintoasioista vastaavat hallituksen jäsenet tapaavat yleensä 2-4 kertaa vuodessa ainejärjestöjen opintovastaavia. Tapaamiset ovat yleensä koulutustyyppisiä. Hallituksen jäsenten lisäksi HYYssä toimii kaksi koulutuspoliittista asiantuntijaa. Sekä hallituksen jäseniin, että asiantuntijoihin voi olla yhteydessä kun kysyttävää ilmenee. HYYssä kuullaan mielellään myös kuulumisianne vuoden mittaan – se helpottaa myös HYYn edunvalvontaa! Opintoasiainvaliokunta toimii hyvänä ”vertaistukiryhmänä”, jonka kautta on helppo vaihtaa tietoja ja käytänteitä. Myös HYYn Opintoasiat –facebook-sivulla saa esittää kysymyksiä, kommentteja ja huolenaiheita.

Miten kirjoittaa kannanotto tai palautekooste tarpeeksi neutraalisti, mutta iskevästi?

Kannanoton kirjoittaminen on taitolaji, ja vaatii harjoittelua. Hyvän etiketin mukaista on, että vaikka teksti olisi tiukkasävyistä, sen tarkoituksena ei ole nolata ketään, haastaa riitaa tai rakentaa vastakkainasettelua. Toimiva kannanotto sisältää tiedon siitä, mikä tilanne on, mistä opiskelijat ovat huolissaan ja millaisia toimenpiteitä he toivovat. On tärkeää, että kannanotto on eteenpäin katsova ja esittää ratkaisuja, eikä vain kritisoi mennyttä.

Mitä minulta käytännössä odotetaan ja miten sen teen?

Vuodessa ei pysty muuttamaan kaikkea, ja sinuun voi kohdistua hyvinkin ristiriitaisia odotuksia. Siitä ei kannata pelästyä. On tärkeää, että muodostat omat tavoitteesi toisia kuunnellen. Tärkeintä on, että tapaat paljon eri ihmisiä niin henkilökunnan kuin opiskelijoiden puolelta ja pidät yhteyttä muihin tiedekunnan opintovastaaviin ja hallinnon opiskelijaedustajiin, ja välität tietoa eri suuntiin.

Mitä kaikkea voisin toteuttaa, joka edistäisi opintoasioita?

Lähes kaikkea maan ja taivaan väliltä. Muilta opintovastaavilta kysymällä voi saada joitain ideoita, samoin jäsenistöltä.

Miten opintovastaava voi toiminnallaan tukea epäaktiivisia opiskelijoita opintojen sujuvuudessa ja jaksamisessa?

Opetuksen kehittämiseen liittyvien kysymysten lisäksi on joitakin asioita, jotka on hyvä huomioida: Ne opiskelijat, jotka kokevat itsensä yksinäisiksi ja ne, jotka eivät koe kuuluvansa yliopistoyhteisöön, suorittavat muita opiskelijoita paljon hitaammin opintonsa. Opintovastaava voikin yhdessä toisten hallituksen jäsenten kanssa pohtia, miten ainejärjestö voisi luoda enemmän sellaista matalan kynnyksen toimintaa, johon on helppo tulla ja tutustua. Hengailuiltojen, opintopiirien, proffakahvien jne. järjestäminen voi olla hyödyllistä juuri tästä näkökulmasta.

Minkä verran tiedekunnan tasolta vaikutetaan suoraan yliopistotason päätöksiin?

Tiedekunnilla on mahdollisuus lausua monista koko yliopistoa koskevista asioista. Asiaa käsitellään usein jossakin työryhmässä tai neuvostossa. Siksi on tärkeää, että hallinnon opiskelijaedustajiin on hyvät yhteydet ja toisaalta esimerkiksi opintoasiainpäällikköön. Lisäksi dekaaneilla on paljon päätäntävaltaa, ja heillä on hyvä keskusteluyhteys yliopiston johtoon. Lobbaaminen kannattaa!

Kauanko kestää hallinnon opiskelijaedustajan kausi?

Riippuu toimielimestä, tyypillisin pituus on kaksi vuotta. Kahden vuoden kausi on ainakin laitos- ja tiedekuntaneuvostoissa.

Lähteet

Impiö, Janne (toim.) (2000): Opintovastaavan opas, Helsingin yliopiston ylioppilaskunta.