Ero sivun ”Yhdenvertaisuus” versioiden välillä

Nykyinen versio 13. syyskuuta 2019 kello 13.02

Yhdenvertaisuuden huomioiminen on tärkeää järjestötoiminnassa, jotta mahdollisimman monilla olisi mahdollisuus osallistua järjestön toimintaan. Yhdenvertaisuuteen panostaminen lisää järjestötoiminnan turvallisuutta. Se myös tekee järjestössä toimimisesta miellyttävämpää kaikille sekä mahdollista yhä useammalle.

Ylioppilaskunta myös edellyttää piirissään toimivilta järjestöiltä yhdenvertaisuusuunnitelmansa noudattamista.

Yhdenvertaisuusvastaavan tehtävät

On tärkeää, että jokainen järjestön hallituslainen ja toimija ottaa yhdenvertaisuuden vakavasti ja edistää osaltaan sen toteutumista. On lisäksi suositeltavaa valita jokaisen järjestön hallituksesta ainakin yksi yhdenvertaisuusvastaava. Yhdenvertaisuusvastaavan tehtävänä on huolehtia, että jokaisella yksilöllä on turvallinen ja hyvä olo järjestön sisällä. Käytännössä yhdenvertaisuusvastaava ylläpitää palautemahdollisuuksia (katso esimerkiksi kohta “häirintälomake ja häirintäyhdyshenkilöt” [1]) sekä luo ja valvoo yhdenvertaisuussuunnitelman toteutumista. Osaltaan yhdenvertaisuusvastaava myös vastaa järjesötilan turvallisemman tilan periaatteiden luomisesta ja toteutumisesta.

Yhdenvertaisuuden huomioiminen järjestössä

Hyvien tapahtumakäytäntöjen [2] lisäksi yhdenvertaisuutta voi huomioida järjestön rakenteissa. Pystyykö järjestössä toimimaan, vaikka kuuluisi johonkin vähemmistöön? Kannustetaanko miesoletettuja ja naisoletettuja samalla tavalla virkoihin? Ovatko esimerkiksi puheet miehelle ja naiselle vain vanhoja sukupuolistereotypioita uusintavia ja olisiko ne hyvä korvata esimerkiksi puheilla rakkaudesta?

Myös eri virkojen nimikkeet voivat rajoittaa sitä millaiset henkilöt kokevat niissä toimimisen luontevaksi. Termeinä esimerkiksi isännät ja emännät sukupuolittavat virkoja turhaan ja voivat haitata sitä keihin niihin hakeutuvat sekä luoda turhia ennakkoluuloja. Korvaaviksi ehdotamme esimerkiksi: tilavastaavat, tarjouluvastaavat, tirehtööri, kulinaristi, ruokatiimi, juomatiimi jne.

Sukupuolten moninaisuuden huomioimiseksi järjestötiloissa tulisi olla vähintään yksi vessa, joka on sukupuolineutraali.

Yhdenvertaisuussuunnitelma

Yhdenvertaisuussuunnitelma toimii järjestön toimia linjaavana dokumenttina. Hallituskauden alussa uusi yhdenvertaisuusvastaava päivittää vanhan tai luo kokonaan uuden yhdenvertaisuussuunnitelman kaudelle. Kauden aikana vastaava valvoo suunnitelman toteutumista ja raportoi tästä esimerkiksi muulle hallitukselle tai puheenjohtajalle. Kauden päätteeksi on myös hyvä arvioida kuluneen kauden saavutuksia ja kehityskohteita, sekä kirjata näistä toimintakertomukseen.

Yhdenvertaisuussuunnitelmassa on hyvä huomioida erikseen erilaisia mahdollisesti eriarvoistavaa kohtelua kokevia ryhmiä. Alla on esimerkkejä teemoista, joita yhdenvertaisuussuunnitelmassa olisi hyvä käsitellä:

• Alkoholittomuus

Järjestö järjestää riittävästi alkoholittomia tapahtumia. Näitä ovat esimerkiksi kulttuuri- ja liikuntatapahtumat sekä alkoholittomat illanvietot. Myös alkoholillisten tapahtumien, kuten sitsien, järjestämisessä tarjotaan alkoholittomia vaihtoehtoja. Mikään toiminta ei velvoita juomaan alkoholia.

• Hinnoittelu

Osallistumismaksut tapahtumiin, kuten vuosijuhliin, pysyvät kohtuullisena. Mahdollisuuksien mukaan järjestö pyrkii maksamaan osan kulttuuritapahtumien osallistumismaksuista. Myös täysin ilmaisia tapahtumia järjestetään.

• Tiedotus

Tapahtumista tiedotetaan laajasti niin, että jäsenistö saa kuulla niistä hyvissä ajoin. Tämä tapahtuu esimerkiksi sähköpostilistojen, sosiaalisen median sekä nettisivujen kautta. Tapahtumista tiedotetaan myös englanniksi, ja englanninkielisissä versioissa kerrotaan, keneltä voi kysyä lisätietoa. Kansainvälisyysvastaava on erityisesti yhteydessä kansainvälisiin opiskelijoihin, ja pyrkii edistämään näiden osallistumisaktiivisuutta sekä tutustuttamaan suomalaiseen opiskelijakulttuuriin.

• Toiminnan läpinäkyvyys

Järjestön toiminta on läpinäkyvää ja avointa. Kaikilla jäsenillä on oikeus ja mahdollisuus osallistua hallituksen kokouksiin tai lukea jälkikäteen kokouspöytäkirjoja. Tapahtumien järjestämisessä kuullaan jäsenistön mielipiteitä ja toiveita, sekä pyritään tarjoamaan laajasti osallistumismahdollisuuksia myös toiminnan järjestämiseen.

• Esteettömyys

Tapahtumista tiedotettaessa mainitaan, onko tapahtumapaikalle esteetön pääsy. Erityisesti Uudella ylioppilastalolla järjestettävien tapahtumien yhteydessä tämä on tärkeää. Ilmoittautumislomakkeissa on erikseen kohta, jossa kysytään, tarvitseeko osallistuja erityisjärjestelyjä. Järjestölle nimetään oma esteettömyysvastaava, joka saa asianmukaista koulutusta.

• Vuosikurssien huomioiminen

Järjestö ottaa toiminnassaan huomioon eri vuosikurssien opiskelijat. Vanhemmat ja pidemmälle opinnoissaan edenneet opiskelijat huomioidaan muun muassa erilaisten työelämäaiheisten tapahtumien, kuten ekskursioiden ja työelämämentoroinnin lisäämisenä, sekä alumnitoiminnan kehittämisenä. Ensimmäisen vuoden opiskelijat pyritään ottamaan aktiivisesti mukaan toimintaan toimivan tiedotuksen avulla. Tämä onnistuu esimerkiksi hallitukseen nimetyn fuksivastaavan toimesta.

• Erityisruokavaliot

Järjestö pyrkii mahdollisimman monipuolisesti huomioimaan jäsenistön erikoisruokavaliot. Tapahtumissa tarjottavat kasvis-, vegaani-, laktoosittomat- ja gluteenittomat vaihtoehdot ovat laadukkaita. Järjestö hyväksyy myös aatteelliset perusteet erityisruokavaliolle.

• Sukupuoli ja seksuaalisuus

Järjestön toiminnassa ketään ei syrjitä hänen sukupuolensa tai seksuaalisen suuntautumisensa perusteella. Järjestö pyrkii minimoimaan sukupuolittuneet käytännöt perinteisistä tapahtumista, kuten sitseistä. Kenenkään sukupuolta tai seksuaalista suuntautumista ei oleteta, eikä kysytä tarpeettomasti.

• Turvallisempi tila

Järjestö noudattaa kaikissa tapahtumissaan turvallisemman tilan periaatetta. Tämän periaatteen mukaan esimerkiksi yksilöistä ei tule olettaa mitään, toisia kohtaan tulee olla kunnioittava, kaikille tulee antaa tilaa, ketään ei saa häiritä ja ongelmatilanteisiin tulee pyytää ja saada apua. Olettamatta tulee jättää henkilön identiteettiin, elämänkokemukseen ja mielipiteisiin liittyvät piirteet. Toisen erilaisuutta ei tule kyseenalaistaa. Kaikkien tulee antaa tulla kuulluksi. Kaikenlainen fyysinen ja henkinen häirintä on ehdottomasti kiellettyä.

Apua yhdenvertaisuussuunnitelmaan voi ottaa myös esimerkiksi Allianssi ry:n ohjeistuksista.

Häirintälomake ja häirintäyhdyshenkilöt

Häirintälomake (käytetään myös termiä ongelmatilannelomake) ja häirintäyhdyshenkilöt ovat hyvä tapa puuttua järjestössä tapahtuvaan häirintää ja muuhun epäasialliseen käytökseen. Onkin suositeltavaa, että järjestöillä olisi selkeä keino, jolla häirintää tai epäasiallista käytöstä kohdanneet voisivat ilmoittaa matalalla kynnyksellä siitä mitä on tapahtunut.

Häirintäyhdyshenkilöt ovat joko yksittäistä tilaisuutta varten tai toimikaudeksi valittuja henkilöitä, joihin voi ottaa luottamuksellisesti yhteyttä. Varsinkin jos omia häirintäyhdyshenkilöitä ei ole, on hyvä tiedottaa HYYn häirintöyhdyshenkilöistä, joille voi ottaa yhteyttä puhelimitse ja laittamalla viestiä osoitteeseen hairintayhdyshenkilo@hyy.fi. Vaikeammat tapaukset on myös aina hyvä käsitellä heidän kanssaan. Tarkemmat yhteystiedot ja kuvaus häirintäyhdyshenkilöiden toiminnasta löytyvät HYYn verkkosivuilta.[3]

Häirintälomake on keino, jota käyttämättä häirinnästä ja muusta epäasiallisesta keinosta ilmoittaminen voidaan tehdä mahdollisimman matalaksi ja tarvittaessa anonyymiksi. Tällaisen lomakkeen voi tehdä esimerkiksi Google Forms -ohjelmalla. Tärkeintä on valita henkilö, joka käsittelee ilmoitukset luottamuksella ja mahdollisimman nopeasti niiden tultua.

Häirintää koskevat yhteydenotot tulisi hävittää heti kun tilanne on käsitelty, jotta luottamuksellisuus säilyy varmasti. Häirintälomakkeissa olisi hyvä olla tiedot siitä kauanko tietoja säilytetään, kuka vastauksia käsittelee ja miten niitä käsitellään.

Turvallisemman tilan periaatteet

Turvallisemman tilan periaatteiden tarkoitus on lisätä järjestötiloissa toimimisen turvallisuutta. Kaikissa HYYn järjestötiloissa tulee olla voimassa järjestöjen yhdessä sopimat turvallisemman tilan periaatteet, jotka ovat tilan seinillä nähtävissä.

Turvallisemman tilan periaatteista on olemassa monia muotoiluja. Tässä yksi ehdotus:

• Perussääntönä voi sanoa, että kohtele toisia, niin kuin toivoisit itseäsi kohdeltavan. Ota kuitenkin huomioon, että jokainen meistä on yksilö ja eroaa joskus paljonkin esimerkiksi henkilökohtaisten rajojen suhteen. Älä yleistä omia mieltymyksiäsi.
• Älä tee oletuksia toisen identiteetistä, sukupuolesta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai muusta vastaavasta ominaisuudesta. Et voi tietää toisen kokemuksia, ajatuksia ja elämäntilannetta, saati itsemääriteltyä identiteettiä hänen puolestaan. Koska teemme kuitenkin koko ajan oletuksia toisista, yritä tiedostaa omat oletuksesi.
• Ole avoin ja kuuntele, kunnioita toista ihmisenä yli omien ennakkoluulojesi. Älä kyseenalaista tai tuomitse toisen erilaisuutta.
• [Järjestössä] ei ole tilaa väkivallalle, suvaitsemattomuudelle, syrjivälle käytökselle tai kielelle. Tähän sisältyy myös ennakkoluulot muiden taustaan tai ulkonäköön liittyen.
• Jos havaitset huonossa kunnossa olevan henkilön, älä jätä häntä yksin. Huolehdi hänestä itse, tai varmista, että joku muu huolehtii. Älä oleta, että sekavassa tilassa oleva henkilö on humalassa, vaan varmista kykysi mukaan ettei kyseessä ole sairaskohtaus tai muu vakava tilanne. Jos koet, ettet osaa auttaa, pyydä lisää apua.
• Älä häiritse ketään sanallisesti, koskemalla tai tuijottamalla. Ei tarkoittaa ei. Lopeta tai muuta käytöstäsi jos toinen sitä pyytää. Se mikä tuntuu sinusta hyvältä, ei välttämättä toisen mielestä tunnu samalta. Pyri tulkitsemaan tilannetta ja toista osapuolta. Varmin toimintatapa on kysyä, kuunnella ja kunnioittaa.
• Jos näet tai koet häirintää tai asiatonta käytöstä, ota välittömästi yhteys järjestäjiin. Häirintään puututaan välittömästi.
• Jos kaipaat ongelmatilanteisiin apua tai tukea, pyydä sitä.

Erityisesti keskustelutilanteisiin annettuja turvallisemman tilan ohjeita ovat seuraavat:

• Anna tilaa! Huolehdi että kaikki tulevat keskustelussa kuulluksi ja pääsevät osalliseksi. Älä dominoi keskustelua, vaan anna myös toisille mahdollisuus osallistua, ja määritellä oma näkökulmansa.
• Puhu niin että kaikki voivat ymmärtää: yritä käyttää kieltä joka on ymmärrettävää myös oman viiteryhmän ulkopuolisille.
• Älä käytä hyökkääviä puheenvuoroja toisia ihmisiä kohtaan, ei paikalla olevia eikä tilaisuudesta poissaolevia kohtaan.
• Kuuntele ja kunnioita!

Vertaistukea ja neuvoja

Vertaistukea ja neuvoja kinkkisissä tilanteissa yhdenvertaisuusvastaaville tarjoavat erityisesti HYYn hallituksen yhdenvertaisuudesta vastaava jäsen. HYYn yhdenvertaisuussuunnitelma antaa tukea ja ohjeistusta siitä mitä yhdenvertaisuussuunnitelmilla tulisi erityisesti saavuttaa. Tukea saa myös muilta yhdenvertaisuutta edistäviltä tahoilta kuten YTHS:ltä, Nyyti ry:ltä ja SETA ry:ltä.

Yhdenvertaisuusvastaavien välisen yhteistyön ja vertaistuen lisäämiseksi HYYn hallituksen jäsen pyrkii järjestämään kerran tai pari vuodessa yhdenvertaisuusvastaavien tapaamisen. Hallituksen yhdenvertaisuusasioista vastaava jäsen on olemassa muun muassa sitä varten, että häneltä voi pyytää neuvoja järjestön yhdenvertaisuuden parantamiseksi. Yhdenvertaisuuden edistämisestä kiinnostuneille toimijoille on myös oma Facebook-ryhmä: HYY Yhdenvertaisuus - Jämställdhet - Equality.