Ero sivun ”Rahaliikenne käytännössä” versioiden välillä
(Ak: Uusi sivu: Yhdistyksen taloudesta on vastuussa hallitus kokonaisuutena. Käytännössä talousasiat on hallituksessa kuitenkin delegoitu erillisen taloudenhoitajan, rahastonhoitajan tai talousva...) |
|||
| (10 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| − | Yhdistyksen taloudesta on vastuussa hallitus kokonaisuutena. Käytännössä talousasiat on hallituksessa kuitenkin delegoitu erillisen taloudenhoitajan, rahastonhoitajan tai talousvastaavan tehtäväksi. | + | Yhdistyksen taloudesta on vastuussa hallitus kokonaisuutena. Käytännössä talousasiat on hallituksessa kuitenkin delegoitu erillisen [[Taloudenhoitaja | taloudenhoitajan]], rahastonhoitajan tai talousvastaavan tehtäväksi. [[Varainhankinta | Varainhankinnasta]] vastaa usein vielä erillinen virkailija. |
| − | Vaikka taloudenhoitaja huolehtiikin rahaliikenteen ja [[Kirjanpito | kirjanpidon]] arjesta, kaikki | + | Yhdistyksen talous tulee lain mukaan hoitaa hyvin. Käytännössä tämä tarkoittaa, että rahaa saa käyttää vain toimintasuunnitelmassa määrättyihin tarkoituksiin talousarvion mukaisissa puitteissa, sekä muihin välttämättömiin tai yllättäviin tarkoituksiin. Rekisteröity yhdistys voi avata tilin yhdistyksen nimissä, mikä helpottaa taloudenpitoa olennaisesti. Yhdistys voi myöntää kenelle tahansa tilinkäyttöoikeuden hallituksen kokouksen tekemällä päätöksellä. |
| + | |||
| + | Keskeisin asia taloudenpidon arjessa on kirjanpidon hoitaminen, josta lisää wikiartikkelissa [[Kirjanpito]]. | ||
| + | |||
| + | == Menojen hyväksyminen == | ||
| + | |||
| + | Vaikka taloudenhoitaja huolehtiikin rahaliikenteen ja [[Kirjanpito | kirjanpidon]] arjesta, kaikki menot on hyväksyttävä hallituksessa. Hallitus vastaa yhdistyksen kokoukselle taloudenpidosta kollektiivina, ja mahdollinen vahingonkorvausvastuu koskee koko hallitusta. Hallitus päättää delegoida pienten hankintojen, esimerkiksi alle 30 euron hyväksymisen taloudenhoitajalle, tai sitten menot voidaan hyväksyä yhtenä esityslistan kohtana, johon taloudenhoitaja on valmistellut listan viime kokouksen jälkeen tapahtuneista pikkumenoista. Päätös kulun hyväksymisestä voidaan tehdä myös jälkikäteen, mikäli kulu on ollut pieni tai ennakoimaton, mutta välttämätön. Parempi tapa on kuitenkin ensin selvittää tai arvioida kustannukset ja päättää rahankäytöstä, ja vasta sitten toteuttaa aiottu hankinta. Menoista, joihin on sitouduttu jo aiemmin, kuten vuokrista tai keskusliittojen jäsenmaksuista ei tarvitse joka maksun kohdalla tehdä erillistä päätöstä. | ||
== Tositteet == | == Tositteet == | ||
| − | + | Jokaisesta menosta on oltava tosite, usein käytännössä ostokuitti, josta on selvittävä seuraavat asiat: | |
| + | <ul> | ||
| + | <li>Mihin rahaa on käytetty</li> | ||
| + | <li>Paljonko rahaa on käytetty</li> | ||
| + | <li>Kenelle maksettiin</li> | ||
| + | <li>Milloin maksettiin</li> | ||
| + | </ul> | ||
| + | |||
| + | Tosite todistaa hallituksen hyväksymän menon todella tapahtuneen. Tositteet liitetään yhdistyksen [[Kirjanpito | kirjanpitoon]], kunhan niihin on lisätty hyväksymismerkintä. Helpoin tapa on laatia järjestölle valmis kuluselvityspohja-A4, johon kuitti kiinnitetään. Usein maksu tapahtuu jonkun yhdistyksen jäsenen omasta pussista, ja tätä varten kuluselvityslomakkeessa on syytä olla kohdat myös kulun korvaamiselle, vähintään tilinumero johon summa voidaan maksaa takaisin. | ||
| + | |||
| + | Tositteet liitetään kirjanpitoon siten, että tositteeseen merkitään juokseva numerointi, joka vastaa kirjanpidon pääkirjassa olevaa liiketapahtuman numerointia. Jos esimerkiksi [[Kirjanpito#Ilmaisia kirjanpito-ohjelmistoja | kirjanpito-ohjelma Tilittimellä]] merkitään liiketapahtuma, kuten käteisosto kirjanpitoon, joutuu samalla antamaan sille numeron. Tämä juokseva numero (1, 2, 3, 4...) kirjataan myös tositteeseen kynällä jonka merkintää ei voi pyyhkiä pois. Tositteet järjestetään sitten numerojärjestykseen tilikauden mappiin. Paperittomassa kirjanpidossa tositteet skannataan vakiotiedostomuodossa ja tiedostot nimetään numeroinnin mukaan ja kootaan yhteen tiedostokansioon. | ||
== Verotus == | == Verotus == | ||
| − | Yleishyödyllinen yhdistys on vapautettu arvonlisäverosta. | + | Yleishyödyllisen yhdistyksen toiminta on lähtökohtaisesti verovapaata. Yhdistystä pidetään yleishyödyllisenä, jos sen toiminta tähtää muuhun kuin yksittäisten henkilöiden etuun ja siihen voi vapaasti liittyä uusia jäseniä. Yleishyödyllinenkin yhdistys voi kuitenkin rajata jäseneksi liittymisen ehtoja ja evätä jäsenhakemuksia. Käytännössä kaikki avointa jäseneksiliittymispolitiikkaa harjoittavat opiskelijajärjestöt lasketaan yleishyödyllisiksi yhdistyksiksi. [http://www.vero.fi/fi-FI/Yritys_ja_yhteisoasiakkaat/Yhdistys_ja_saatio/Tuloverotus/Milloin_yhdistys_tai_saatio_on_yleishyod%2811733%29 Lisätietoja yleishyödyllisyydestä] Verohallinnon sivuilla. |
| + | |||
| + | Yleishyödyllinen yhdistys on kokonaan vapautettu perintö- ja lahjaverosta sekä korko- ja osinkotuottojen verotuksesta. | ||
| + | |||
| + | Yhdistyksen verotuksesta voi kysyä myös suoraan Verohallinon yhdistyksiä palvelevasta puhelinnumerosta, 020 697 048. | ||
| + | |||
| + | === Tulovero === | ||
| + | |||
| + | Yleishyödyllisen yhdistyksen ei tarvitse maksaa tuloveroa muusta kuin elinkeinotoiminnasta. Elinkeinotoiminta on taloudelliseen voittoon tähtäävää toimintaa, jota esimerkiksi yritykset harjoittavat. | ||
| + | |||
| + | Yhdistyksen elinkeinotoiminnaksi ''ei'' lasketa: | ||
| + | |||
| + | <ul> | ||
| + | <li>Arpajais-, myyjäis-, kilpailu- tai huvituottoa, silloin kun tulo on tullut yhdistyksen tapahtumassa. Myöskään tapahtumista saatua myynti- tai tarjoilutuloa ei lasketa elinkeinotoiminnaksi.</li> | ||
| + | <li>Jäsenlehdistä ja muista yhdistyksen tarkoitusta edistävistä julkaisuista saatua tuloa.</li> | ||
| + | <li>Merkkien, korttien, viirin yms. myynnistä saatua tuloa.</li> | ||
| + | <li>Bingopelin pitämisestä saatua tuloa.</li> | ||
| + | </ul> | ||
| + | |||
| + | Edellämainituista lähteistä saadut tulot ovat siis yleishyödylliselle yhdistykselle tuloverovapaita. Käytännössä siis tapahtumien järjestäminen, julkaisutoiminta ja merkkimyynti ovat käteviä ja verovapaita varainhankintakeinoja. | ||
| + | |||
| + | === Arvonlisävero === | ||
| + | |||
| + | Yleishyödyllinen yhdistys on vapautettu myös arvonlisäverosta silloin, kun se ostamassa tuotetta tai palvelua joka liittyy sen yleishyödylliseen toimintaan. Elinkeinotoimintaan liittyvät hankinnat taas ovat arvonlisäverollisia. Isoista yhdistyksen hankinnoista, esim. laitehankinnoista ja lehtien painokuluista kannattaakiin pyytää poistamaan arvonlisävero eli ALV, koska yhdistyksen ei sitä tarvitse maksaa. Monet yritykset kuten painotalot vaativat tilaajan kirjallista vakuutusta arvonlisäverovapaudesta, sillä yritys voi joutua selittämään verottajalle, miksi veroa ei ole peritty. | ||
| + | |||
| + | Arvolisäverolain 56 §:n mukaan veroa ei tarvitse maksaa vähintään neljä kertaa vuodessa ilmestyvän lehden painamisesta yleishyödylliselle yhteisölle. Lehteä on julkaistava pääasiassa jäseniä varten eikä lehden julkaisemista tai myyntiä tehdä liiketoimintana. Arvonlisäveroa ei myöskään tarvitse maksaa tällaisen lehden postituskuluista, mikäli postituksesta huolehtii painotalo. | ||
| + | |||
| + | Liiketoimintamuotoistakin myyntiä voi harjoittaa verovapaasti, kunhan vuoden aikan kertyvä myyntitulo jää alle 8500 euroon (ALV 3 §). | ||
| + | |||
| + | Poikkeuksellisesti yhdistyskin on ''aina'' arvonlisäverollinen tarjoilupalvelun ja kiinteistöhallintapalvelun ostamisesta. | ||
| + | |||
| + | == Taloudenhoitoon liittyviä linkkejä == | ||
| + | |||
| + | <ul> | ||
| + | <li>[http://www.vero.fi/download/noname/%7BD9EE86CC-1378-4804-BC6B-F54B177A455E%7D/4016 Verohallinto: Verotusohje yleishyödyllisille yhdistyksille ja säätiöille (PDF)]</li> | ||
| + | <li>[http://www.vero.fi/fi-FI/Yritys_ja_yhteisoasiakkaat/Yhdistys_ja_saatio Verohallinnon sivut yhdistyksille]</li> | ||
| + | <li>[http://talousopas.partio.net/ Suomen partiolaisten taloudenhoito-opas]</li> | ||
| + | </ul> | ||
| + | |||
| + | [[Luokka:Järjestön talous|*]] | ||
Nykyinen versio 24. lokakuuta 2013 kello 10.47
Yhdistyksen taloudesta on vastuussa hallitus kokonaisuutena. Käytännössä talousasiat on hallituksessa kuitenkin delegoitu erillisen taloudenhoitajan, rahastonhoitajan tai talousvastaavan tehtäväksi. Varainhankinnasta vastaa usein vielä erillinen virkailija.
Yhdistyksen talous tulee lain mukaan hoitaa hyvin. Käytännössä tämä tarkoittaa, että rahaa saa käyttää vain toimintasuunnitelmassa määrättyihin tarkoituksiin talousarvion mukaisissa puitteissa, sekä muihin välttämättömiin tai yllättäviin tarkoituksiin. Rekisteröity yhdistys voi avata tilin yhdistyksen nimissä, mikä helpottaa taloudenpitoa olennaisesti. Yhdistys voi myöntää kenelle tahansa tilinkäyttöoikeuden hallituksen kokouksen tekemällä päätöksellä.
Keskeisin asia taloudenpidon arjessa on kirjanpidon hoitaminen, josta lisää wikiartikkelissa Kirjanpito.
Sisällysluettelo
Menojen hyväksyminen
Vaikka taloudenhoitaja huolehtiikin rahaliikenteen ja kirjanpidon arjesta, kaikki menot on hyväksyttävä hallituksessa. Hallitus vastaa yhdistyksen kokoukselle taloudenpidosta kollektiivina, ja mahdollinen vahingonkorvausvastuu koskee koko hallitusta. Hallitus päättää delegoida pienten hankintojen, esimerkiksi alle 30 euron hyväksymisen taloudenhoitajalle, tai sitten menot voidaan hyväksyä yhtenä esityslistan kohtana, johon taloudenhoitaja on valmistellut listan viime kokouksen jälkeen tapahtuneista pikkumenoista. Päätös kulun hyväksymisestä voidaan tehdä myös jälkikäteen, mikäli kulu on ollut pieni tai ennakoimaton, mutta välttämätön. Parempi tapa on kuitenkin ensin selvittää tai arvioida kustannukset ja päättää rahankäytöstä, ja vasta sitten toteuttaa aiottu hankinta. Menoista, joihin on sitouduttu jo aiemmin, kuten vuokrista tai keskusliittojen jäsenmaksuista ei tarvitse joka maksun kohdalla tehdä erillistä päätöstä.
Tositteet
Jokaisesta menosta on oltava tosite, usein käytännössä ostokuitti, josta on selvittävä seuraavat asiat:
- Mihin rahaa on käytetty
- Paljonko rahaa on käytetty
- Kenelle maksettiin
- Milloin maksettiin
Tosite todistaa hallituksen hyväksymän menon todella tapahtuneen. Tositteet liitetään yhdistyksen kirjanpitoon, kunhan niihin on lisätty hyväksymismerkintä. Helpoin tapa on laatia järjestölle valmis kuluselvityspohja-A4, johon kuitti kiinnitetään. Usein maksu tapahtuu jonkun yhdistyksen jäsenen omasta pussista, ja tätä varten kuluselvityslomakkeessa on syytä olla kohdat myös kulun korvaamiselle, vähintään tilinumero johon summa voidaan maksaa takaisin.
Tositteet liitetään kirjanpitoon siten, että tositteeseen merkitään juokseva numerointi, joka vastaa kirjanpidon pääkirjassa olevaa liiketapahtuman numerointia. Jos esimerkiksi kirjanpito-ohjelma Tilittimellä merkitään liiketapahtuma, kuten käteisosto kirjanpitoon, joutuu samalla antamaan sille numeron. Tämä juokseva numero (1, 2, 3, 4...) kirjataan myös tositteeseen kynällä jonka merkintää ei voi pyyhkiä pois. Tositteet järjestetään sitten numerojärjestykseen tilikauden mappiin. Paperittomassa kirjanpidossa tositteet skannataan vakiotiedostomuodossa ja tiedostot nimetään numeroinnin mukaan ja kootaan yhteen tiedostokansioon.
Verotus
Yleishyödyllisen yhdistyksen toiminta on lähtökohtaisesti verovapaata. Yhdistystä pidetään yleishyödyllisenä, jos sen toiminta tähtää muuhun kuin yksittäisten henkilöiden etuun ja siihen voi vapaasti liittyä uusia jäseniä. Yleishyödyllinenkin yhdistys voi kuitenkin rajata jäseneksi liittymisen ehtoja ja evätä jäsenhakemuksia. Käytännössä kaikki avointa jäseneksiliittymispolitiikkaa harjoittavat opiskelijajärjestöt lasketaan yleishyödyllisiksi yhdistyksiksi. Lisätietoja yleishyödyllisyydestä Verohallinnon sivuilla.
Yleishyödyllinen yhdistys on kokonaan vapautettu perintö- ja lahjaverosta sekä korko- ja osinkotuottojen verotuksesta.
Yhdistyksen verotuksesta voi kysyä myös suoraan Verohallinon yhdistyksiä palvelevasta puhelinnumerosta, 020 697 048.
Tulovero
Yleishyödyllisen yhdistyksen ei tarvitse maksaa tuloveroa muusta kuin elinkeinotoiminnasta. Elinkeinotoiminta on taloudelliseen voittoon tähtäävää toimintaa, jota esimerkiksi yritykset harjoittavat.
Yhdistyksen elinkeinotoiminnaksi ei lasketa:
- Arpajais-, myyjäis-, kilpailu- tai huvituottoa, silloin kun tulo on tullut yhdistyksen tapahtumassa. Myöskään tapahtumista saatua myynti- tai tarjoilutuloa ei lasketa elinkeinotoiminnaksi.
- Jäsenlehdistä ja muista yhdistyksen tarkoitusta edistävistä julkaisuista saatua tuloa.
- Merkkien, korttien, viirin yms. myynnistä saatua tuloa.
- Bingopelin pitämisestä saatua tuloa.
Edellämainituista lähteistä saadut tulot ovat siis yleishyödylliselle yhdistykselle tuloverovapaita. Käytännössä siis tapahtumien järjestäminen, julkaisutoiminta ja merkkimyynti ovat käteviä ja verovapaita varainhankintakeinoja.
Arvonlisävero
Yleishyödyllinen yhdistys on vapautettu myös arvonlisäverosta silloin, kun se ostamassa tuotetta tai palvelua joka liittyy sen yleishyödylliseen toimintaan. Elinkeinotoimintaan liittyvät hankinnat taas ovat arvonlisäverollisia. Isoista yhdistyksen hankinnoista, esim. laitehankinnoista ja lehtien painokuluista kannattaakiin pyytää poistamaan arvonlisävero eli ALV, koska yhdistyksen ei sitä tarvitse maksaa. Monet yritykset kuten painotalot vaativat tilaajan kirjallista vakuutusta arvonlisäverovapaudesta, sillä yritys voi joutua selittämään verottajalle, miksi veroa ei ole peritty.
Arvolisäverolain 56 §:n mukaan veroa ei tarvitse maksaa vähintään neljä kertaa vuodessa ilmestyvän lehden painamisesta yleishyödylliselle yhteisölle. Lehteä on julkaistava pääasiassa jäseniä varten eikä lehden julkaisemista tai myyntiä tehdä liiketoimintana. Arvonlisäveroa ei myöskään tarvitse maksaa tällaisen lehden postituskuluista, mikäli postituksesta huolehtii painotalo.
Liiketoimintamuotoistakin myyntiä voi harjoittaa verovapaasti, kunhan vuoden aikan kertyvä myyntitulo jää alle 8500 euroon (ALV 3 §).
Poikkeuksellisesti yhdistyskin on aina arvonlisäverollinen tarjoilupalvelun ja kiinteistöhallintapalvelun ostamisesta.
