Ero sivun ”Järjestölehti” versioiden välillä
Rivi 13: | Rivi 13: | ||
== Lehden rahoitus == | == Lehden rahoitus == | ||
− | + | Monet järjestöt käyttävät ison osan vuotuisesta budjetistaan lehtensä julkaisemiseen. Tätä tilannetta on pyritty helpottamaan [[Järjestölehtituki | HYYn järjestölehtituella]], jolla pyritään kattamaan noin kolmannes tukea hakeneiden lehtien painokuluista. Lehtituki on haettavissa toiminta-avustushaun yhteydessä. | |
− | + | Kaupalliset lehdet elävät kahdella tulonlähteellä: tilauksilla ja ilmoitusmyynnillä. Näitä tuloja myös järjestölehtien on mahdollista hankkia. Lehden on oltava jäsenille ilmainen, jos sen painokuluista halutaan vähentää arvonlisävero (ks. alempana). Niinpä järjestölehden tilaajien pitäisi olla yhdistyksen ulkopuolisia. Monet kirjastot, yhdistykset ja liitot ovat kiinnostuneita opiskelijalehdistä, joten tilaajamarkkinointi kannattaa kohdistaa näihin. Järjestön alumnit ovat myös potentiaalisia tilaajia. Ilmoitusmyynnillä voi kerralla hankkia isompia tuloja lehdelle, mutta kaikissa yhdistyksissä jäsenlehteen otettuja mainoksia ei katsota hyvällä. Niinpä asiasta on syytä keskustella yhdistyksen kokouksessa. Ilmoitusmyyntiä kannattaa usein tehdä osana muuta [[Varainhankinta | varainhankintaa]]. | |
− | + | ||
− | + | Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää vuosittain avustusta kulttuuri-, tiede- ja taidelehtien julkaisemiseen ja jakeluun. Tukea voi hakea yhdistys tai yksityshenkilö, ja sitä myönnetään myös verkkolehdille. Viime vuosina lehtituen kokonaismäärä on ollut noin miljoona euroa. Lisätietoja [http://www.minedu.fi/OPM/Kulttuuri/kulttuuripolitiikka/avustukset/Avustus_kulttuurilehtien_tukemiseen_ja_jakeluun_ OKM:n sivuilla]. | |
− | OKM:n | + | |
+ | Järjestölehden painokulut, kuten muukin yleishyödyllisen yhdistyksen toiminta pääsääntöisesti, on tietyin ehdoin [[Rahaliikenne käytännössä#Arvonlisävero | vapautettu arvonlisäverosta]]. Arvonlisäveroa ei tarvitse maksaa, mikäli kyseessä on jäsenlehti tai muu yhdistyksen tarkoitusta edistävä julkaisu, joka ilmestyy neljästi vuodessa. Painot eivät kuitenkaan automaattisesti poista arvonlisäveroa hinnoista, joten asiasta täytyy muistuttaa painatusta tilatessa. | ||
[[Luokka:Virkailijaopas]] | [[Luokka:Virkailijaopas]] |
Versio 5. heinäkuuta 2013 kello 08.38
Järjestön oma lehti vahvistaa järjestön jäsenten yhteenkuuluvuuden tunnetta, tarjoaa julkaisupaikan jäsenten kirjallisille ja kuvallisille tuotoksille sekä viestii ulospäin järjestön toiminnasta ja tarkoituksesta. Järjestölehdet ovat keskenään hyvin erilaisia: yksi on kerholehti, toinen tyylikäs aikakauslehti, kolmas lähempänä tieteellistä aikakausjulkaisua. Kaikkia järjestölehtiä voi kuitenkin sanoa yhdistävän se, että ne tavalla tai toisella vahvistavat järjestön identiteettiä.
Opiskelijajärjestöjen lehdillä on usein vapaaehtoinen päätoimittaja, joka hieman vaihdellen kuuluu tai ei kuulu järjestön hallitukseen. Päätoimittaja vastaa lehden linjasta ja julkaisemisesta, sekä usein myös lehden taittamisesta, oikoluvusta, painattamisesta ja jäsenille toimittamisesta.
Lehden toimittaminen
Lehden sisällöstä ja linjasta vastaa päätoimittaja. Monissa järjestöissä myös hallitus vaikuttaa lehden sisältöön.
Lehden taittaminen
InDesign yliopiston koneilla.
Lehden rahoitus
Monet järjestöt käyttävät ison osan vuotuisesta budjetistaan lehtensä julkaisemiseen. Tätä tilannetta on pyritty helpottamaan HYYn järjestölehtituella, jolla pyritään kattamaan noin kolmannes tukea hakeneiden lehtien painokuluista. Lehtituki on haettavissa toiminta-avustushaun yhteydessä.
Kaupalliset lehdet elävät kahdella tulonlähteellä: tilauksilla ja ilmoitusmyynnillä. Näitä tuloja myös järjestölehtien on mahdollista hankkia. Lehden on oltava jäsenille ilmainen, jos sen painokuluista halutaan vähentää arvonlisävero (ks. alempana). Niinpä järjestölehden tilaajien pitäisi olla yhdistyksen ulkopuolisia. Monet kirjastot, yhdistykset ja liitot ovat kiinnostuneita opiskelijalehdistä, joten tilaajamarkkinointi kannattaa kohdistaa näihin. Järjestön alumnit ovat myös potentiaalisia tilaajia. Ilmoitusmyynnillä voi kerralla hankkia isompia tuloja lehdelle, mutta kaikissa yhdistyksissä jäsenlehteen otettuja mainoksia ei katsota hyvällä. Niinpä asiasta on syytä keskustella yhdistyksen kokouksessa. Ilmoitusmyyntiä kannattaa usein tehdä osana muuta varainhankintaa.
Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää vuosittain avustusta kulttuuri-, tiede- ja taidelehtien julkaisemiseen ja jakeluun. Tukea voi hakea yhdistys tai yksityshenkilö, ja sitä myönnetään myös verkkolehdille. Viime vuosina lehtituen kokonaismäärä on ollut noin miljoona euroa. Lisätietoja OKM:n sivuilla.
Järjestölehden painokulut, kuten muukin yleishyödyllisen yhdistyksen toiminta pääsääntöisesti, on tietyin ehdoin vapautettu arvonlisäverosta. Arvonlisäveroa ei tarvitse maksaa, mikäli kyseessä on jäsenlehti tai muu yhdistyksen tarkoitusta edistävä julkaisu, joka ilmestyy neljästi vuodessa. Painot eivät kuitenkaan automaattisesti poista arvonlisäveroa hinnoista, joten asiasta täytyy muistuttaa painatusta tilatessa.