Ero sivun ”Taloudenhoitaja” versioiden välillä
| Rivi 9: | Rivi 9: | ||
== Rahaliikenne == | == Rahaliikenne == | ||
| − | Järjestöllä kannattaa ehdottomasti olla oma tili, niin järjestön varallisuuden seuraaminen ja rahaliikenne on helpompaa. Kannattaa vertailla eri palveluntarjoajien hintoja ja palveluita ennen kuin tekee valintansa, sillä yhdistystileillä on usein jonkinlainen palvelumaksu. Erityisesti yhteisöille suunnattuja verkkopankkipalveluita tarjoaa yhteisöverkkopankki [https://holvi.com/ Holvi] | + | Järjestöllä kannattaa ehdottomasti olla oma tili, niin järjestön varallisuuden seuraaminen ja rahaliikenne on helpompaa. Kannattaa vertailla eri palveluntarjoajien hintoja ja palveluita ennen kuin tekee valintansa, sillä yhdistystileillä on usein jonkinlainen palvelumaksu. Erityisesti yhteisöille suunnattuja verkkopankkipalveluita tarjoaa ainakin yhteisöverkkopankki [https://holvi.com/ Holvi]. |
Taloudenhoitaja sekä puheenjohtaja ovat usein henkilöt, joille on myönnetty tilinkäyttöoikeus. Tilinkäyttöoikeus pitää ilmoittaa pankkiin [[Yhdistyksen vuosikello | vuosittain]]. Tilinkäyttöoikeuden muuttaminen tapahtuu siten, että hallitus tekee päätöksen käyttöoikeuksien perumisesta kaikilta aiemmin käyttöoikeutta hallinneilta, ja myöntää hallintaoikeuden uusille tilinkäyttäjille. Sitten päätöksen sisältävä tarkastettu ja allekirjoitettu pöytäkirja toimitetaan pankkiin. Pöytäkirjasta on ilmettävä tilinkäyttöoikeutettujen koko nimet sekä henkilöllisyystunnukset. | Taloudenhoitaja sekä puheenjohtaja ovat usein henkilöt, joille on myönnetty tilinkäyttöoikeus. Tilinkäyttöoikeus pitää ilmoittaa pankkiin [[Yhdistyksen vuosikello | vuosittain]]. Tilinkäyttöoikeuden muuttaminen tapahtuu siten, että hallitus tekee päätöksen käyttöoikeuksien perumisesta kaikilta aiemmin käyttöoikeutta hallinneilta, ja myöntää hallintaoikeuden uusille tilinkäyttäjille. Sitten päätöksen sisältävä tarkastettu ja allekirjoitettu pöytäkirja toimitetaan pankkiin. Pöytäkirjasta on ilmettävä tilinkäyttöoikeutettujen koko nimet sekä henkilöllisyystunnukset. | ||
| Rivi 24: | Rivi 24: | ||
Taloudenhoitaja on vastuullisessa asemassa hallituksessa ja koko yhdistyksessä: hän on usein ainoa, joka seuraa ja huolehtii siitä, että päätettyjen asioiden toteuttamiseen on oikeasti varaa ja että yhdistyksen rahoja käytetään sen tarkoituksen toteuttamiseen järkevällä tavalla. Tällä tavoin taloudenhoitaja valvoo yhdistyksen rahankäyttöä. Valvontaan liittyy myös tositteiden pyytäminen menoista sekä se, että jokaisesta menosta tehdään hallituksen päätös, viimeistään jälkikäteen. Valvonnassa olennainen työkalu on [[Talousarvio | budjetti eli talousarvio]], johon taloudenhoitaja voi viimekädessä vedota, jos hänestä tuntuu että hallitus on käyttämässä rahaa muuhun kuin yhdistyksen tarkoituksen toteuttamiseen. | Taloudenhoitaja on vastuullisessa asemassa hallituksessa ja koko yhdistyksessä: hän on usein ainoa, joka seuraa ja huolehtii siitä, että päätettyjen asioiden toteuttamiseen on oikeasti varaa ja että yhdistyksen rahoja käytetään sen tarkoituksen toteuttamiseen järkevällä tavalla. Tällä tavoin taloudenhoitaja valvoo yhdistyksen rahankäyttöä. Valvontaan liittyy myös tositteiden pyytäminen menoista sekä se, että jokaisesta menosta tehdään hallituksen päätös, viimeistään jälkikäteen. Valvonnassa olennainen työkalu on [[Talousarvio | budjetti eli talousarvio]], johon taloudenhoitaja voi viimekädessä vedota, jos hänestä tuntuu että hallitus on käyttämässä rahaa muuhun kuin yhdistyksen tarkoituksen toteuttamiseen. | ||
| + | |||
| + | == Taloudenhoitajan vuosikello == | ||
| + | |||
| + | === Kevätkausi === | ||
| + | <ul> | ||
| + | <li>Tammikuu: Hallituksen järjestäytyminen (jos ei ole tehty joulukuussa), hallituksen perehdytyksen järjestäminen, avainten, papereiden ym. irtaimen vastaanotto edeltäjältä</li> | ||
| + | <li>Helmikuu: [[Tahlon käyttöohje | Tahlon]] täyttäminen taloudenhoitajan ja sihteerin kanssa, vuosi- tai kevätkokouksen kokouksen valmistelu sihteerin kanssa, hallitusohjelman tms. suunnitelman laadinta</li> | ||
| + | <li>Maaliskuu: Vuosi- tai kevätkokous</li> | ||
| + | <li>Huhtikuu: Alina-salin varauskierros syyskaudelle, yhteistyöjärjestöjen tapaaminen</li> | ||
| + | <li>Kesä-heinäkuu: Lomaa</li> | ||
| + | </ul> | ||
| + | |||
| + | === Syyskausi === | ||
| + | <ul> | ||
| + | <li>Elokuu: Ilmoittautuminen Avajaiskarnevaaleille, hallituksen syksyn avauskokous</li> | ||
| + | <li>Syyskuu: Uusien jäsenien rekrytointi, tulevan vuoden toiminnan suunnittelun aloitus sihteerin kanssa</li> | ||
| + | <li>Lokakuu: Järjestön syyskokouksen kutsuminen koolle, kokouksen valmistelu, toimintasuunnitelman valmistelu</li> | ||
| + | <li>Marraskuu: Järjestön syyskokous, ensi vuoden toimintasuunnitelman esittely kokoukselle.</li> | ||
| + | <li>Joulukuu: Toimintakertomuksen koostaminen, testamenttien laadinta.</li> | ||
| + | </ul> | ||
== Lähteet == | == Lähteet == | ||
Versio 4. heinäkuuta 2013 kello 07.48
Taloudenhoitaja tai muu talousvastaava hoitaa järjestön talousasioita, tärkeimpänä kirjanpitoa, rahaliikennettä, hallituksen pitämistä ajantasalla taloustilanteesta sekä talouden seurantaa. Yhdistyksen säännöt määrävät toisinaan paljonkin siitä, millaisia taloudellisia toimia hallituksella on valtuus toteuttaa, ja siksi taloudenhoitajan on oltava hyvin perehtynyt sääntöihin. Yhdistyksellä ei käytännössä ole toimintaa ilman taloutta, joten taloudenhoitaja on hyvin vastuullisessa mahdollistajan asemassa. Järjestön taloudenpidon arkea käsitellään myös artikkelissa Rahaliikenne käytännössä.
Sisällysluettelo
Kirjanpito
Kirjanpito tarkoittaa, että järjestön rahaliikenne dokumentoidaan. Kirjanpitoa edellyttää laki, ja käytännössä siitä huolehtii järjestössä usein taloudenhoitaja. Käytännössä kirjanpitäminen tarkoittaa vuoden alussa tilien avauksen tekemistä, menojen ja tulojen kirjaamista, kuittien ja muiden tositteiden keräämistä kaikesta rahaliikenteestä sekä tilinpäätöksen laadintaa vuoden lopussa. Mikään tässä ei ole pienehkössä yhdistyksessä kovin vaikeaa, mutta vaatii erityistä tarkkuutta.
Kirjanpidosta kerrotaan tarkemmin artikkelissa Kirjanpito.
Rahaliikenne
Järjestöllä kannattaa ehdottomasti olla oma tili, niin järjestön varallisuuden seuraaminen ja rahaliikenne on helpompaa. Kannattaa vertailla eri palveluntarjoajien hintoja ja palveluita ennen kuin tekee valintansa, sillä yhdistystileillä on usein jonkinlainen palvelumaksu. Erityisesti yhteisöille suunnattuja verkkopankkipalveluita tarjoaa ainakin yhteisöverkkopankki Holvi.
Taloudenhoitaja sekä puheenjohtaja ovat usein henkilöt, joille on myönnetty tilinkäyttöoikeus. Tilinkäyttöoikeus pitää ilmoittaa pankkiin vuosittain. Tilinkäyttöoikeuden muuttaminen tapahtuu siten, että hallitus tekee päätöksen käyttöoikeuksien perumisesta kaikilta aiemmin käyttöoikeutta hallinneilta, ja myöntää hallintaoikeuden uusille tilinkäyttäjille. Sitten päätöksen sisältävä tarkastettu ja allekirjoitettu pöytäkirja toimitetaan pankkiin. Pöytäkirjasta on ilmettävä tilinkäyttöoikeutettujen koko nimet sekä henkilöllisyystunnukset.
Taloudenhoitaja maksaa yleensä yhdistyksen laskut, vie myyntituotot pankkiin, säilyttää yhdistyksen käteiskassaa ja kerää tositteet. Yhdistyksen arkisesta rahaliikenteestä lisää artikkelissa Rahaliikenne käytännössä.
Hallituksen informointi talousasioista
Yhdistyksen taloudesta vastaa viimekädessä hallitus. Tästä syystä taloudenhoitajan on syytä pitää muu hallitus ajan tasalla esimerkiksi yhdistyksen tilin ja kassan saldosta, talousarvion toteutumisesta, tapahtumien tuotoista ja kustannuksista ynnä muista talousasioista. Informointi on myös taloudenhoitajan etu: kun hallitus tietää mitä taloudessa tapahtuu, ei ongelmien tullessa eteen voida taloudenhoitajasta tehdä syntipukkia.
Hyvä ja helppo tapa hallituksen informointiin on esimerkiksi kuukausittaiset tai neljännesvuosittaiset katsaukset, jossa käydään läpi keskeiset talousluvut. Samalla taloudenhoitaja tulee käyneeksi itselleen läpi oleellisimmat talousasiat. Talouskatsauksesta ei kannata ottaa paineita, sillä pienen yhdistyksen talous on luonnostaan ailahtelevaista: taloudenhoitaja ei voi aina tietää, milloin jokin iso lasku on tulossa ja milloin vaikkapa yhdistyksen hakemat avustukset maksetaan. Niinpä tilin saldo voi heitellä paljonkin lyhyessä ajassa. Olennaisinta on, että taloudenhoitaja pyrkii kertomaan tietämänsä hallitukselle.
Talouden valvonta
Taloudenhoitaja on vastuullisessa asemassa hallituksessa ja koko yhdistyksessä: hän on usein ainoa, joka seuraa ja huolehtii siitä, että päätettyjen asioiden toteuttamiseen on oikeasti varaa ja että yhdistyksen rahoja käytetään sen tarkoituksen toteuttamiseen järkevällä tavalla. Tällä tavoin taloudenhoitaja valvoo yhdistyksen rahankäyttöä. Valvontaan liittyy myös tositteiden pyytäminen menoista sekä se, että jokaisesta menosta tehdään hallituksen päätös, viimeistään jälkikäteen. Valvonnassa olennainen työkalu on budjetti eli talousarvio, johon taloudenhoitaja voi viimekädessä vedota, jos hänestä tuntuu että hallitus on käyttämässä rahaa muuhun kuin yhdistyksen tarkoituksen toteuttamiseen.
Taloudenhoitajan vuosikello
Kevätkausi
- Tammikuu: Hallituksen järjestäytyminen (jos ei ole tehty joulukuussa), hallituksen perehdytyksen järjestäminen, avainten, papereiden ym. irtaimen vastaanotto edeltäjältä
- Helmikuu: Tahlon täyttäminen taloudenhoitajan ja sihteerin kanssa, vuosi- tai kevätkokouksen kokouksen valmistelu sihteerin kanssa, hallitusohjelman tms. suunnitelman laadinta
- Maaliskuu: Vuosi- tai kevätkokous
- Huhtikuu: Alina-salin varauskierros syyskaudelle, yhteistyöjärjestöjen tapaaminen
- Kesä-heinäkuu: Lomaa
Syyskausi
- Elokuu: Ilmoittautuminen Avajaiskarnevaaleille, hallituksen syksyn avauskokous
- Syyskuu: Uusien jäsenien rekrytointi, tulevan vuoden toiminnan suunnittelun aloitus sihteerin kanssa
- Lokakuu: Järjestön syyskokouksen kutsuminen koolle, kokouksen valmistelu, toimintasuunnitelman valmistelu
- Marraskuu: Järjestön syyskokous, ensi vuoden toimintasuunnitelman esittely kokoukselle.
- Joulukuu: Toimintakertomuksen koostaminen, testamenttien laadinta.
Lähteet
Miettinen & Välke (2013): Yhdistystoimijan opas, Vihreä Sivistysliitto ry.
