Lähdekoodi sivulle Järjestölehti

Järjestön oma lehti vahvistaa järjestön jäsenten yhteenkuuluvuuden tunnetta, tarjoaa julkaisupaikan jäsenten kirjallisille ja kuvallisille tuotoksille sekä viestii ulospäin järjestön toiminnasta ja tarkoituksesta. Järjestölehdet ovat keskenään hyvin erilaisia: yksi on kerholehti, toinen tyylikäs aikakauslehti, kolmas lähempänä tieteellistä aikakausjulkaisua. Kaikkia järjestölehtiä voi kuitenkin sanoa yhdistävän se, että ne tavalla tai toisella vahvistavat järjestön identiteettiä.

Opiskelijajärjestöjen lehdillä on usein vapaaehtoinen päätoimittaja, joka hieman vaihdellen kuuluu tai ei kuulu järjestön hallitukseen. Päätoimittaja vastaa lehden linjasta ja julkaisemisesta, sekä usein myös lehden taittamisesta, oikoluvusta, painattamisesta ja jäsenille toimittamisesta.

== Lehden toimittaminen ==

[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030460 Sanavapauslain] mukaan lehden sisällöstä vastaa vastaava toimittaja, siis päätoimittaja. Niinpä kaikki materiaali, mukaan lukien mielipidekirjoitukset ja muu mahdollisesti toimituksen ulkopuolelta tuleva sisältö on päätoimittajan vastuulla. Tämä tarkoittaa myös sitä, että päätoimittajan ei missään tapauksessa kannata luovuttaa päätösvaltaa lehden linjasta tai sisällöstä esimerkiksi järjestön hallitukselle, sillä viimekädessä sisällöstä on juridisessa vastuussa aina päätoimittaja. Yhdistyksen jäsenet ja hallitus voivat vaikuttaa linjaan vaihtamalla päätoimittajaa.

Päätoimittajan lisäksi lehti tarvitsee tietysti kirjoittajia, kuvaajia ja kuvittajia, mutta myös taittajan sekä mahdollisesti tekstien oikoluvusta ja editoinnista vastaavan toimitussihteerin tai -päällikön. Yksi mahdollisuus on valita useita päätoimittajia tiimiksi, ja sitten vuorotella vastaavan päätoimittajan tehtävässä numeroittain.

=== Aineisto ja prosessikirjoittaminen ===
Vaikka sisällöstä vastaaminen kuulostaa juhlavalta, päätoimittajan arki järjestölehdessä on useammin juttujen kinuamista kirjoittajilta kuin vääränlaisten juttujen hyllyttämistä. Olennaista on, että päätoimittaja antaa kirjoittajille deadlinen, jolloin jutun on oltava valmiina. Myös välietappien antaminen voi varmistaa juttujen saantia. Silloin jutun kirjoittaja kirjoittaa raakaversion päätoimittajalle luettavaksi, tämä kommentoi sitä ja lopulliseen deadlineen mennessä palauttaa valmiin jutun. Tällainen prosessikirjoittaminen edellyttää päätoimittajalta ja mahdolliselta toimitussihteeriltä enemmän työtä, mutta tuloksena on usein parempia tekstejä ja motivoituneempia kirjoittajia. Deadlinejen lisäksi merkkimäärien antaminen ennakkoon helpottaa usein juttujen saantia, kun kirjoittajat tietävät mitä heiltä odotetaan. Lehdellä onkin hyvä olla vakioidut ohjeet kirjoittajille ja kuvittajille.

Sisällön toimittamisen deadlinet on usein järkevää miettiä takaperin: Ensin on mietittävä, milloi lehti halutaan julkaista, sitten laskettava päälle 1-2 viikkoa painon työ- ja toimitusaikaa, sitten pari viikkoa taitolle jos taittaja työskentelee yksin ja lopuksi vielä viikko-pari oikoluvulle, riippuen juttujen ja oikolukijoiden määrästä. Aineistojen tulisi siis olla 4-6 viikkoa ennen haluttua ilmestymispäivää päätoimittajan hallussa, kuvat taiton alkaessa eli 2-4 viikkoa ennen julkaisua.

Vastaanotetut aineistot on syytä pitää järjestyksessä. Toimiva tapa on luoda lehdelle kansio esimerkiksi Google Driveen tms. pilvipalvelimelle, ja jakaa se kirjoittajien eli toimituskunnan kesken. Tähän kansioon kannattaa luoda alakansiot jokaiselle numerolle, ja niihin vielä alakansiot alkuperäisversioille ja editoiduille/taittovalmiille jutuille. Näin jutut pysyvät järjestyksessä, taittaja tietää mitkä versiot menevät lehteen ja päätoimittajalla on yleiskuva siitä, mitä sisältöä missäkin lehdessä on julkaistu.

== Lehden taittaminen ==

Olennainen osa kiinnostavaa lehteä on sen ulkoasu. Heikko ulkoasu saattaa karkottaa lukijoita ja pahimmillaan sisältö voi olla lukukelvotonta huolimattoman taiton takia. Koska taittaminen on aikaa, tarkkuutta ja luovuutta vaativaa työtä, sen tekeminen kannattaa mahdollisuuksien mukaan antaa jonkun muun kuin ylikuormittuneen päätoimittajan tehtäväksi. Päätoimittaja voi aina esittää toiveita ja vaatimuksia taittajalle.

[http://hyy.helsinki.fi/sites/default/files/Jarjestolehden_taitto-opas_2013.pdf HYYn Järjestölehden taitto-opas] (2013) antaa perusohjeet järjestölehden taittamiseen.[[Tiedosto:Jarjestolehden-taitto-opas-2013.jpg left]]

Lehden taittamiseen on saatavilla paljon ohjeita netissä. Hyviä suomenkielisiä aineistoja tarjoavat ainakin [http://www.graafinen.com/ Graafinen.com] sekä [http://www.valt.helsinki.fi/blogs/tvt-taitto/post3.htm valtiotietellisen tiedekunnan Taittokurssin materiaalit].


== Lehden rahoitus ==

Monet järjestöt käyttävät ison osan vuotuisesta budjetistaan lehtensä julkaisemiseen. Tätä tilannetta on pyritty helpottamaan [[Järjestölehtituki | HYYn järjestölehtituella]], jolla pyritään kattamaan noin kolmannes tukea hakeneiden lehtien painokuluista. Lehtituki on haettavissa toiminta-avustushaun yhteydessä.

Kaupalliset lehdet elävät kahdella tulonlähteellä: tilauksilla ja ilmoitusmyynnillä. Näitä tuloja myös järjestölehtien on mahdollista hankkia. Lehden on oltava jäsenille ilmainen, jos sen painokuluista halutaan vähentää arvonlisävero (ks. alempana). Niinpä järjestölehden tilaajien pitäisi olla yhdistyksen ulkopuolisia. Monet kirjastot, yhdistykset ja liitot ovat kiinnostuneita opiskelijalehdistä, joten tilaajamarkkinointi kannattaa kohdistaa näihin. Järjestön alumnit ovat myös potentiaalisia tilaajia. Ilmoitusmyynnillä voi kerralla hankkia isompia tuloja lehdelle, mutta kaikissa yhdistyksissä jäsenlehteen otettuja mainoksia ei katsota hyvällä. Niinpä asiasta on syytä keskustella yhdistyksen kokouksessa. Ilmoitusmyyntiä kannattaa usein tehdä osana muuta [[Varainhankinta | varainhankintaa]].

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää vuosittain avustusta kulttuuri-, tiede- ja taidelehtien julkaisemiseen ja jakeluun. Tukea voi hakea yhdistys tai yksityshenkilö, ja sitä myönnetään myös verkkolehdille. Viime vuosina lehtituen kokonaismäärä on ollut noin miljoona euroa. Lisätietoja [http://www.minedu.fi/OPM/Kulttuuri/kulttuuripolitiikka/avustukset/Avustus_kulttuurilehtien_tukemiseen_ja_jakeluun_ OKM:n sivuilla].

Järjestölehden painokulut, kuten muukin yleishyödyllisen yhdistyksen toiminta pääsääntöisesti, on tietyin ehdoin [[Rahaliikenne käytännössä#Arvonlisävero | vapautettu arvonlisäverosta]]. Arvonlisäveroa ei tarvitse maksaa, mikäli kyseessä on jäsenlehti tai muu yhdistyksen tarkoitusta edistävä julkaisu, joka ilmestyy neljästi vuodessa. Painot eivät kuitenkaan automaattisesti poista arvonlisäveroa hinnoista, joten asiasta täytyy muistuttaa painatusta tilatessa.

[[Luokka:Virkailijaopas]]