https://wiki.hyy.fi/api.php?action=feedcontributions&user=AkseliHuhtanen&feedformat=atomJärjestöwiki - Käyttäjän muokkaukset [fi]2024-03-28T21:16:07ZKäyttäjän muokkauksetMediaWiki 1.26.1https://wiki.hyy.fi/index.php?title=Ulkoilmatapahtuman_j%C3%A4rjest%C3%A4minen&diff=1292Ulkoilmatapahtuman järjestäminen2014-10-27T17:37:01Z<p>AkseliHuhtanen: </p>
<hr />
<div>Helsingin kaupungin [http://www.hel.fi/hki/elinkeinopalvelu/fi/Tapahtumakaupunki/Ohjeita+tapahtumanj_rjest_j_lle Ohjeet tapahtumajärjestäjälle] on kattava opas ulkoilma- ja sisätapahtuman järjestäjälle.<br />
<br />
Helsingin kaupungin rakennusviraston (HKR) tapahtuma-aluekortit kaupungin tapahtumille soveltuvista alueista: http://www.hel.fi/static/hkr/luvat/tapahtuma-aluekortit/etusivu.pdf<br />
<br />
[[Luokka:Tapahtumaopas]]</div>AkseliHuhtanenhttps://wiki.hyy.fi/index.php?title=P%C3%B6yt%C3%A4juhlien_j%C3%A4rjest%C3%A4minen&diff=1248Pöytäjuhlien järjestäminen2014-08-13T08:00:35Z<p>AkseliHuhtanen: </p>
<hr />
<div>Akateemiset pöytäjuhlat eli sitsit ovat erityisesti yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa suosittu illanviettotapa. Tässä artikkelissa on esitelty sitseille perinteisesti tyypillisiä ominaisuuksia. Tapoja pitää sitsit eli ''sitsata'' on kuitenkin yhtä monta kuin sitsaajiakin, eikä ainoaa oikeaa kaavaa pöytäjuhlien järjestämiseen ole. Eri korkeakouluissa ja yliopistoissa sitsataan eri tavoin ja pelkästään Helsingin yliopiston sisällä elää hyvin monenlaisia sitsiperinteitä. Esimerkiksi ainejärjestöjen ja osakuntien sisällä voidaan sitsata hyvin eri tavalla. Tästä ei kannata kuitenkaan hämmentyä, vaan pitää erilaisia sitsiperinteitä yliopistoelämän rikkautena. On kuitenkin hyvä huomioida, että [[Akateemisia perinteitä#Akateemiset vuosijuhlat| akateemiset vuosijuhlat]] eivät useimmissa tapauksissa ole sama asia kuin sitsit.<br />
<br />
Pöytäjuhlien raamit ovat järjestätahosta riippumatta usein samat. Sitseillä syödään tyypillisesti kolmen ruokalajin illallinen, lauletaan (juoma)lauluja, pidetään puheita sekä seurataan muuta mahdollista ohjelmaa. Lisäksi juhlilla on usein jokin teema tai muu syy, esimerkiksi useat osakunnat juhlivat pöytäjuhlien merkeissä [http://fi.wikipedia.org/wiki/Inspehtori inspehtoreidensa] vaihtumista. Tyypillisesti juhlan teema näkyy sekä osallistujien pukeutumisessa että illan ohjelmassa.<br />
<br />
Sitsit alkavat ja loppuvat useimmiten puheenjohtajan, laulunjohtajan tai muun juhlamarsalkan, -mestarin, tms. ilmoituksesta. Joillakin järjestöillä juhlat loppuvat aina esimerkiksi tiettyyn lauluun. Lisäksi juhlan alussa yleensä ilmoitetaan, toivotaanko juhlijoiden noudattavan erikseen ilmoitettavia taukoja, vai onko pöydästä suotavaa poistua esimerkiksi vessaan tai tupakalle myös muina aikoina.<br />
<br />
== Pukeutuminen ==<br />
Sitseille pukeudutaan usein tietyn pukukoodin mukaan. Yleensä pukukoodi ilmoitetaan kutsussa. Jos sitseillä on jokin erityinen teema, sen mukaista pukeutumista toivotaan osallistujilta. Useimmiten vieraiden oletetaan pukeutuvan tummaan pukuun tai cocktailasuun. Mikäli olet epävarma juhlan pukukoodista, voit aina ottaa yhteyttä järjestäjiin.<br />
<br />
[http://www.teja.fi/pukeutuminen/etusivu.html Hyvä perusopas pukeutumisetikettiin]<br />
<br />
== Plaseeraus ==<br />
Sitsaajat istuvat yleensä pitkissä kapeissa pöydissä, joihin juhlijoille on etukäteen nimikoitu tietyt istumapaikat. Perinteisesti miehet ja naiset on pyritty istuttamaan, plaseeraamaan, vuorotellen siten, että sitsaajan kummallakin puolella ja häntä vastapäätä istuu vastakkaista sukupuolta oleva henkilö. Pariskunnat plaseerataan joko vierekkäin tai vastakkain, useimmiten vierekkäin. Sitseille ilmoittautumisen yhteydessä kysytään perinteisesti plaseeraustoiveita ja pöytäavecia. Istumajärjestyksen ja juhlijoiden toiveiden täyttäminen on taitolaji, mutta hyvänä nyrkkisääntönä voi pitää vaikkapa sitä, että toiveita pöytäavecista on hyvä noudattaa ja plaseeraustoiveita toteuttaa mahdollisuuksien mukaan. Plaseeratessa on hyvä kunnioittaa myös esimerkiksi samaa sukupuolta olevia pariskuntia eikä noudattaa orjallisesti sukupuolijärjestystä.<br />
<br />
== Laulaminen ==<br />
Olennainen osa sitsejä on laulaminen. Monilla järjestöillä on erikseen esimerkiksi koko vuodeksi tai kyseistä tilaisuutta varten valitut laulunjohtajat, jotka huolehtivat siitä, koska ja mitä sitseillä lauletaan. Lauluja voi seurata joko erikseen osallistujille tuotetuista laulumonisteista (tunnetaan myös ainakin nimillä laululäystäke, sitsiläsy, laululärpäke jne.) tai laulukirjoista. Useilla järjestöillä on jäsentensä ostettavaksi tuotetut omat laulukirjansa, joihin on kerätty juuri kyseisen organisaation laulukulttuurille tyypillisiä lauluja. Sitsitapojen tapaan myös laulukulttuureja on monenlaisia - juhlissa laulettavat laulut, niiden sanat, sävelet ja temmot eroavat toisistaan paljon. Toki myös monet laulut ovat yleisesti tunnettuja ja suosittuja. <br />
<br />
Sitsien alussa laulunjohtaja tai muu henkilö usein kertoo, kuinka laulamisen suhteen tulee illan aikana menetellä: voiko lauluja ehdottaa vapaavalintaisesti missä vaiheessa iltaa tahansa, vai tuleeko omat laulutoiveet esimerkiksi välittää laulunjohtajille. Jälkimmäistä tapaa noudatetaan tyypillisesti virallisemmissa juhlissa tai juhlissa, joissa on paljon ohjelmaa tai osallistujia. Taustalla on toive siitä, että illan ohjelma pysyy aikataulussaan, eikä niin sanotusti hajoa käsiin.<br />
<br />
Sitseillä puheenvuoroa pyydetään tyypillisesti kilisyttämällä lasia esimerkiksi lusikalla hiljaisuuden aikaansaamiseksi. Näin kannattaa toimia myös ehdottaessaan laulua. Ehdotuksen yhteydessä pidetään usein lyhyt puheenvuoro siitä, miksi juuri kyseinen laulu tulisi laulaa seuraavaksi. Puheiden ja laulujen päätteeksi nostetaan malja ja skoolataan pöytäseurueen kanssa. Myös skoolaustavoissa on eroja ja kunkin järjestön skoolaustavan oppii kyllä juhlan aikana. Tyypillisemmin skoolaus toimii siten, että miehet kohottavat lasinsa ensin oikealla istuvalle pöytäavecilleen, sitten vasemmalla istuvalle ja lopuksi edessä istuvalle. Naiset puolestaan kohottavat lasinsa ensin vasemmalla puolella istuvalle pöytäavecilleen, sitten oikealle puolelleen ja lopuksi edessä istuvalleen. On hyvän tavan mukaista katsoa toista silmiin lasia kohotettaessa. Skoolauksen jälkeen otetaan hörppy omasta lasista ja joko "puretaan" skoolaus samaan suuntaan kuin ennen hörppyä, vastakkaiseen suuntaan tai jätetään kokonaan purkamatta.<br />
<br />
== Ruoka ja juoma ==<br />
<br />
Tyypillisesti sitseillä tarjoillaan kolmen ruokalajin illallinen. Alkuruuan kanssa tarjoillaan usein snapsi, pääruualla viini/olut/siideri ja jälkiruuan yhteydessä punssi tai konjakki. Erityisesti juomalajeihin liittyy omia lauluja ja joillakin järjestöillä on tapana, että esimerkiksi viiniä ei maisteta ennen kuin sille on laulettu tai että punssille lauletaan silloin, kuin sitä kaadetaan juhlijoiden laseihin. Joidenkin käsitysten mukaan sitseillä lauletaan liian vähän, jos pääruoan ehtii nauttia lämpimänä.<br />
<br />
Sitsiruokalajit voi kokata itse tai tilata ulkopuolelta, esimerkiksi kotitalouspedagogiaa opiskelevien ainejärjestö [http://kopeda.fi/kopeda-keikkailee/ Kopedalta],[http://www.hyyravintolat.fi/unicafe/myyntipalvelun-yhteystiedot Unicafelta] tai [http://www.ravintolaperho.fi/noutomyynti Ravintola Perhosta].<br />
<br />
Joillakin HYYn piirissä toimivilla järjestöillä on myös [[Astiastot | astiastoja]], joita muiden järjestöjen on mahdollisuus vuokrata.<br />
<br />
Ruokatarjoilussa on syytä muistaa ilmoittaa, mitä on tarjolla ja mitä ruoka-aineita annokset sisältävät. Erityisruokavalioiden huomiointi on muistettava - jo ilmoittautumisia kerätessä!<br />
<br />
[http://www.alko.fi/jarjestatkojuhlat Alkon juhlaopas, joka laskee mm. tarvittavat juomamäärät]<br />
<br />
== Juhlatila ==<br />
<br />
Isot pöytäjuhlat vaativat ison tilan, jossa on tuoleja ja pöytiä koko porukalle ja usein vielä mahdollisuus jatkojen järjestämiseen. Tällaisia tiloja on järjestöbudjetilla saatavilla rajoitetusti. Paikkoja on listattu esimerkiksi artikkeleissa [[HYYn tilat]] ja [[Järjestöjen omat tilat]].<br />
<br />
== Ympäristön huomioiminen ==<br />
<br />
Pöytäjuhlissa suuremmat ympäristöasioihin vaikuttavat tekijät, joihin järjestäjä pystyy vaikuttamaan melko helposti, ovat <br />
<br />
* ruoka- ja juomatarjoilu<br />
* teemat ja niiden mukaiset koristelut<br />
* roskien kierrättäminen<br />
<br />
Ruoka- ja juomatarjoilun osalta tärkeimmät kysymykset ovat, käytetäänkö juhlissa kestoastioita sekä millaista ruokaa ja juomaa tarjotaan.<br />
<br />
Kertakäyttöastiat voivat tuntua helpolta ratkaisulta mikäli järjestöllä ei ole käytössään jo valmiiksi kestoastioita ja jos tiskivuori huolettaa. Kuitenkin kertakäyttöastiat kuormittavat ympäristöä pitkäikäisiä astioita huomattavasti enemmän. Useiden pöytäjuhlien jälkeen kestoastiat ovat myös halvempia kuin kertakäyttöastiat juhlallisuudesta nyt puhumattakaan. Mikäli järjestöllä ei ole tällä hetkellä rahaa ostaa kestoastioita, voivat ratkaisut olla luoviakin. Esimerkiksi [http://www.helsinki.fi/jarj/myy/hallitus/ystrategia.html Ympäristötieteiden opiskelijat Myy ry.] pyytää sitseillensä osallistujia ottamaan omat astiat mukaan. <br />
<br />
Ruoka- ja juomatarjoilut ovat iso meno myös ympäristönäkökulmasta. Onkin hyvä aina silloin tällöin pysähtyä miettimään, mitä sitä suuhun pistetään. Kasvisannoksen hiilijalanjälki on yleensä paljon pienempi kuin vastaavan lihaa sisältävän annoksen. Myös luomu- ja lähiruoalla on ympäristöetuja, joten niiden käyttöä kannattaa lisätä. Reilun kaupan tuotteet, kuten viini, kahvi ja tee sekä hedelmät, ovat hyviä ja tärkeitä lisiä järjestön globaali vastuun sekä ympäristönäkökulman huomioimisen kannalta.<br />
<br />
Pöytäjuhlissa on usein erilaisia teemoja ja teemoja vahvistetaan erilaisten koristeluiden avulla. Teemaa ja koristeluita valitessa järjestön olisi hyvä kiinnittää huomiota siihen, että hankittavat koristeet ovat sellaisia, joita on mahdollista käyttää vielä uudemmankin kerran. Kun jokaiseen juhlaan ei tarvitse hankkia uusia koristeita säästyy sekä luonto että järjestön kukkaro. <br />
<br />
Teema vaikuttaa totta kai myös osallistujien vaatetukseen, ja ympäristön kannalta paras teema onkin sellainen, jonka mahdollisimman moni pystyy toteuttamaan ylleen oman ja kaverin vaatekaappeja yhdistelemällä.<br />
<br />
Myös pöytäjuhlien osalta on tärkeää muistaa kierrätys. Biojäte ei kuulu samaan paikkaan kuin rikkimenneet astiat taikka mahdollinen kertakäyttöliina vaan biojätteeseen. Mikäli pöytäjuhliin osallistujat osallistuvat itse siivoamiseen on muistettava siivouksen ohjeistus: mitkä asiat säilytetään, mitkä heitetään pois ja mihin roska-astioihin.<br />
<br />
<br />
[[Luokka:Tapahtumaopas]]</div>AkseliHuhtanenhttps://wiki.hyy.fi/index.php?title=Opintoasiat&diff=1242Opintoasiat2014-08-04T03:49:10Z<p>AkseliHuhtanen: /* Tutustuminen hallinnon opiskelijaedustajiin ja muihin kampuksen tai tiedekunnan opintovastaaviin */</p>
<hr />
<div>Opintoasioita eli opetukseen ja opiskeluun liittyvää opiskelijoiden edunvalvontaa hoitamaan on usein nimetty yksi tai useampia hallituksen jäseniä varsinkin aine- ja tiedekuntajärjestöissä. Opintovastaavan, -sihteerin tai muun sellaisen tehtävänä on kehittää opetusta yhteistyössä opetuksen kehittämisestä vastaavan henkilökunnan, hallinnon opiskelijaedustajien ja muiden opiskelijoiden kanssa. Monen opintovastaavan toimenkuvaan kuuluu myös esimerkiksi lausuntojen kirjoittaminen, keskustelutilaisuuksien järjestäminen ja muu opiskelijoiden linjojen kokoaminen ja saattaminen yliopiston henkilökunnan tietoon. Tärkeää on myös tiedottaa opintoasioihin liittyvistä muutoksista opiskelijoille, sillä yliopiston suunnalta tieto voi tulla varsin myöhään ja huomaamattomastikin.<br />
<br />
Opintoasioihin viitataan varsinkin ylioppilaskuntatasolla termillä koulutuspolitiikka tai lyhyemmin kopo. Opintoasioita ja muuta yliopistohallintoa käsittelee laajasti HYYn [http://hyy.helsinki.fi/halloped Hallopedwiki].<br />
<br />
= Opintovastaavan tehtävät =<br />
<br />
Opintovastaava voi oman aloitteellisuutensa mukaan vaikuttaa moniin asioihin, mutta tärkeimpiä niistä ovat kenties seuraavat:<br />
<br />
<ul><br />
<li>Opetuksen kehittäminen: Toimimattomat kurssit tai muut epäkohdat</li><br />
<li>Tutkintorakenteen ja -vaatimuksien uudistaminen</li><br />
<li>Opiskelijapalautejärjestelmän kehittäminen</li><br />
<li>Opintojen ohjauksen kehittäminen</li><br />
<li>Hyvän opettajan palkitseminen tai esittäminen palkitsemiseksi (esim. HYY:n Magister Bonus -palkinto, yliopiston [http://www.helsinki.fi/opettajienakatemia/ Opettajien akatemiaan] suosituksien antaminen, tiedekunnan/ainejärjestön omat käytännöt hyvien opettajien muistamiseksi)</li><br />
<li>Henkilöstön työhönoton opiskelijanäkökulman edistäminen</li><br />
</ul><br />
<br />
Vaikka tehtäväkenttä voi vaikuttaa laajalta, opintovastaavan kannattaa muistaa, että hän ei yksin ole vastuussa opiskelijoiden edunvalvonnasta. Asiaa edistävät myös hallinnon opiskelijaedustajat eli hallopedit eri toimielimissä, hallituksen jäsenet puheenjohtaja etunenässä tapaamalla henkilökuntaa sekä kattojärjestö tai ylioppilaskunta. Opintovastaava onkin enemmänkin paikallisen tason edunvalvonnan koordinaattori, kuin yksinäinen sankari.<br />
<br />
Opiskelijoiden koetaan yliopistohallinnossa monesti hidastavan ja hankaloittavan jo sovittuja asioita. Parhaiten läpi menevätkin sellaiset opiskelijoiden mielipiteet, joissa tehdään aloite jonkin uuden toimintatavan käyttöönottamiseksi, eikä vain vastusteta asioita. Opiskelijoiden aloitteesta yliopistolle on tullut mm. sellaiset käytännöt kuin tuutorit, opinto-oppaat, hallinnon opiskelijaedustajat ja tenttiakvaariot. Hyvässä aloitteessa on mukana myös suunnitelma hankkeen toteuttamisesta ja aikataulusta. Opintovastaavan kannattaakin valita kautensa aluksi muutama kärkiteema, joita aikoo aloitteellisesti edistää vuoden mittaan. Aloittelliisiin projekteihin opetuksen alalla voi hakea myös HYYn [[Innovatiivisten oppimismuotojen tuki | Innovatiivisten oppimismuotojen tukea]] tai yliopiston [https://flamma.helsinki.fi/portal/home/sisalto?_nfpb=true&_pageLabel=content_view&_nfls=true&placeId=HY034276&contentId=HY1002342 opintopiirirahaa].<br />
<br />
== Toimintaympäristö ==<br />
<br />
Opintovastaavan toimintakenttä vaihtelee sen mukaan, minkä kokoista joukkoa järjestö edustaa. Useimmissa tapauksissa opintovastaava hoitaa opiskelijoiden edunvalvontaa omassa oppiaineessa tai koulutusohjelmassa, toisinaan tiedekunnan tasolla ja jotkut koko yliopiston mittakaavassa. Olennaista on ymmärtää, että yliopiston hallinnossa jokainen taso tekee jossain määrin itsenäisiä päätöksiä asioista, mutta vastaanottaa kuitenkin paljon määräyksiä sellaisenaan myös ylemmältä tasolta.<br />
<br />
Kaikki yksiköt ja opintosuuntaukset eivät ole hallintorakenteeltaan samanlaisia, monissa tiedekunnissa ei ole eriytettyjä laitoksia tai oppiaineita. Hallinnon portaat ja eri asteilla asioista vastaavat henkilöt ovat kuitenkin karkeasti ottaen seuraavanlaiset:<br />
<br />
'''Oppiaine'''<br />
<ul><br />
<li>Oppiaineen vastuuhenkilö</li><br />
<li>Amanuenssi (vastaa mm. opintosuorituksien rekisteröinnistä)</li><br />
<li>Opettajatuutorit</li><br />
<li>Oppiaineryhmä (tms. ''epävirallinen'' johtoryhmä)</li><br />
<li>Kansainvälisten asioiden vastaava, harjoitteluvastaava</li><br />
<li>Opiskelijatuutorit</li><br />
</ul><br />
<br />
'''Laitos'''<br />
<ul><br />
<li>Laitosneuvosto tai -johtoryhmä (hallopedit)</li><br />
<li>Laitoksen johtaja</li><br />
<li>Laitoksen kanslia</li><br />
</ul><br />
<br />
'''Tiedekunta'''<br />
<ul><br />
<li>Tiedekuntaneuvosto (hallopedit)</li><br />
<li>Dekaani</li><br />
<li>Johtoryhmä (mukana usein dekaani, varadekaanit, laitosjohtajat)</li><br />
<li>Opintoasiainpäällikkö</li><br />
<li>Opintoasiainsuunnitelijat, -sihteerit ja -koordinaattorit (KV, perustutkinto, jatko-opiskelijat jne.)</li><br />
<li>Hallintopäällikkö</li><br />
<li>Opintoasiaintoimikunta, -suunnitteluryhmä tms. epävirallinen, valmisteleva toimielin (opiskelijaedustus)</li><br />
<li>Henkilöstön työhönottoryhmät (ent. virantäyttöryhmät, mm. professorien nimittämisissä, pitäisi olla myös opiskelijaedustus)</li><br />
</ul><br />
<br />
'''Keskushallinto'''<br />
<ul><br />
<li>Hallitus (hallopedit)</li><br />
<li>Yliopistokollegio (hallopedit)</li><br />
<li>Kansleri</li><br />
<li>Rehtori</li><br />
<li>Johtoryhmä (rehtori+vararehtorit+hallintojohtaja)</li><br />
<li>Neuvostot (mm. opintoasianneuvosto ONE)</li><br />
</ul><br />
<br />
[http://www.helsinki.fi/henkos/flamma/johtosaannot/hy-johtosaanto_05122012.pdf Helsingin yliopiston johtosääntö] määrää monista hallintoon liittyvistä asioista.<br />
<br />
[http://hyy.helsinki.fi/halloped/index.php/Yliopiston_organisaatio Yliopiston organisaatiosta] ja monista muista yliopistohallintoon liittyvistä asioista on koottu tietoa [http://hyy.helsinki.fi/halloped HYYn Hallopedwikiin].<br />
<br />
Yliopiston hallintoa koskevat [https://flamma.helsinki.fi/portal/home/sisalto?_nfpb=true&_pageLabel=pp_list&placeId=HYMIGR_B1_8126 johtosäännöt ja säädökset] kootusti Flammassa.<br />
<br />
== Opetuksen kehittäminen ==<br />
Kun tiedekunnassa, laitoksella tai koulutusohjelmassa kehitetään opetusta, pyydetään yleensä lausuntoja eri tahoilta. Lähtökohtana on oltava, että opiskelijatkin saavat äänensä kuuluviin opetukseen ja hallintoon liittyvissä asioissa. Opintovastaava pääseekin kirjoittamaan vastuuvuotensa aikana useita lausuntoja. Hyvä tavoite on, että opetusta kehitetään aktiivisessa yhteistyössä henkilökunnan ja opiskelijoiden välillä.<br />
<br />
== Opiskelijaedustajien nimeäminen epävirallisiin tai valmisteleviin hallintoelimiin ==<br />
Hallinon opiskelijaedustajat valitaan lähtökohtaisesti ylioppilaskunnan järjestämissä vaaleissa kahden vuoden välein. Joihinkin epävirallisiin ryhmiin, kuten oppiaineryhmiin tai opintoasiantoimikuntiin kuitenkin pyydetään järjestöjen nimeämiä edustajia. Opiskelijaedustajien paikkojen täytössä pitää muistaa laittaa ne ajoissa hakuun. Lähtökohtaisesti haut on pidettävä avoimina koko jäsenistölle. Yleensä hallintoelimen sihteeri pyytää ainejärjestöiltä mielipidettä/suositusta paikan täyttäjäksi. Tällöin opintovastaava käynnistää haun viestillä, jossa tulee ilmetä ainakin haettava paikka, riittävä tehtävän kuvaus, tehtävän kesto ja hakuaikataulu. Voi olla myös hyvä mainita, millaista henkilöä tehtävään toivotaan. Tulleista hakemuksista opintovastaava valitsee sopivimman ja hyväksyttää ehdotuksensa ainejärjestön hallituksella joko kokouksessa, tai kiireellisellä aikataululla sähköpostitse. Paikat täytetään yhteistyössä muiden ainejärjestöjen opintovastaavien kanssa, jos kyseessä on useaa koulutusohjelmaa koskeva elin.<br />
<br />
Myös professorien työhönottoa (ent. virantäyttöä) valmistelee aina ryhmä, johon olisi erittäin tarpeellista saada myös opiskelijaedustus valvomaan esimerkiksi pedagogisten taitojen huomioimista valinnassa. Asiassa kannattaa lähestyä tiedekunnan dekaania tai hallintopäällikköä. Opiskelijaedustuksen saaminen työhönottoryhmään voi olla monesti hankalaa, mutta asia kannattaa esittää kysymyksen kautta: "mitä haittaa avoimempi päätöksenteko voi tuottaa yhteisölle?"<br />
<br />
== Epäkohtiin puuttuminen ==<br />
Opintovastaava voi joutua puuttumaan opetuksen epäkohtiin. Opetus on voinut olla eri tavoin epämielekästä tai epäonnistunutta. Esimerkiksi jonkin kurssin työmäärä voi olla saataviin opintopisteisiin nähden kohtuuttoman suuri tai kurssin rakenne voi olla joltakin osalta huono. Opetus voi olla myös huonoa esimerkiksi tasa-arvoasioissa, jolloin jotain yksittäistä opiskelijaa tai opiskelijaryhmää ei ole kohdeltu tasapuolisesti. Opintovastaava ajaa näissä erilaisissa tapauksissa opiskelijoiden etua. Opintovastaava voi käydä keskustelemassa joko kurssin vastaavan opettajan tai laitoksen esimiehen kanssa. Voimakkaampi mielenilmaus on lausunto tai selvityspyyntö laitokselle. Tämä edellyttää jonkinlaista valtuutusta ainejärjestön hallitukselta. Voimakkain mielenilmaus ja muutosvaatimus on valitus joko tiedekunta- tai yliopistotasolle. Monen epäkohdan muuttamiseksi riittää jo pelkkä keskustelu, eikä voimakkaampia välineitä tällöin kannata turhaan käyttää.<br />
<br />
Ongelmatilanteissa argumentaatiossa voi vedota [http://www.helsinki.fi/sivut2006/hallinto/johtosaannot/tutkinto-_ja_oikeusturvajohtosaanto_27042011.pdf Helsingin yliopiston tutkinto- ja oikeusturvajohtosääntöön]. Myös tiedekunnan pysyväismääräykset (Almassa/Flammassa) sisältävät usein määräyksiä näistä asioista.<br />
<br />
= Opintovastaavan keinot ja työtavat =<br />
<br />
Tärkein tuki ja vaikuttamisen keino opintovastaavalle ovat muut opiskelijat. Yksin asioita on vaikea muuttaa, mutta kun muutosta vaatii yhden sijaan kymmenet tai sadat opiskelijat, asiat saattavat edetä nopeastikin. Välillä edunvalvontatyössä tulee vastaan tilanteita, joissa omat lihakset tai asiantuntemus eivät enää riitä. Silloin tukea saa [http://hyy.helsinki.fi/fi/yhteystiedot-faq/henkilokunta HYYn toimistolla] toimivilta opintoasioita hoitavilta ihmisiltä, joita on usein kaksi hallituksessa ja kaksi henkilöstössä.<br />
<br />
== HYYn valiokunta ==<br />
HYYn hallitus on vuosittain perustanut hieman vaihtelevalla nimellä opintoasioihin keskittyvän [http://hyy.helsinki.fi/fi/ylioppilaskunta/organisaatio/valiokunnat valiokunnan]. Opintovastaavan on hyvä hakeutua koulutuspoliittisen valiokunnan jäseneksi. Valiokunnan jäseneksi pääsevät kaikki halukkaat ja haku alkaa yleensä vuoden alussa. Opintoasiainvaliokunta välittää HYYn jäsenistölle tietoa yliopiston sisäisistä ja yhteiskunnallisista koulutuspoliittisista asioista. Valiokunnassa toimimalla saa näköalaa opintoasioihin yliopistotasolla ja siellä myös tapaa toisten ainejärjestöjen opintovastaavia.<br />
<br />
== Tutustuminen opettajiin ja hallintohenkilökuntaan ==<br />
Opintovastaavan on todella hyvä tuntea tiedekuntansa, pääaineensa tai koulutusohjelmansa opettajia ja muuta henkilökuntaa, esimerkiksi opintotoimiston ja kanslian työntekijöitä. Vastuun vaihtuessa alkuvuodesta kannattaa tehdä esittäytymiskierros henkilöstön parissa. Esittäytymiskierroksella opintovastaava saa avattua keskusteluyhteyden, mikä on tärkeää myöhemmän opintojenkehittämistoiminnan kannalta. Opettajat puolestaan tutustuvat uuteen ainejärjestön vastuunkantajaan. Keskustelut ja kontaktit osapuolien välillä ovat luontevampia, kun tutustuminen on tehty jo vuoden alussa.<br />
<br />
== Tutustuminen hallinnon opiskelijaedustajiin ja muihin kampuksen tai tiedekunnan opintovastaaviin ==<br />
Opintovastaavan on hyvä myös tuntea alansa tai tiedekuntansa opiskelijaedustajat yliopistohallinnossa (laitosneuvostot, tiedekuntaneuvosto, opintoasiaintoimikunta jne.). Vähintään hallinnon opiskelijaedustajien yhteystiedot kannattaa olla itsellä tallessa. Yhteydenpidosta hallopedien ja opintovastaavien välillä katso myös HYYn Hallopedwikin artikkeli [http://hyy.helsinki.fi/halloped/index.php/Hallopedien_ja_j%C3%A4rjest%C3%B6jen_yhteisty%C3%B6 Hallopedien ja järjestöjen yhteistyö].<br />
<br />
Opiskelijaedustajiin ja heidän tehtäviinsä tutustuminen on myös hyödyllistä. Hallinnossa ajankohtaisiin asioihin pääsee usein paremmin käsiksi kasvotusten keskustelemalla. Hallinnon opiskelijaedustajille kannattaa luoda jonkinlainen kanava, jota pitkin oleelliset asiat ja tiedostot voi välittää tiedekunta- ja ainejärjestöjen opintovastaavien käyttöön. <br />
<br />
Ainejärjestön opintovastaavan kannattaa tutustua tiedekunnan muihin opintovastaaviin. Tiedekuntajärjestön opintovastaavan kannattaa tutustua saman kampuksen muihin opintovastaaviin. Lyhyellä lounaalla käyminenkin on ihan toimiva keino yhteydenpitoon. Koko yliopiston opintovastaavia tapaa HYYn Opintoasiainvaliokunnassa.<br />
<br />
== Opintojaosto ==<br />
Monissa tiedekunnissa ja joissakin koulutusohjelmissa toimii opiskelijoiden opintojaosto tai vastaava ryhmä, jota tiedekuntajärjestön tai ainejärjestön opintovastaava koordinoi ja johtaa. Sen tehtävänä on toimia linkkinä opiskelijoiden ja tiedekunnan/koulutusohjelman välillä. Opintojaoston kokouksiin aktivoidaan hallinnon opiskelijaedustajat eri oppiaineryhmistä aina tiedekuntaneuvoston opiskelijaedustajiin. Lisäksi kokouksiin kutsutaan eri työryhmissä toimivat opiskelijaedustajat ja muut jaostossa toimivat aktiivit. Muut aktiivit ovat merkittävässä roolissa jaostossa, sillä he ovat seuraavien vuosien aktiiveja ja vastuunkantajia tulevina hallopedeina.<br />
<br />
== Keskustelu- ja tiedotustilaisuudet ==<br />
Opintovastaava voi järjestää vuoden mittaan tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia, joihin kutsutaan mahdollisimman laaja yleisö (mm. henkilökuntaa, oman tiedekunnan opiskelijoita, HYYn kopo-vastaavia jne.). Näin edesautetaan päätöksenteon avoimuutta ja lisätään luottamusta eri osapuolten välillä.<br />
<br />
Esimerkiksi seuraavanlaisia tilaisuuksia voi järjestää:<br />
<ul><br />
<li>Viiniä ja valitusta -illat</li><br />
<li>Fuksien palauteilta</li><br />
<li>Tiedotustilaisuus ajankohtaisesta opiskelijoita koskevasta muutoksesta</li><br />
<li>Sivuaine-info (yleensä rennompi kuin mitä tiedekunta tai koulutusohjelma järjestää)</li><br />
<li>Proffakahvit/oppiainekahvit</li><br />
<li>Paneelikeskustelu tai keskusteluilta ajankohtaisesta aiheesta</li><br />
</ul><br />
<br />
== Kannanotot == <br />
Suullisesti joudut ottamaan kantaa useasti vuoden aikana. Kirjallisesta kannanotosta tehdään mahdollisimman kattava ja monta näkökulmaa huomioiva. Kielen tulee olla asiallista ja viimeiseksi kannanotot allekirjoitutetaan ainejärjestöjen nimenkirjoitusoikeudellisilla. Kannaria kirjoitettaessa on suotavaa suunnitella se kunnolla ja yhteistyössä esimerkiksi muiden osallisten ainejärjestöjen kanssa.<br />
<br />
Kannanoton rakenne (esimerkki):<br />
<ul><br />
<li>Päiväys ja paikkakunta</li><br />
<li>Otsikko: Kuvaa ytimekkäästi, mistä on kyse. Voi sisältää myös vaateen.</li><br />
<li>Esittelykappale: Vastaa ainakin kysymyksiin mitä, missä ja milloin.</li><br />
<li>Pääkappaleet: Yksityiskohtaisempi asian esittely.</li><br />
<li>Lopetus: Toimenpide-ehdotus.</li><br />
<li>Yhteystiedot: Esimerkiksi puheenjohtajan ja opintovastaavan puhelinnumero ja sähköposti.</li><br />
</ul><br />
<br />
== Viestintä ==<br />
Opintovastaava saattaa joutua tilanteeseen, jossa hän kokee olevansa yksin tärkeiden asioiden kanssa. Siksi on olennaista, että opintovastaava viestii läpi vuoden tekemästään edunvalvontatyöstä paitsi hallitukselle, myös suoraan jäsenistölle. Opintovastaava voi vaikkapa koota kuukausittaiset kärkiaiheensa tiiviiksi paketiksi sähköpostiin tai järjestön Facebook-sivulle.<br />
<br />
Toisaalta opintoasioiden parissa tehdystä työstä pitäisi raportoida myös laajemmin, viimeistään vuoden lopussa toiminta- tai vuosikertomukseen ja seuraajalle annettavaan testamenttiin. Asiaa helpottaa, jos opintovastaava on kirjoitellut aiheesta vaikkapa lyhyitä blogikirjoituksia tai uutiskirjeitä vuoden mittaan, jolloin lopuksi tarvitsee vain koostaa ne yhdeksi dokumentiksi.<br />
<br />
== Opintovastaavan vuosikello ==<br />
<br />
Alla on kuvattu keskeisimmät opintovastaavan vuoden mittaan hoidettavat asiat tyypillisessä järjestössä. Koko yhdistyksen vuodenkietoa kuvaava vuosikello on artikkelissa [[Yhdistyksen vuosikello]].<br />
<br />
=== Kevätkausi ===<br />
<ul><br />
<li>Tammikuu: Yhteydenotto oman oppiaineen/laitoksen/tiedekunnan henkilökuntaan, vähintään sähköpostitse</li><br />
<li>Helmikuu: Edunvalvonnan kärkien hahmottelu, ilmoittautuminen HYYn valiokuntaan, järjestön opintovaliokunnan käynnistäminen.</li><br />
<li>Maaliskuu: Vaikutustyö seuraavan lukuvuoden opinto-ohjelmiin: yhteys opintojen suunnittelusta vastaaviin henkilöihin kuten amanuenssiin ja opintoasiainpäällikköön.</li><br />
<li>Huhti-toukokuu: Kevään tuloksien viestintä jäsenille, Vuoden kärkien edistämistä, esim. palautejärjestelmää, arvosteluasteikkoja, tenttimismahdollisuuksia, uudenlaisia kurssimuotoja... </li><br />
<li>Kesä-heinäkuu: Lomaa.</li><br />
</ul><br />
<br />
=== Syyskausi ===<br />
<ul><br />
<li>Elokuu: Opettajatuutorien aktivointi ja kannustaminen.</li> <br />
<li>Syyskuu: Vuoden kärkien edistämistä.</li><br />
<li>Lokakuu: Vaikutustyö seuraavan vuoden budjettiin erityisesti opetuksen osalta, yhteys oppiaineen vastuuhenkilöön, laitosjohtajaan, talouspäällikköön tai dekaaniin.</li><br />
<li>Marraskuu: Vaikutustyö seuraavan vuoden budjettiin erityisesti opetuksen osalta.</li><br />
<li>Joulukuu: Vuoden tuloksien viestintä jäsenille, testamentin laadinta.</li><br />
</ul><br />
<br />
= Usein kysyttyjä kysymyksiä opintovastaavan tehtävistä =<br />
<br />
<br />
'''Millä perusteella voisi valita tavoitteet ensi vuodelle?'''<br />
<br />
Tavoitteita ei tarvitse tietää heti, voikin olla hyvä tavata ensin tutkinto-ohjelman henkilökuntaa (koulutuksen johtaja tms.) ja kysellä ajankohtaisista asioista tulevalle vuodelle ja valita sen perusteella opintoasioiden kärki.<br />
<br />
'''Mitä asioita tapahtuu yliopistotasolla?'''<br />
<br />
Kannattaa liittyä [http://hyy.helsinki.fi/fi/ylioppilaskunta/organisaatio/valiokunnat opintoasioita käsittelevään valiokuntaan], sitä kautta saa tietoa yliopistotason asioista. Kannattaa olla myös paljon yhteydessä vaikkapa tiedekuntanne opiskelijaedustajiin yliopistokollegiossa, sekä pyytää tiedekuntajärjestön opintovastaavaa välittää tietoa alaspäin myös yliopistotasolta.<br />
<br />
'''Kuinka koulutuspoliittisesti suuntautunut oman alan ammattijärjestö on?'''<br />
<br />
Ammattijärjestöissä on paljon eroa siinä, kuinka aktiivista opiskelijatoimintaa niissä on, etenkään koulutuspoliittisissa kysymyksissä. Kannattaakin ottaa yhteyttä heti alkuvuodesta ja kysyä, mihin heiltä saa apua ja miten he tukevat paikallistasoa.<br />
<br />
'''Kuinka paljon tukea HYYstä voi saada opintovastaavana toimimiseen?'''<br />
<br />
HYYn opintoasioista vastaavat [http://hyy.helsinki.fi/fi/yhteystiedot-faq/hallitus hallituksen] jäsenet tapaavat yleensä 2-4 kertaa vuodessa ainejärjestöjen opintovastaavia. Tapaamiset ovat yleensä koulutustyyppisiä. Hallituksen jäsenten lisäksi HYYssä toimii kaksi koulutuspoliittista asiantuntijaa. Sekä hallituksen jäseniin, että asiantuntijoihin voi olla yhteydessä kun kysyttävää ilmenee. HYYssä kuullaan mielellään myös kuulumisianne vuoden mittaan – se helpottaa myös HYYn edunvalvontaa! Opintoasiainvaliokunta toimii hyvänä ”vertaistukiryhmänä”, jonka kautta on helppo vaihtaa tietoja ja käytänteitä. <br />
Myös [https://www.facebook.com/Opintoasiat HYYn Opintoasiat –facebook-sivulla] saa esittää kysymyksiä, kommentteja ja huolenaiheita.<br />
<br />
'''Miten kirjoittaa kannanotto tai palautekooste tarpeeksi neutraalisti, mutta iskevästi?'''<br />
<br />
Kannanoton kirjoittaminen on taitolaji, ja vaatii harjoittelua. Hyvän etiketin mukaista on, että vaikka teksti olisi tiukkasävyistä, sen tarkoituksena ei ole nolata ketään, haastaa riitaa tai rakentaa vastakkainasettelua. Toimiva kannanotto sisältää tiedon siitä, mikä tilanne on, mistä opiskelijat ovat huolissaan ja millaisia toimenpiteitä he toivovat. On tärkeää, että kannanotto on eteenpäin katsova ja esittää ratkaisuja, eikä vain kritisoi mennyttä.<br />
<br />
'''Mitä minulta käytännössä odotetaan ja miten sen teen?'''<br />
<br />
Vuodessa ei pysty muuttamaan kaikkea, ja sinuun voi kohdistua hyvinkin ristiriitaisia odotuksia. Siitä ei kannata pelästyä. On tärkeää, että muodostat omat tavoitteesi toisia kuunnellen. Tärkeintä on, että tapaat paljon eri ihmisiä niin henkilökunnan kuin opiskelijoiden puolelta ja pidät yhteyttä muihin tiedekunnan opintovastaaviin ja hallinnon opiskelijaedustajiin, ja välität tietoa eri suuntiin.<br />
<br />
'''Mitä kaikkea voisin toteuttaa, joka edistäisi opintoasioita?'''<br />
<br />
Lähes kaikkea maan ja taivaan väliltä. Muilta opintovastaavilta kysymällä voi saada joitain ideoita, samoin jäsenistöltä.<br />
<br />
'''Miten opintovastaava voi toiminnallaan tukea epäaktiivisia opiskelijoita opintojen sujuvuudessa ja jaksamisessa?'''<br />
<br />
Opetuksen kehittämiseen liittyvien kysymysten lisäksi on joitakin asioita, jotka on hyvä huomioida: Ne opiskelijat, jotka kokevat itsensä yksinäisiksi ja ne, jotka eivät koe kuuluvansa yliopistoyhteisöön, suorittavat muita opiskelijoita paljon hitaammin opintonsa. Opintovastaava voikin yhdessä toisten hallituksen jäsenten kanssa pohtia, miten ainejärjestö voisi luoda enemmän sellaista matalan kynnyksen toimintaa, johon on helppo tulla ja tutustua. Hengailuiltojen, opintopiirien, proffakahvien jne. järjestäminen voi olla hyödyllistä juuri tästä näkökulmasta.<br />
<br />
'''Minkä verran tiedekunnan tasolta vaikutetaan suoraan yliopistotason päätöksiin?'''<br />
<br />
Tiedekunnilla on mahdollisuus lausua monista koko yliopistoa koskevista asioista. Asiaa käsitellään usein jossakin työryhmässä tai neuvostossa. Siksi on tärkeää, että hallinnon opiskelijaedustajiin on hyvät yhteydet ja toisaalta esimerkiksi opintoasiainpäällikköön. Lisäksi dekaaneilla on paljon päätäntävaltaa, ja heillä on hyvä keskusteluyhteys yliopiston johtoon. Lobbaaminen kannattaa!<br />
<br />
'''Kauanko kestää hallinnon opiskelijaedustajan kausi?'''<br />
<br />
Riippuu toimielimestä, tyypillisin pituus on kaksi vuotta. Kahden vuoden kausi on ainakin laitos- ja tiedekuntaneuvostoissa.<br />
<br />
= Aiheesta muualla =<br />
<br />
* [http://hyy.helsinki.fi/halloped HYYn Hallopedwiki]<br />
<br />
= Lähteet =<br />
<ul><br />
<li>Impiö, Janne (toim.) (2000): [http://www.helsinki.fi/hyy/kopo/opintovastaava/ Opintovastaavan opas], Helsingin yliopiston ylioppilaskunta.</li><br />
</ul><br />
<br />
[[Luokka:Virkailijaopas]]</div>AkseliHuhtanenhttps://wiki.hyy.fi/index.php?title=Opintoasiat&diff=1241Opintoasiat2014-08-04T03:46:49Z<p>AkseliHuhtanen: </p>
<hr />
<div>Opintoasioita eli opetukseen ja opiskeluun liittyvää opiskelijoiden edunvalvontaa hoitamaan on usein nimetty yksi tai useampia hallituksen jäseniä varsinkin aine- ja tiedekuntajärjestöissä. Opintovastaavan, -sihteerin tai muun sellaisen tehtävänä on kehittää opetusta yhteistyössä opetuksen kehittämisestä vastaavan henkilökunnan, hallinnon opiskelijaedustajien ja muiden opiskelijoiden kanssa. Monen opintovastaavan toimenkuvaan kuuluu myös esimerkiksi lausuntojen kirjoittaminen, keskustelutilaisuuksien järjestäminen ja muu opiskelijoiden linjojen kokoaminen ja saattaminen yliopiston henkilökunnan tietoon. Tärkeää on myös tiedottaa opintoasioihin liittyvistä muutoksista opiskelijoille, sillä yliopiston suunnalta tieto voi tulla varsin myöhään ja huomaamattomastikin.<br />
<br />
Opintoasioihin viitataan varsinkin ylioppilaskuntatasolla termillä koulutuspolitiikka tai lyhyemmin kopo. Opintoasioita ja muuta yliopistohallintoa käsittelee laajasti HYYn [http://hyy.helsinki.fi/halloped Hallopedwiki].<br />
<br />
= Opintovastaavan tehtävät =<br />
<br />
Opintovastaava voi oman aloitteellisuutensa mukaan vaikuttaa moniin asioihin, mutta tärkeimpiä niistä ovat kenties seuraavat:<br />
<br />
<ul><br />
<li>Opetuksen kehittäminen: Toimimattomat kurssit tai muut epäkohdat</li><br />
<li>Tutkintorakenteen ja -vaatimuksien uudistaminen</li><br />
<li>Opiskelijapalautejärjestelmän kehittäminen</li><br />
<li>Opintojen ohjauksen kehittäminen</li><br />
<li>Hyvän opettajan palkitseminen tai esittäminen palkitsemiseksi (esim. HYY:n Magister Bonus -palkinto, yliopiston [http://www.helsinki.fi/opettajienakatemia/ Opettajien akatemiaan] suosituksien antaminen, tiedekunnan/ainejärjestön omat käytännöt hyvien opettajien muistamiseksi)</li><br />
<li>Henkilöstön työhönoton opiskelijanäkökulman edistäminen</li><br />
</ul><br />
<br />
Vaikka tehtäväkenttä voi vaikuttaa laajalta, opintovastaavan kannattaa muistaa, että hän ei yksin ole vastuussa opiskelijoiden edunvalvonnasta. Asiaa edistävät myös hallinnon opiskelijaedustajat eli hallopedit eri toimielimissä, hallituksen jäsenet puheenjohtaja etunenässä tapaamalla henkilökuntaa sekä kattojärjestö tai ylioppilaskunta. Opintovastaava onkin enemmänkin paikallisen tason edunvalvonnan koordinaattori, kuin yksinäinen sankari.<br />
<br />
Opiskelijoiden koetaan yliopistohallinnossa monesti hidastavan ja hankaloittavan jo sovittuja asioita. Parhaiten läpi menevätkin sellaiset opiskelijoiden mielipiteet, joissa tehdään aloite jonkin uuden toimintatavan käyttöönottamiseksi, eikä vain vastusteta asioita. Opiskelijoiden aloitteesta yliopistolle on tullut mm. sellaiset käytännöt kuin tuutorit, opinto-oppaat, hallinnon opiskelijaedustajat ja tenttiakvaariot. Hyvässä aloitteessa on mukana myös suunnitelma hankkeen toteuttamisesta ja aikataulusta. Opintovastaavan kannattaakin valita kautensa aluksi muutama kärkiteema, joita aikoo aloitteellisesti edistää vuoden mittaan. Aloittelliisiin projekteihin opetuksen alalla voi hakea myös HYYn [[Innovatiivisten oppimismuotojen tuki | Innovatiivisten oppimismuotojen tukea]] tai yliopiston [https://flamma.helsinki.fi/portal/home/sisalto?_nfpb=true&_pageLabel=content_view&_nfls=true&placeId=HY034276&contentId=HY1002342 opintopiirirahaa].<br />
<br />
== Toimintaympäristö ==<br />
<br />
Opintovastaavan toimintakenttä vaihtelee sen mukaan, minkä kokoista joukkoa järjestö edustaa. Useimmissa tapauksissa opintovastaava hoitaa opiskelijoiden edunvalvontaa omassa oppiaineessa tai koulutusohjelmassa, toisinaan tiedekunnan tasolla ja jotkut koko yliopiston mittakaavassa. Olennaista on ymmärtää, että yliopiston hallinnossa jokainen taso tekee jossain määrin itsenäisiä päätöksiä asioista, mutta vastaanottaa kuitenkin paljon määräyksiä sellaisenaan myös ylemmältä tasolta.<br />
<br />
Kaikki yksiköt ja opintosuuntaukset eivät ole hallintorakenteeltaan samanlaisia, monissa tiedekunnissa ei ole eriytettyjä laitoksia tai oppiaineita. Hallinnon portaat ja eri asteilla asioista vastaavat henkilöt ovat kuitenkin karkeasti ottaen seuraavanlaiset:<br />
<br />
'''Oppiaine'''<br />
<ul><br />
<li>Oppiaineen vastuuhenkilö</li><br />
<li>Amanuenssi (vastaa mm. opintosuorituksien rekisteröinnistä)</li><br />
<li>Opettajatuutorit</li><br />
<li>Oppiaineryhmä (tms. ''epävirallinen'' johtoryhmä)</li><br />
<li>Kansainvälisten asioiden vastaava, harjoitteluvastaava</li><br />
<li>Opiskelijatuutorit</li><br />
</ul><br />
<br />
'''Laitos'''<br />
<ul><br />
<li>Laitosneuvosto tai -johtoryhmä (hallopedit)</li><br />
<li>Laitoksen johtaja</li><br />
<li>Laitoksen kanslia</li><br />
</ul><br />
<br />
'''Tiedekunta'''<br />
<ul><br />
<li>Tiedekuntaneuvosto (hallopedit)</li><br />
<li>Dekaani</li><br />
<li>Johtoryhmä (mukana usein dekaani, varadekaanit, laitosjohtajat)</li><br />
<li>Opintoasiainpäällikkö</li><br />
<li>Opintoasiainsuunnitelijat, -sihteerit ja -koordinaattorit (KV, perustutkinto, jatko-opiskelijat jne.)</li><br />
<li>Hallintopäällikkö</li><br />
<li>Opintoasiaintoimikunta, -suunnitteluryhmä tms. epävirallinen, valmisteleva toimielin (opiskelijaedustus)</li><br />
<li>Henkilöstön työhönottoryhmät (ent. virantäyttöryhmät, mm. professorien nimittämisissä, pitäisi olla myös opiskelijaedustus)</li><br />
</ul><br />
<br />
'''Keskushallinto'''<br />
<ul><br />
<li>Hallitus (hallopedit)</li><br />
<li>Yliopistokollegio (hallopedit)</li><br />
<li>Kansleri</li><br />
<li>Rehtori</li><br />
<li>Johtoryhmä (rehtori+vararehtorit+hallintojohtaja)</li><br />
<li>Neuvostot (mm. opintoasianneuvosto ONE)</li><br />
</ul><br />
<br />
[http://www.helsinki.fi/henkos/flamma/johtosaannot/hy-johtosaanto_05122012.pdf Helsingin yliopiston johtosääntö] määrää monista hallintoon liittyvistä asioista.<br />
<br />
[http://hyy.helsinki.fi/halloped/index.php/Yliopiston_organisaatio Yliopiston organisaatiosta] ja monista muista yliopistohallintoon liittyvistä asioista on koottu tietoa [http://hyy.helsinki.fi/halloped HYYn Hallopedwikiin].<br />
<br />
Yliopiston hallintoa koskevat [https://flamma.helsinki.fi/portal/home/sisalto?_nfpb=true&_pageLabel=pp_list&placeId=HYMIGR_B1_8126 johtosäännöt ja säädökset] kootusti Flammassa.<br />
<br />
== Opetuksen kehittäminen ==<br />
Kun tiedekunnassa, laitoksella tai koulutusohjelmassa kehitetään opetusta, pyydetään yleensä lausuntoja eri tahoilta. Lähtökohtana on oltava, että opiskelijatkin saavat äänensä kuuluviin opetukseen ja hallintoon liittyvissä asioissa. Opintovastaava pääseekin kirjoittamaan vastuuvuotensa aikana useita lausuntoja. Hyvä tavoite on, että opetusta kehitetään aktiivisessa yhteistyössä henkilökunnan ja opiskelijoiden välillä.<br />
<br />
== Opiskelijaedustajien nimeäminen epävirallisiin tai valmisteleviin hallintoelimiin ==<br />
Hallinon opiskelijaedustajat valitaan lähtökohtaisesti ylioppilaskunnan järjestämissä vaaleissa kahden vuoden välein. Joihinkin epävirallisiin ryhmiin, kuten oppiaineryhmiin tai opintoasiantoimikuntiin kuitenkin pyydetään järjestöjen nimeämiä edustajia. Opiskelijaedustajien paikkojen täytössä pitää muistaa laittaa ne ajoissa hakuun. Lähtökohtaisesti haut on pidettävä avoimina koko jäsenistölle. Yleensä hallintoelimen sihteeri pyytää ainejärjestöiltä mielipidettä/suositusta paikan täyttäjäksi. Tällöin opintovastaava käynnistää haun viestillä, jossa tulee ilmetä ainakin haettava paikka, riittävä tehtävän kuvaus, tehtävän kesto ja hakuaikataulu. Voi olla myös hyvä mainita, millaista henkilöä tehtävään toivotaan. Tulleista hakemuksista opintovastaava valitsee sopivimman ja hyväksyttää ehdotuksensa ainejärjestön hallituksella joko kokouksessa, tai kiireellisellä aikataululla sähköpostitse. Paikat täytetään yhteistyössä muiden ainejärjestöjen opintovastaavien kanssa, jos kyseessä on useaa koulutusohjelmaa koskeva elin.<br />
<br />
Myös professorien työhönottoa (ent. virantäyttöä) valmistelee aina ryhmä, johon olisi erittäin tarpeellista saada myös opiskelijaedustus valvomaan esimerkiksi pedagogisten taitojen huomioimista valinnassa. Asiassa kannattaa lähestyä tiedekunnan dekaania tai hallintopäällikköä. Opiskelijaedustuksen saaminen työhönottoryhmään voi olla monesti hankalaa, mutta asia kannattaa esittää kysymyksen kautta: "mitä haittaa avoimempi päätöksenteko voi tuottaa yhteisölle?"<br />
<br />
== Epäkohtiin puuttuminen ==<br />
Opintovastaava voi joutua puuttumaan opetuksen epäkohtiin. Opetus on voinut olla eri tavoin epämielekästä tai epäonnistunutta. Esimerkiksi jonkin kurssin työmäärä voi olla saataviin opintopisteisiin nähden kohtuuttoman suuri tai kurssin rakenne voi olla joltakin osalta huono. Opetus voi olla myös huonoa esimerkiksi tasa-arvoasioissa, jolloin jotain yksittäistä opiskelijaa tai opiskelijaryhmää ei ole kohdeltu tasapuolisesti. Opintovastaava ajaa näissä erilaisissa tapauksissa opiskelijoiden etua. Opintovastaava voi käydä keskustelemassa joko kurssin vastaavan opettajan tai laitoksen esimiehen kanssa. Voimakkaampi mielenilmaus on lausunto tai selvityspyyntö laitokselle. Tämä edellyttää jonkinlaista valtuutusta ainejärjestön hallitukselta. Voimakkain mielenilmaus ja muutosvaatimus on valitus joko tiedekunta- tai yliopistotasolle. Monen epäkohdan muuttamiseksi riittää jo pelkkä keskustelu, eikä voimakkaampia välineitä tällöin kannata turhaan käyttää.<br />
<br />
Ongelmatilanteissa argumentaatiossa voi vedota [http://www.helsinki.fi/sivut2006/hallinto/johtosaannot/tutkinto-_ja_oikeusturvajohtosaanto_27042011.pdf Helsingin yliopiston tutkinto- ja oikeusturvajohtosääntöön]. Myös tiedekunnan pysyväismääräykset (Almassa/Flammassa) sisältävät usein määräyksiä näistä asioista.<br />
<br />
= Opintovastaavan keinot ja työtavat =<br />
<br />
Tärkein tuki ja vaikuttamisen keino opintovastaavalle ovat muut opiskelijat. Yksin asioita on vaikea muuttaa, mutta kun muutosta vaatii yhden sijaan kymmenet tai sadat opiskelijat, asiat saattavat edetä nopeastikin. Välillä edunvalvontatyössä tulee vastaan tilanteita, joissa omat lihakset tai asiantuntemus eivät enää riitä. Silloin tukea saa [http://hyy.helsinki.fi/fi/yhteystiedot-faq/henkilokunta HYYn toimistolla] toimivilta opintoasioita hoitavilta ihmisiltä, joita on usein kaksi hallituksessa ja kaksi henkilöstössä.<br />
<br />
== HYYn valiokunta ==<br />
HYYn hallitus on vuosittain perustanut hieman vaihtelevalla nimellä opintoasioihin keskittyvän [http://hyy.helsinki.fi/fi/ylioppilaskunta/organisaatio/valiokunnat valiokunnan]. Opintovastaavan on hyvä hakeutua koulutuspoliittisen valiokunnan jäseneksi. Valiokunnan jäseneksi pääsevät kaikki halukkaat ja haku alkaa yleensä vuoden alussa. Opintoasiainvaliokunta välittää HYYn jäsenistölle tietoa yliopiston sisäisistä ja yhteiskunnallisista koulutuspoliittisista asioista. Valiokunnassa toimimalla saa näköalaa opintoasioihin yliopistotasolla ja siellä myös tapaa toisten ainejärjestöjen opintovastaavia.<br />
<br />
== Tutustuminen opettajiin ja hallintohenkilökuntaan ==<br />
Opintovastaavan on todella hyvä tuntea tiedekuntansa, pääaineensa tai koulutusohjelmansa opettajia ja muuta henkilökuntaa, esimerkiksi opintotoimiston ja kanslian työntekijöitä. Vastuun vaihtuessa alkuvuodesta kannattaa tehdä esittäytymiskierros henkilöstön parissa. Esittäytymiskierroksella opintovastaava saa avattua keskusteluyhteyden, mikä on tärkeää myöhemmän opintojenkehittämistoiminnan kannalta. Opettajat puolestaan tutustuvat uuteen ainejärjestön vastuunkantajaan. Keskustelut ja kontaktit osapuolien välillä ovat luontevampia, kun tutustuminen on tehty jo vuoden alussa.<br />
<br />
== Tutustuminen hallinnon opiskelijaedustajiin ja muihin kampuksen tai tiedekunnan opintovastaaviin ==<br />
Opintovastaavan on hyvä myös tuntea alansa tai tiedekuntansa opiskelijaedustajat yliopistohallinnossa (laitosneuvostot, tiedekuntaneuvosto, opintoasiaintoimikunta jne.). Vähintään hallinnon opiskelijaedustajien yhteystiedot kannattaa olla itsellä tallessa.<br />
<br />
Opiskelijaedustajiin ja heidän tehtäviinsä tutustuminen on myös hyödyllistä. Hallinnossa ajankohtaisiin asioihin pääsee usein paremmin käsiksi kasvotusten keskustelemalla. Hallinnon opiskelijaedustajille kannattaa luoda jonkinlainen kanava, jota pitkin oleelliset asiat ja tiedostot voi välittää tiedekunta- ja ainejärjestöjen opintovastaavien käyttöön. <br />
<br />
Ainejärjestön opintovastaavan kannattaa tutustua tiedekunnan muihin opintovastaaviin. Tiedekuntajärjestön opintovastaavan kannattaa tutustua saman kampuksen muihin opintovastaaviin. Lyhyellä lounaalla käyminenkin on ihan toimiva keino yhteydenpitoon. Koko yliopiston opintovastaavia tapaa HYYn Opintoasiainvaliokunnassa.<br />
<br />
== Opintojaosto ==<br />
Monissa tiedekunnissa ja joissakin koulutusohjelmissa toimii opiskelijoiden opintojaosto tai vastaava ryhmä, jota tiedekuntajärjestön tai ainejärjestön opintovastaava koordinoi ja johtaa. Sen tehtävänä on toimia linkkinä opiskelijoiden ja tiedekunnan/koulutusohjelman välillä. Opintojaoston kokouksiin aktivoidaan hallinnon opiskelijaedustajat eri oppiaineryhmistä aina tiedekuntaneuvoston opiskelijaedustajiin. Lisäksi kokouksiin kutsutaan eri työryhmissä toimivat opiskelijaedustajat ja muut jaostossa toimivat aktiivit. Muut aktiivit ovat merkittävässä roolissa jaostossa, sillä he ovat seuraavien vuosien aktiiveja ja vastuunkantajia tulevina hallopedeina.<br />
<br />
== Keskustelu- ja tiedotustilaisuudet ==<br />
Opintovastaava voi järjestää vuoden mittaan tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia, joihin kutsutaan mahdollisimman laaja yleisö (mm. henkilökuntaa, oman tiedekunnan opiskelijoita, HYYn kopo-vastaavia jne.). Näin edesautetaan päätöksenteon avoimuutta ja lisätään luottamusta eri osapuolten välillä.<br />
<br />
Esimerkiksi seuraavanlaisia tilaisuuksia voi järjestää:<br />
<ul><br />
<li>Viiniä ja valitusta -illat</li><br />
<li>Fuksien palauteilta</li><br />
<li>Tiedotustilaisuus ajankohtaisesta opiskelijoita koskevasta muutoksesta</li><br />
<li>Sivuaine-info (yleensä rennompi kuin mitä tiedekunta tai koulutusohjelma järjestää)</li><br />
<li>Proffakahvit/oppiainekahvit</li><br />
<li>Paneelikeskustelu tai keskusteluilta ajankohtaisesta aiheesta</li><br />
</ul><br />
<br />
== Kannanotot == <br />
Suullisesti joudut ottamaan kantaa useasti vuoden aikana. Kirjallisesta kannanotosta tehdään mahdollisimman kattava ja monta näkökulmaa huomioiva. Kielen tulee olla asiallista ja viimeiseksi kannanotot allekirjoitutetaan ainejärjestöjen nimenkirjoitusoikeudellisilla. Kannaria kirjoitettaessa on suotavaa suunnitella se kunnolla ja yhteistyössä esimerkiksi muiden osallisten ainejärjestöjen kanssa.<br />
<br />
Kannanoton rakenne (esimerkki):<br />
<ul><br />
<li>Päiväys ja paikkakunta</li><br />
<li>Otsikko: Kuvaa ytimekkäästi, mistä on kyse. Voi sisältää myös vaateen.</li><br />
<li>Esittelykappale: Vastaa ainakin kysymyksiin mitä, missä ja milloin.</li><br />
<li>Pääkappaleet: Yksityiskohtaisempi asian esittely.</li><br />
<li>Lopetus: Toimenpide-ehdotus.</li><br />
<li>Yhteystiedot: Esimerkiksi puheenjohtajan ja opintovastaavan puhelinnumero ja sähköposti.</li><br />
</ul><br />
<br />
== Viestintä ==<br />
Opintovastaava saattaa joutua tilanteeseen, jossa hän kokee olevansa yksin tärkeiden asioiden kanssa. Siksi on olennaista, että opintovastaava viestii läpi vuoden tekemästään edunvalvontatyöstä paitsi hallitukselle, myös suoraan jäsenistölle. Opintovastaava voi vaikkapa koota kuukausittaiset kärkiaiheensa tiiviiksi paketiksi sähköpostiin tai järjestön Facebook-sivulle.<br />
<br />
Toisaalta opintoasioiden parissa tehdystä työstä pitäisi raportoida myös laajemmin, viimeistään vuoden lopussa toiminta- tai vuosikertomukseen ja seuraajalle annettavaan testamenttiin. Asiaa helpottaa, jos opintovastaava on kirjoitellut aiheesta vaikkapa lyhyitä blogikirjoituksia tai uutiskirjeitä vuoden mittaan, jolloin lopuksi tarvitsee vain koostaa ne yhdeksi dokumentiksi.<br />
<br />
== Opintovastaavan vuosikello ==<br />
<br />
Alla on kuvattu keskeisimmät opintovastaavan vuoden mittaan hoidettavat asiat tyypillisessä järjestössä. Koko yhdistyksen vuodenkietoa kuvaava vuosikello on artikkelissa [[Yhdistyksen vuosikello]].<br />
<br />
=== Kevätkausi ===<br />
<ul><br />
<li>Tammikuu: Yhteydenotto oman oppiaineen/laitoksen/tiedekunnan henkilökuntaan, vähintään sähköpostitse</li><br />
<li>Helmikuu: Edunvalvonnan kärkien hahmottelu, ilmoittautuminen HYYn valiokuntaan, järjestön opintovaliokunnan käynnistäminen.</li><br />
<li>Maaliskuu: Vaikutustyö seuraavan lukuvuoden opinto-ohjelmiin: yhteys opintojen suunnittelusta vastaaviin henkilöihin kuten amanuenssiin ja opintoasiainpäällikköön.</li><br />
<li>Huhti-toukokuu: Kevään tuloksien viestintä jäsenille, Vuoden kärkien edistämistä, esim. palautejärjestelmää, arvosteluasteikkoja, tenttimismahdollisuuksia, uudenlaisia kurssimuotoja... </li><br />
<li>Kesä-heinäkuu: Lomaa.</li><br />
</ul><br />
<br />
=== Syyskausi ===<br />
<ul><br />
<li>Elokuu: Opettajatuutorien aktivointi ja kannustaminen.</li> <br />
<li>Syyskuu: Vuoden kärkien edistämistä.</li><br />
<li>Lokakuu: Vaikutustyö seuraavan vuoden budjettiin erityisesti opetuksen osalta, yhteys oppiaineen vastuuhenkilöön, laitosjohtajaan, talouspäällikköön tai dekaaniin.</li><br />
<li>Marraskuu: Vaikutustyö seuraavan vuoden budjettiin erityisesti opetuksen osalta.</li><br />
<li>Joulukuu: Vuoden tuloksien viestintä jäsenille, testamentin laadinta.</li><br />
</ul><br />
<br />
= Usein kysyttyjä kysymyksiä opintovastaavan tehtävistä =<br />
<br />
<br />
'''Millä perusteella voisi valita tavoitteet ensi vuodelle?'''<br />
<br />
Tavoitteita ei tarvitse tietää heti, voikin olla hyvä tavata ensin tutkinto-ohjelman henkilökuntaa (koulutuksen johtaja tms.) ja kysellä ajankohtaisista asioista tulevalle vuodelle ja valita sen perusteella opintoasioiden kärki.<br />
<br />
'''Mitä asioita tapahtuu yliopistotasolla?'''<br />
<br />
Kannattaa liittyä [http://hyy.helsinki.fi/fi/ylioppilaskunta/organisaatio/valiokunnat opintoasioita käsittelevään valiokuntaan], sitä kautta saa tietoa yliopistotason asioista. Kannattaa olla myös paljon yhteydessä vaikkapa tiedekuntanne opiskelijaedustajiin yliopistokollegiossa, sekä pyytää tiedekuntajärjestön opintovastaavaa välittää tietoa alaspäin myös yliopistotasolta.<br />
<br />
'''Kuinka koulutuspoliittisesti suuntautunut oman alan ammattijärjestö on?'''<br />
<br />
Ammattijärjestöissä on paljon eroa siinä, kuinka aktiivista opiskelijatoimintaa niissä on, etenkään koulutuspoliittisissa kysymyksissä. Kannattaakin ottaa yhteyttä heti alkuvuodesta ja kysyä, mihin heiltä saa apua ja miten he tukevat paikallistasoa.<br />
<br />
'''Kuinka paljon tukea HYYstä voi saada opintovastaavana toimimiseen?'''<br />
<br />
HYYn opintoasioista vastaavat [http://hyy.helsinki.fi/fi/yhteystiedot-faq/hallitus hallituksen] jäsenet tapaavat yleensä 2-4 kertaa vuodessa ainejärjestöjen opintovastaavia. Tapaamiset ovat yleensä koulutustyyppisiä. Hallituksen jäsenten lisäksi HYYssä toimii kaksi koulutuspoliittista asiantuntijaa. Sekä hallituksen jäseniin, että asiantuntijoihin voi olla yhteydessä kun kysyttävää ilmenee. HYYssä kuullaan mielellään myös kuulumisianne vuoden mittaan – se helpottaa myös HYYn edunvalvontaa! Opintoasiainvaliokunta toimii hyvänä ”vertaistukiryhmänä”, jonka kautta on helppo vaihtaa tietoja ja käytänteitä. <br />
Myös [https://www.facebook.com/Opintoasiat HYYn Opintoasiat –facebook-sivulla] saa esittää kysymyksiä, kommentteja ja huolenaiheita.<br />
<br />
'''Miten kirjoittaa kannanotto tai palautekooste tarpeeksi neutraalisti, mutta iskevästi?'''<br />
<br />
Kannanoton kirjoittaminen on taitolaji, ja vaatii harjoittelua. Hyvän etiketin mukaista on, että vaikka teksti olisi tiukkasävyistä, sen tarkoituksena ei ole nolata ketään, haastaa riitaa tai rakentaa vastakkainasettelua. Toimiva kannanotto sisältää tiedon siitä, mikä tilanne on, mistä opiskelijat ovat huolissaan ja millaisia toimenpiteitä he toivovat. On tärkeää, että kannanotto on eteenpäin katsova ja esittää ratkaisuja, eikä vain kritisoi mennyttä.<br />
<br />
'''Mitä minulta käytännössä odotetaan ja miten sen teen?'''<br />
<br />
Vuodessa ei pysty muuttamaan kaikkea, ja sinuun voi kohdistua hyvinkin ristiriitaisia odotuksia. Siitä ei kannata pelästyä. On tärkeää, että muodostat omat tavoitteesi toisia kuunnellen. Tärkeintä on, että tapaat paljon eri ihmisiä niin henkilökunnan kuin opiskelijoiden puolelta ja pidät yhteyttä muihin tiedekunnan opintovastaaviin ja hallinnon opiskelijaedustajiin, ja välität tietoa eri suuntiin.<br />
<br />
'''Mitä kaikkea voisin toteuttaa, joka edistäisi opintoasioita?'''<br />
<br />
Lähes kaikkea maan ja taivaan väliltä. Muilta opintovastaavilta kysymällä voi saada joitain ideoita, samoin jäsenistöltä.<br />
<br />
'''Miten opintovastaava voi toiminnallaan tukea epäaktiivisia opiskelijoita opintojen sujuvuudessa ja jaksamisessa?'''<br />
<br />
Opetuksen kehittämiseen liittyvien kysymysten lisäksi on joitakin asioita, jotka on hyvä huomioida: Ne opiskelijat, jotka kokevat itsensä yksinäisiksi ja ne, jotka eivät koe kuuluvansa yliopistoyhteisöön, suorittavat muita opiskelijoita paljon hitaammin opintonsa. Opintovastaava voikin yhdessä toisten hallituksen jäsenten kanssa pohtia, miten ainejärjestö voisi luoda enemmän sellaista matalan kynnyksen toimintaa, johon on helppo tulla ja tutustua. Hengailuiltojen, opintopiirien, proffakahvien jne. järjestäminen voi olla hyödyllistä juuri tästä näkökulmasta.<br />
<br />
'''Minkä verran tiedekunnan tasolta vaikutetaan suoraan yliopistotason päätöksiin?'''<br />
<br />
Tiedekunnilla on mahdollisuus lausua monista koko yliopistoa koskevista asioista. Asiaa käsitellään usein jossakin työryhmässä tai neuvostossa. Siksi on tärkeää, että hallinnon opiskelijaedustajiin on hyvät yhteydet ja toisaalta esimerkiksi opintoasiainpäällikköön. Lisäksi dekaaneilla on paljon päätäntävaltaa, ja heillä on hyvä keskusteluyhteys yliopiston johtoon. Lobbaaminen kannattaa!<br />
<br />
'''Kauanko kestää hallinnon opiskelijaedustajan kausi?'''<br />
<br />
Riippuu toimielimestä, tyypillisin pituus on kaksi vuotta. Kahden vuoden kausi on ainakin laitos- ja tiedekuntaneuvostoissa.<br />
<br />
= Aiheesta muualla =<br />
<br />
* [http://hyy.helsinki.fi/halloped HYYn Hallopedwiki]<br />
<br />
= Lähteet =<br />
<ul><br />
<li>Impiö, Janne (toim.) (2000): [http://www.helsinki.fi/hyy/kopo/opintovastaava/ Opintovastaavan opas], Helsingin yliopiston ylioppilaskunta.</li><br />
</ul><br />
<br />
[[Luokka:Virkailijaopas]]</div>AkseliHuhtanenhttps://wiki.hyy.fi/index.php?title=Opintoasiat&diff=1240Opintoasiat2014-08-04T03:26:12Z<p>AkseliHuhtanen: </p>
<hr />
<div>Opintoasioita eli opetukseen ja opiskeluun liittyvää opiskelijoiden edunvalvontaa hoitamaan on usein nimetty yksi tai useampia hallituksen jäseniä varsinkin aine- ja tiedekuntajärjestöissä. Opintovastaavan, -sihteerin tai muun sellaisen tehtävänä on kehittää opetusta yhteistyössä opetuksen kehittämisestä vastaavan henkilökunnan, hallinnon opiskelijaedustajien ja muiden opiskelijoiden kanssa. Monen opintovastaavan toimenkuvaan kuuluu myös esimerkiksi lausuntojen kirjoittaminen, keskustelutilaisuuksien järjestäminen ja muu opiskelijoiden linjojen kokoaminen ja saattaminen yliopiston henkilökunnan tietoon. Tärkeää on myös tiedottaa opintoasioihin liittyvistä muutoksista opiskelijoille, sillä yliopiston suunnalta tieto voi tulla varsin myöhään ja huomaamattomastikin. Opintoasioihin viitataan varsinkin ylioppilaskuntatasolla termillä koulutuspolitiikka tai lyhyemmin kopo.<br />
<br />
= Opintovastaavan tehtävät =<br />
<br />
Opintovastaava voi oman aloitteellisuutensa mukaan vaikuttaa moniin asioihin, mutta tärkeimpiä niistä ovat kenties seuraavat:<br />
<br />
<ul><br />
<li>Opetuksen kehittäminen: Toimimattomat kurssit tai muut epäkohdat</li><br />
<li>Tutkintorakenteen ja -vaatimuksien uudistaminen</li><br />
<li>Opiskelijapalautejärjestelmän kehittäminen</li><br />
<li>Opintojen ohjauksen kehittäminen</li><br />
<li>Hyvän opettajan palkitseminen tai esittäminen palkitsemiseksi (esim. HYY:n Magister Bonus -palkinto, yliopiston [http://www.helsinki.fi/opettajienakatemia/ Opettajien akatemiaan] suosituksien antaminen, tiedekunnan/ainejärjestön omat käytännöt hyvien opettajien muistamiseksi)</li><br />
<li>Henkilöstön työhönoton opiskelijanäkökulman edistäminen</li><br />
</ul><br />
<br />
Vaikka tehtäväkenttä voi vaikuttaa laajalta, opintovastaavan kannattaa muistaa, että hän ei yksin ole vastuussa opiskelijoiden edunvalvonnasta. Asiaa edistävät myös hallinnon opiskelijaedustajat eli hallopedit eri toimielimissä, hallituksen jäsenet puheenjohtaja etunenässä tapaamalla henkilökuntaa sekä kattojärjestö tai ylioppilaskunta. Opintovastaava onkin enemmänkin paikallisen tason edunvalvonnan koordinaattori, kuin yksinäinen sankari.<br />
<br />
Opiskelijoiden koetaan yliopistohallinnossa monesti hidastavan ja hankaloittavan jo sovittuja asioita. Parhaiten läpi menevätkin sellaiset opiskelijoiden mielipiteet, joissa tehdään aloite jonkin uuden toimintatavan käyttöönottamiseksi, eikä vain vastusteta asioita. Opiskelijoiden aloitteesta yliopistolle on tullut mm. sellaiset käytännöt kuin tuutorit, opinto-oppaat, hallinnon opiskelijaedustajat ja tenttiakvaariot. Hyvässä aloitteessa on mukana myös suunnitelma hankkeen toteuttamisesta ja aikataulusta. Opintovastaavan kannattaakin valita kautensa aluksi muutama kärkiteema, joita aikoo aloitteellisesti edistää vuoden mittaan. Aloittelliisiin projekteihin opetuksen alalla voi hakea myös HYYn [[Innovatiivisten oppimismuotojen tuki | Innovatiivisten oppimismuotojen tukea]] tai yliopiston [https://flamma.helsinki.fi/portal/home/sisalto?_nfpb=true&_pageLabel=content_view&_nfls=true&placeId=HY034276&contentId=HY1002342 opintopiirirahaa].<br />
<br />
== Toimintaympäristö ==<br />
<br />
Opintovastaavan toimintakenttä vaihtelee sen mukaan, minkä kokoista joukkoa järjestö edustaa. Useimmissa tapauksissa opintovastaava hoitaa opiskelijoiden edunvalvontaa omassa oppiaineessa tai koulutusohjelmassa, toisinaan tiedekunnan tasolla ja jotkut koko yliopiston mittakaavassa. Olennaista on ymmärtää, että yliopiston hallinnossa jokainen taso tekee jossain määrin itsenäisiä päätöksiä asioista, mutta vastaanottaa kuitenkin paljon määräyksiä sellaisenaan myös ylemmältä tasolta.<br />
<br />
Kaikki yksiköt ja opintosuuntaukset eivät ole hallintorakenteeltaan samanlaisia, monissa tiedekunnissa ei ole eriytettyjä laitoksia tai oppiaineita. Hallinnon portaat ja eri asteilla asioista vastaavat henkilöt ovat kuitenkin karkeasti ottaen seuraavanlaiset:<br />
<br />
'''Oppiaine'''<br />
<ul><br />
<li>Oppiaineen vastuuhenkilö</li><br />
<li>Amanuenssi (vastaa mm. opintosuorituksien rekisteröinnistä)</li><br />
<li>Opettajatuutorit</li><br />
<li>Oppiaineryhmä (tms. ''epävirallinen'' johtoryhmä)</li><br />
<li>Kansainvälisten asioiden vastaava, harjoitteluvastaava</li><br />
<li>Opiskelijatuutorit</li><br />
</ul><br />
<br />
'''Laitos'''<br />
<ul><br />
<li>Laitosneuvosto tai -johtoryhmä (hallopedit)</li><br />
<li>Laitoksen johtaja</li><br />
<li>Laitoksen kanslia</li><br />
</ul><br />
<br />
'''Tiedekunta'''<br />
<ul><br />
<li>Tiedekuntaneuvosto (hallopedit)</li><br />
<li>Dekaani</li><br />
<li>Johtoryhmä (mukana usein dekaani, varadekaanit, laitosjohtajat)</li><br />
<li>Opintoasiainpäällikkö</li><br />
<li>Opintoasiainsuunnitelijat, -sihteerit ja -koordinaattorit (KV, perustutkinto, jatko-opiskelijat jne.)</li><br />
<li>Hallintopäällikkö</li><br />
<li>Opintoasiaintoimikunta, -suunnitteluryhmä tms. epävirallinen, valmisteleva toimielin (opiskelijaedustus)</li><br />
<li>Henkilöstön työhönottoryhmät (ent. virantäyttöryhmät, mm. professorien nimittämisissä, pitäisi olla myös opiskelijaedustus)</li><br />
</ul><br />
<br />
'''Keskushallinto'''<br />
<ul><br />
<li>Hallitus (hallopedit)</li><br />
<li>Yliopistokollegio (hallopedit)</li><br />
<li>Kansleri</li><br />
<li>Rehtori</li><br />
<li>Johtoryhmä (rehtori+vararehtorit+hallintojohtaja)</li><br />
<li>Neuvostot (mm. opintoasianneuvosto ONE)</li><br />
</ul><br />
<br />
[http://www.helsinki.fi/henkos/flamma/johtosaannot/hy-johtosaanto_05122012.pdf Helsingin yliopiston johtosääntö] määrää monista hallintoon liittyvistä asioista.<br />
<br />
[http://hyy.helsinki.fi/halloped/index.php/Yliopiston_organisaatio Yliopiston organisaatiosta] ja monista muista yliopistohallintoon liittyvistä asioista on koottu tietoa [http://hyy.helsinki.fi/halloped HYYn Hallopedwikiin].<br />
<br />
Yliopiston hallintoa koskevat [https://flamma.helsinki.fi/portal/home/sisalto?_nfpb=true&_pageLabel=pp_list&placeId=HYMIGR_B1_8126 johtosäännöt ja säädökset] kootusti Flammassa.<br />
<br />
== Opetuksen kehittäminen ==<br />
Kun tiedekunnassa, laitoksella tai koulutusohjelmassa kehitetään opetusta, pyydetään yleensä lausuntoja eri tahoilta. Lähtökohtana on oltava, että opiskelijatkin saavat äänensä kuuluviin opetukseen ja hallintoon liittyvissä asioissa. Opintovastaava pääseekin kirjoittamaan vastuuvuotensa aikana useita lausuntoja. Hyvä tavoite on, että opetusta kehitetään aktiivisessa yhteistyössä henkilökunnan ja opiskelijoiden välillä.<br />
<br />
== Opiskelijaedustajien nimeäminen epävirallisiin tai valmisteleviin hallintoelimiin ==<br />
Hallinon opiskelijaedustajat valitaan lähtökohtaisesti ylioppilaskunnan järjestämissä vaaleissa kahden vuoden välein. Joihinkin epävirallisiin ryhmiin, kuten oppiaineryhmiin tai opintoasiantoimikuntiin kuitenkin pyydetään järjestöjen nimeämiä edustajia. Opiskelijaedustajien paikkojen täytössä pitää muistaa laittaa ne ajoissa hakuun. Lähtökohtaisesti haut on pidettävä avoimina koko jäsenistölle. Yleensä hallintoelimen sihteeri pyytää ainejärjestöiltä mielipidettä/suositusta paikan täyttäjäksi. Tällöin opintovastaava käynnistää haun viestillä, jossa tulee ilmetä ainakin haettava paikka, riittävä tehtävän kuvaus, tehtävän kesto ja hakuaikataulu. Voi olla myös hyvä mainita, millaista henkilöä tehtävään toivotaan. Tulleista hakemuksista opintovastaava valitsee sopivimman ja hyväksyttää ehdotuksensa ainejärjestön hallituksella joko kokouksessa, tai kiireellisellä aikataululla sähköpostitse. Paikat täytetään yhteistyössä muiden ainejärjestöjen opintovastaavien kanssa, jos kyseessä on useaa koulutusohjelmaa koskeva elin.<br />
<br />
Myös professorien työhönottoa (ent. virantäyttöä) valmistelee aina ryhmä, johon olisi erittäin tarpeellista saada myös opiskelijaedustus valvomaan esimerkiksi pedagogisten taitojen huomioimista valinnassa. Asiassa kannattaa lähestyä tiedekunnan dekaania tai hallintopäällikköä. Opiskelijaedustuksen saaminen työhönottoryhmään voi olla monesti hankalaa, mutta asia kannattaa esittää kysymyksen kautta: "mitä haittaa avoimempi päätöksenteko voi tuottaa yhteisölle?"<br />
<br />
== Epäkohtiin puuttuminen ==<br />
Opintovastaava voi joutua puuttumaan opetuksen epäkohtiin. Opetus on voinut olla eri tavoin epämielekästä tai epäonnistunutta. Esimerkiksi jonkin kurssin työmäärä voi olla saataviin opintopisteisiin nähden kohtuuttoman suuri tai kurssin rakenne voi olla joltakin osalta huono. Opetus voi olla myös huonoa esimerkiksi tasa-arvoasioissa, jolloin jotain yksittäistä opiskelijaa tai opiskelijaryhmää ei ole kohdeltu tasapuolisesti. Opintovastaava ajaa näissä erilaisissa tapauksissa opiskelijoiden etua. Opintovastaava voi käydä keskustelemassa joko kurssin vastaavan opettajan tai laitoksen esimiehen kanssa. Voimakkaampi mielenilmaus on lausunto tai selvityspyyntö laitokselle. Tämä edellyttää jonkinlaista valtuutusta ainejärjestön hallitukselta. Voimakkain mielenilmaus ja muutosvaatimus on valitus joko tiedekunta- tai yliopistotasolle. Monen epäkohdan muuttamiseksi riittää jo pelkkä keskustelu, eikä voimakkaampia välineitä tällöin kannata turhaan käyttää.<br />
<br />
Ongelmatilanteissa argumentaatiossa voi vedota [http://www.helsinki.fi/sivut2006/hallinto/johtosaannot/tutkinto-_ja_oikeusturvajohtosaanto_27042011.pdf Helsingin yliopiston tutkinto- ja oikeusturvajohtosääntöön]. Myös tiedekunnan pysyväismääräykset (Almassa/Flammassa) sisältävät usein määräyksiä näistä asioista.<br />
<br />
= Opintovastaavan keinot ja työtavat =<br />
<br />
Tärkein tuki ja vaikuttamisen keino opintovastaavalle ovat muut opiskelijat. Yksin asioita on vaikea muuttaa, mutta kun muutosta vaatii yhden sijaan kymmenet tai sadat opiskelijat, asiat saattavat edetä nopeastikin. Välillä edunvalvontatyössä tulee vastaan tilanteita, joissa omat lihakset tai asiantuntemus eivät enää riitä. Silloin tukea saa [http://hyy.helsinki.fi/fi/yhteystiedot-faq/henkilokunta HYYn toimistolla] toimivilta opintoasioita hoitavilta ihmisiltä, joita on usein kaksi hallituksessa ja kaksi henkilöstössä.<br />
<br />
== HYYn valiokunta ==<br />
HYYn hallitus on vuosittain perustanut hieman vaihtelevalla nimellä opintoasioihin keskittyvän [http://hyy.helsinki.fi/fi/ylioppilaskunta/organisaatio/valiokunnat valiokunnan]. Opintovastaavan on hyvä hakeutua koulutuspoliittisen valiokunnan jäseneksi. Valiokunnan jäseneksi pääsevät kaikki halukkaat ja haku alkaa yleensä vuoden alussa. Opintoasiainvaliokunta välittää HYYn jäsenistölle tietoa yliopiston sisäisistä ja yhteiskunnallisista koulutuspoliittisista asioista. Valiokunnassa toimimalla saa näköalaa opintoasioihin yliopistotasolla ja siellä myös tapaa toisten ainejärjestöjen opintovastaavia.<br />
<br />
== Tutustuminen opettajiin ja hallintohenkilökuntaan ==<br />
Opintovastaavan on todella hyvä tuntea tiedekuntansa, pääaineensa tai koulutusohjelmansa opettajia ja muuta henkilökuntaa, esimerkiksi opintotoimiston ja kanslian työntekijöitä. Vastuun vaihtuessa alkuvuodesta kannattaa tehdä esittäytymiskierros henkilöstön parissa. Esittäytymiskierroksella opintovastaava saa avattua keskusteluyhteyden, mikä on tärkeää myöhemmän opintojenkehittämistoiminnan kannalta. Opettajat puolestaan tutustuvat uuteen ainejärjestön vastuunkantajaan. Keskustelut ja kontaktit osapuolien välillä ovat luontevampia, kun tutustuminen on tehty jo vuoden alussa.<br />
<br />
== Tutustuminen hallinnon opiskelijaedustajiin ja muihin kampuksen tai tiedekunnan opintovastaaviin ==<br />
Opintovastaavan on hyvä myös tuntea alansa tai tiedekuntansa opiskelijaedustajat yliopistohallinnossa (laitosneuvostot, tiedekuntaneuvosto, opintoasiaintoimikunta jne.). Vähintään hallinnon opiskelijaedustajien yhteystiedot kannattaa olla itsellä tallessa.<br />
<br />
Opiskelijaedustajiin ja heidän tehtäviinsä tutustuminen on myös hyödyllistä. Hallinnossa ajankohtaisiin asioihin pääsee usein paremmin käsiksi kasvotusten keskustelemalla. Hallinnon opiskelijaedustajille kannattaa luoda jonkinlainen kanava, jota pitkin oleelliset asiat ja tiedostot voi välittää tiedekunta- ja ainejärjestöjen opintovastaavien käyttöön. <br />
<br />
Ainejärjestön opintovastaavan kannattaa tutustua tiedekunnan muihin opintovastaaviin. Tiedekuntajärjestön opintovastaavan kannattaa tutustua saman kampuksen muihin opintovastaaviin. Lyhyellä lounaalla käyminenkin on ihan toimiva keino yhteydenpitoon. Koko yliopiston opintovastaavia tapaa HYYn Opintoasiainvaliokunnassa.<br />
<br />
== Opintojaosto ==<br />
Monissa tiedekunnissa ja joissakin koulutusohjelmissa toimii opiskelijoiden opintojaosto tai vastaava ryhmä, jota tiedekuntajärjestön tai ainejärjestön opintovastaava koordinoi ja johtaa. Sen tehtävänä on toimia linkkinä opiskelijoiden ja tiedekunnan/koulutusohjelman välillä. Opintojaoston kokouksiin aktivoidaan hallinnon opiskelijaedustajat eri oppiaineryhmistä aina tiedekuntaneuvoston opiskelijaedustajiin. Lisäksi kokouksiin kutsutaan eri työryhmissä toimivat opiskelijaedustajat ja muut jaostossa toimivat aktiivit. Muut aktiivit ovat merkittävässä roolissa jaostossa, sillä he ovat seuraavien vuosien aktiiveja ja vastuunkantajia tulevina hallopedeina.<br />
<br />
== Keskustelu- ja tiedotustilaisuudet ==<br />
Opintovastaava voi järjestää vuoden mittaan tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia, joihin kutsutaan mahdollisimman laaja yleisö (mm. henkilökuntaa, oman tiedekunnan opiskelijoita, HYYn kopo-vastaavia jne.). Näin edesautetaan päätöksenteon avoimuutta ja lisätään luottamusta eri osapuolten välillä.<br />
<br />
Esimerkiksi seuraavanlaisia tilaisuuksia voi järjestää:<br />
<ul><br />
<li>Viiniä ja valitusta -illat</li><br />
<li>Fuksien palauteilta</li><br />
<li>Tiedotustilaisuus ajankohtaisesta opiskelijoita koskevasta muutoksesta</li><br />
<li>Sivuaine-info (yleensä rennompi kuin mitä tiedekunta tai koulutusohjelma järjestää)</li><br />
<li>Proffakahvit/oppiainekahvit</li><br />
<li>Paneelikeskustelu tai keskusteluilta ajankohtaisesta aiheesta</li><br />
</ul><br />
<br />
== Kannanotot == <br />
Suullisesti joudut ottamaan kantaa useasti vuoden aikana. Kirjallisesta kannanotosta tehdään mahdollisimman kattava ja monta näkökulmaa huomioiva. Kielen tulee olla asiallista ja viimeiseksi kannanotot allekirjoitutetaan ainejärjestöjen nimenkirjoitusoikeudellisilla. Kannaria kirjoitettaessa on suotavaa suunnitella se kunnolla ja yhteistyössä esimerkiksi muiden osallisten ainejärjestöjen kanssa.<br />
<br />
Kannanoton rakenne (esimerkki):<br />
<ul><br />
<li>Päiväys ja paikkakunta</li><br />
<li>Otsikko: Kuvaa ytimekkäästi, mistä on kyse. Voi sisältää myös vaateen.</li><br />
<li>Esittelykappale: Vastaa ainakin kysymyksiin mitä, missä ja milloin.</li><br />
<li>Pääkappaleet: Yksityiskohtaisempi asian esittely.</li><br />
<li>Lopetus: Toimenpide-ehdotus.</li><br />
<li>Yhteystiedot: Esimerkiksi puheenjohtajan ja opintovastaavan puhelinnumero ja sähköposti.</li><br />
</ul><br />
<br />
== Viestintä ==<br />
Opintovastaava saattaa joutua tilanteeseen, jossa hän kokee olevansa yksin tärkeiden asioiden kanssa. Siksi on olennaista, että opintovastaava viestii läpi vuoden tekemästään edunvalvontatyöstä paitsi hallitukselle, myös suoraan jäsenistölle. Opintovastaava voi vaikkapa koota kuukausittaiset kärkiaiheensa tiiviiksi paketiksi sähköpostiin tai järjestön Facebook-sivulle.<br />
<br />
Toisaalta opintoasioiden parissa tehdystä työstä pitäisi raportoida myös laajemmin, viimeistään vuoden lopussa toiminta- tai vuosikertomukseen ja seuraajalle annettavaan testamenttiin. Asiaa helpottaa, jos opintovastaava on kirjoitellut aiheesta vaikkapa lyhyitä blogikirjoituksia tai uutiskirjeitä vuoden mittaan, jolloin lopuksi tarvitsee vain koostaa ne yhdeksi dokumentiksi.<br />
<br />
== Opintovastaavan vuosikello ==<br />
<br />
Alla on kuvattu keskeisimmät opintovastaavan vuoden mittaan hoidettavat asiat tyypillisessä järjestössä. Koko yhdistyksen vuodenkietoa kuvaava vuosikello on artikkelissa [[Yhdistyksen vuosikello]].<br />
<br />
=== Kevätkausi ===<br />
<ul><br />
<li>Tammikuu: Yhteydenotto oman oppiaineen/laitoksen/tiedekunnan henkilökuntaan, vähintään sähköpostitse</li><br />
<li>Helmikuu: Edunvalvonnan kärkien hahmottelu, ilmoittautuminen HYYn valiokuntaan, järjestön opintovaliokunnan käynnistäminen.</li><br />
<li>Maaliskuu: Vaikutustyö seuraavan lukuvuoden opinto-ohjelmiin: yhteys opintojen suunnittelusta vastaaviin henkilöihin kuten amanuenssiin ja opintoasiainpäällikköön.</li><br />
<li>Huhti-toukokuu: Kevään tuloksien viestintä jäsenille, Vuoden kärkien edistämistä, esim. palautejärjestelmää, arvosteluasteikkoja, tenttimismahdollisuuksia, uudenlaisia kurssimuotoja... </li><br />
<li>Kesä-heinäkuu: Lomaa.</li><br />
</ul><br />
<br />
=== Syyskausi ===<br />
<ul><br />
<li>Elokuu: Opettajatuutorien aktivointi ja kannustaminen.</li> <br />
<li>Syyskuu: Vuoden kärkien edistämistä.</li><br />
<li>Lokakuu: Vaikutustyö seuraavan vuoden budjettiin erityisesti opetuksen osalta, yhteys oppiaineen vastuuhenkilöön, laitosjohtajaan, talouspäällikköön tai dekaaniin.</li><br />
<li>Marraskuu: Vaikutustyö seuraavan vuoden budjettiin erityisesti opetuksen osalta.</li><br />
<li>Joulukuu: Vuoden tuloksien viestintä jäsenille, testamentin laadinta.</li><br />
</ul><br />
<br />
= Usein kysyttyjä kysymyksiä opintovastaavan tehtävistä =<br />
<br />
<br />
'''Millä perusteella voisi valita tavoitteet ensi vuodelle?'''<br />
<br />
Tavoitteita ei tarvitse tietää heti, voikin olla hyvä tavata ensin tutkinto-ohjelman henkilökuntaa (koulutuksen johtaja tms.) ja kysellä ajankohtaisista asioista tulevalle vuodelle ja valita sen perusteella opintoasioiden kärki.<br />
<br />
'''Mitä asioita tapahtuu yliopistotasolla?'''<br />
<br />
Kannattaa liittyä [http://hyy.helsinki.fi/fi/ylioppilaskunta/organisaatio/valiokunnat opintoasioita käsittelevään valiokuntaan], sitä kautta saa tietoa yliopistotason asioista. Kannattaa olla myös paljon yhteydessä vaikkapa tiedekuntanne opiskelijaedustajiin yliopistokollegiossa, sekä pyytää tiedekuntajärjestön opintovastaavaa välittää tietoa alaspäin myös yliopistotasolta.<br />
<br />
'''Kuinka koulutuspoliittisesti suuntautunut oman alan ammattijärjestö on?'''<br />
<br />
Ammattijärjestöissä on paljon eroa siinä, kuinka aktiivista opiskelijatoimintaa niissä on, etenkään koulutuspoliittisissa kysymyksissä. Kannattaakin ottaa yhteyttä heti alkuvuodesta ja kysyä, mihin heiltä saa apua ja miten he tukevat paikallistasoa.<br />
<br />
'''Kuinka paljon tukea HYYstä voi saada opintovastaavana toimimiseen?'''<br />
<br />
HYYn opintoasioista vastaavat [http://hyy.helsinki.fi/fi/yhteystiedot-faq/hallitus hallituksen] jäsenet tapaavat yleensä 2-4 kertaa vuodessa ainejärjestöjen opintovastaavia. Tapaamiset ovat yleensä koulutustyyppisiä. Hallituksen jäsenten lisäksi HYYssä toimii kaksi koulutuspoliittista asiantuntijaa. Sekä hallituksen jäseniin, että asiantuntijoihin voi olla yhteydessä kun kysyttävää ilmenee. HYYssä kuullaan mielellään myös kuulumisianne vuoden mittaan – se helpottaa myös HYYn edunvalvontaa! Opintoasiainvaliokunta toimii hyvänä ”vertaistukiryhmänä”, jonka kautta on helppo vaihtaa tietoja ja käytänteitä. <br />
Myös [https://www.facebook.com/Opintoasiat HYYn Opintoasiat –facebook-sivulla] saa esittää kysymyksiä, kommentteja ja huolenaiheita.<br />
<br />
'''Miten kirjoittaa kannanotto tai palautekooste tarpeeksi neutraalisti, mutta iskevästi?'''<br />
<br />
Kannanoton kirjoittaminen on taitolaji, ja vaatii harjoittelua. Hyvän etiketin mukaista on, että vaikka teksti olisi tiukkasävyistä, sen tarkoituksena ei ole nolata ketään, haastaa riitaa tai rakentaa vastakkainasettelua. Toimiva kannanotto sisältää tiedon siitä, mikä tilanne on, mistä opiskelijat ovat huolissaan ja millaisia toimenpiteitä he toivovat. On tärkeää, että kannanotto on eteenpäin katsova ja esittää ratkaisuja, eikä vain kritisoi mennyttä.<br />
<br />
'''Mitä minulta käytännössä odotetaan ja miten sen teen?'''<br />
<br />
Vuodessa ei pysty muuttamaan kaikkea, ja sinuun voi kohdistua hyvinkin ristiriitaisia odotuksia. Siitä ei kannata pelästyä. On tärkeää, että muodostat omat tavoitteesi toisia kuunnellen. Tärkeintä on, että tapaat paljon eri ihmisiä niin henkilökunnan kuin opiskelijoiden puolelta ja pidät yhteyttä muihin tiedekunnan opintovastaaviin ja hallinnon opiskelijaedustajiin, ja välität tietoa eri suuntiin.<br />
<br />
'''Mitä kaikkea voisin toteuttaa, joka edistäisi opintoasioita?'''<br />
<br />
Lähes kaikkea maan ja taivaan väliltä. Muilta opintovastaavilta kysymällä voi saada joitain ideoita, samoin jäsenistöltä.<br />
<br />
'''Miten opintovastaava voi toiminnallaan tukea epäaktiivisia opiskelijoita opintojen sujuvuudessa ja jaksamisessa?'''<br />
<br />
Opetuksen kehittämiseen liittyvien kysymysten lisäksi on joitakin asioita, jotka on hyvä huomioida: Ne opiskelijat, jotka kokevat itsensä yksinäisiksi ja ne, jotka eivät koe kuuluvansa yliopistoyhteisöön, suorittavat muita opiskelijoita paljon hitaammin opintonsa. Opintovastaava voikin yhdessä toisten hallituksen jäsenten kanssa pohtia, miten ainejärjestö voisi luoda enemmän sellaista matalan kynnyksen toimintaa, johon on helppo tulla ja tutustua. Hengailuiltojen, opintopiirien, proffakahvien jne. järjestäminen voi olla hyödyllistä juuri tästä näkökulmasta.<br />
<br />
'''Minkä verran tiedekunnan tasolta vaikutetaan suoraan yliopistotason päätöksiin?'''<br />
<br />
Tiedekunnilla on mahdollisuus lausua monista koko yliopistoa koskevista asioista. Asiaa käsitellään usein jossakin työryhmässä tai neuvostossa. Siksi on tärkeää, että hallinnon opiskelijaedustajiin on hyvät yhteydet ja toisaalta esimerkiksi opintoasiainpäällikköön. Lisäksi dekaaneilla on paljon päätäntävaltaa, ja heillä on hyvä keskusteluyhteys yliopiston johtoon. Lobbaaminen kannattaa!<br />
<br />
'''Kauanko kestää hallinnon opiskelijaedustajan kausi?'''<br />
<br />
Riippuu toimielimestä, tyypillisin pituus on kaksi vuotta. Kahden vuoden kausi on ainakin laitos- ja tiedekuntaneuvostoissa.<br />
<br />
= Aiheesta muualla =<br />
<br />
* [http://hyy.helsinki.fi/halloped HYYn Hallopedwiki]<br />
<br />
= Lähteet =<br />
<ul><br />
<li>Impiö, Janne (toim.) (2000): [http://www.helsinki.fi/hyy/kopo/opintovastaava/ Opintovastaavan opas], Helsingin yliopiston ylioppilaskunta.</li><br />
</ul><br />
<br />
[[Luokka:Virkailijaopas]]</div>AkseliHuhtanenhttps://wiki.hyy.fi/index.php?title=Varainhankinta&diff=1236Varainhankinta2014-06-23T04:49:52Z<p>AkseliHuhtanen: </p>
<hr />
<div>Monet opiskelijayhdsitykset eivät halua kerätä jäsenmaksuja, usein periaattellisista syistä. Hyvä järjestötoiminta nielee kuitenkin myös rahaa, ja jos jäsenmaksua ei kerätä, pitää rahoitus hankkia muilla keinoilla. Yhdistyksille mahdollisia varainhankinnan muotoja on monia: talkootyö, arpajaiset, tuotteiden myyminen, tapahtumatarjoilut, säätiörahoitus, rahankeräykset, lahjoitukset ja tukijat. Yleinen harhaluulo on, että yhdistys ei voi lainkaan harjoittaa myyntiä tms. yritystoimintaan verrattavaa. Yhdistys kuitenkin voi täysin laillisesti kerätä varoja edellä mainituin keinoin, kunhan toimintaa ei katsota elinkeinon harjoittamiseksi, tai siis toiminta on epäammattimaista, tuotot pysyvät pieninä, varainkeruu tehdään yhdistyksen tarkoituksen toteuttamiseksi ja sääntöjen mukaisesti.<br />
<br />
Usein varainhankinta on helpointa tiettyä tapahtumaa varten tai tapahtuman yhteydessä. Silloin tuottojen tiedetään menevän selkeästi rajattuun tarkoitukseen, eikä esimerkiksi hallituksen omaan kivaan. Ylipäätään varainhankinnan perusedellytys on laadukas toiminta - jos yhdistyksellä ei ole kunnon toimintaa, kukaan ei halua antaa sille rahojaan.<br />
<br />
Vaikka jäsenmaksua ei kerättäisikään, voi yhdistys ottaa kannatusjäseniä. Kannatusjäsenet eivät ole äänioikeutettuja yhdistyksen kokouksissa eivätkä siten varsinaisia jäseniä, mutta maksavat korotettua jäsenmaksua tukeakseen yhdistyksen toimintaa. Kannatusjäsenet ovat hyvin tyypillisesti aiempia yhdistyksen aktiivijäseniä, mutta ne voivat olla myös yhteisöjä tai säätiöitä.<br />
<br />
== Tukijoiden hankkiminen: mitään ei saa vastikkeetta ==<br />
<br />
Monet opiskelijajärjestöt tekevät yhteistyötä myös yritysten, liittojen ja ammattijärjestöjen kanssa. Jos mahdolliseen taloudelliseen tukijaan on henkilökohtaisia kontakteja, saattaa yhdistys saada taloudellista tukea vastikkeetta, mutta pääsääntöisesti yhdistyksellä on oltava jotain tarjottavaa, jotta yhteistyökumppani lähtisi tukemaan sen toimintaa rahallisesti.<br />
<br />
Monilla järjestöillä on tukijoita, jotka vastineeksi saavat näkyvyyttä työnantajina järjestön jäsenten keskuudessa. Tämä toimii erityisesti niiden alojen ainejärjestöissä, joissa valmistumisenjälkeinen ammatti on enemmän tai vähemmän selvä jo opintojen alussa. Toiset tukijat taas haluavat tuotteelleen näkyvyyttä esimerkiksi järjestölehteen tai tapahtumaan, mutta tällainen tukeminen on hyvin altista talouden suhdanteille: laihana aikana mainoksia on vaikea myydä. Jokaisella opiskelijajärjestöllä on kuitenkin tuote, jota ne voivat tarjota: ''järjestön erikoistumisalaan liittyvä ammattitaito''.<br />
<br />
Jokainen järjestö on keskittynyt joihinkin asioihin muita enemmän. Siten ne erottautuvat muista järjestöistä. Ainejärjestöt voivat tarjota jäsenten opiskelualaan liittyvää luentoa tai muuta konsultaatiota, harrastejärjestöt näytteitä kiinnostuksen kohteestaan, osakunnat paikalliskulttuuria ja niin edelleen. Vaatii itseluottamusta kysyä suuren yrityksen johtajalta, haluaako hän tukea vuosijuhlia opiskelijoiden tarjoamia palveluksia vastaan, mutta kun homman tekee oikein, yritykset kyllä haluavat nuoria puhumaan ja tuomaan näkökulmaa, olipa kysesitten kemiantekniikasta, julkisen palvelun tuottamisesta tai markkinoinnista.<br />
<br />
=== Yritysyhteistyön aloitus pähkinänkuoressa: ===<br />
<br />
<ul><br />
<li>Tuen saaminen edellyttää että järjestöllä on jotain tarjottavaa.</li><br />
<li>Yrityksiä ei useinkaan kiinnosta logon painaminen pienilevikkiseen järjestölehteen - tarjoa siis erikoisosaamistanne.</li><br />
<li>Ota suoraan yhteyttä henkilöön, jolla on valtuuksia päättää taloudellisesta tuesta, mutta joka ehtii vasta. Johtoryhmän jäsentäkin voi kiinnostaa nuorten näkökulma.</li><br />
<li>Ole avoin: kerro, mihin tarkoitukseen varoja kerätään, mitä muita yhteistyötahoja mahdollisesti on, äläkä peittele yhdistyksen taustoja. Kukaan ei anna rahaa epäilyttäviin tarkoituksiin - opiskelijoiden bileisiin monetkin.</li><br />
<li>Älä karsasta tavaran muodossa saatuja tukia: ne voi jakaa jäsenille tai laittaa arpajaisvoitoiksi. Voit myös suoraan tarjota mahdollisuutta tarjota jäsenille jotakin.</li><br />
<li>Pidä kiinni muodostetuista kontakteista: kutsu juhliin, huomioi merkittävät uutiset, tarjoa ilmainen mainospaikka, ehdota jatkoyhteistyötä. Muista myös välittää tieto kontakteista seuraajallesi.</li><br />
</ul><br />
<br />
== Talkootyö ==<br />
<br />
Talkootyö on kenties selkein ja suoraviivaisin varainhankintakeino: yhdistys myy useimmiten urakkapalkalla vapaaehtoistyövoimaa toiselle osapuolelle, joka maksaa ennalta sovitun korvauksen kun työ on tehty. Talkoomahdollisuuksia on paljon, esimerkiksi tv-lähetysten yleisönä, taustahahmoina kuvauksissa, tapahtuman järjestyksenvalvojina tai siivoojina, yliopiston ja ylioppilaskunnan projekteissa apukäsinä, postittajina, mainoslehtisten jakajina ja niin edelleen. Vapaaehtoisia kysellään yleensä järjestöjen sähköpostilistoilla, joten järjestön nettisivuille voi olla hyvä laittaa maininta, että järjestöä voi kutsua myös talkootöihin.<br />
<br />
== Arpajaiset ja rahankeräys ==<br />
<br />
Rekisteröidyt yhdistykset voivat ilman erillistä lupaa järjestää arpajaisia omissa tilaisuuksissaan, kunhan a) voitot jaetaan samassa tilaisuudessa ja b) arpojen yhteenlaskettu myyntihinta jää alle 2000 euron. Muihin arpajaisiin yhdistyksen on hankittava lupa, jonka voi saada enintään kahdeksi kuukaudeksi.<br />
<br />
Arpajaisten järjestämiseen tarvitaan lupa, joka voidaan antaa enintään kuudeksi kuukaudeksi. Kun arpajaiset järjestetään Helsingin alueella, luvan myöntää Helsingin poliisilaitos (Pasilanraitio 11 PL 11 00241 HELSINKI, tai [https://tunnistus.suomi.fi/VETUMALogin/app sähköisellä lomakkeella]), ja kun arpajaiset järjestetään sitä laajemmalla alueella, luvan myöntää Poliisihallitus (Poliisihallitus, Arpajaishallinto, PL 50, 11101 Riihimäki). Lupia haetaan kirjallisesti ja lupapäätös on maksullinen. [http://www.poliisi.fi/poliisi/home.nsf/pages/905446A93FC28974C2256BC200465EA4?opendocument Lisätietoja tavara-arpajaisluvista] poliisin sivuilla.<br />
<br />
Rahankeräys eroaa arpajaisista siten, että siinä yleisöltä kerätään rahaa vastikkeetta. Rahankeräyksessä vastikkeeksi saa antaa ainoastaan ns. keräystunnuksen, eli tarran tai vastaavan kerääjän tai keräyksen logon. Rahankeräys on aina luvanvaraista. Kun keräys järjestetään Helsingin alueella, luvan myöntää Helsingin poliisilaitos (Pasilanraitio 11 PL 11 00241 HELSINKI), ja kun arpajaiset järjestetään sitä laajemmalla alueella, luvan myöntää Poliisihallitus (Poliisihallitus, Arpajaishallinto, PL 50, 11101 Riihimäki). [http://www.poliisi.fi/poliisi/home.nsf/ExternalFiles/Rahanker%C3%A4yslupahakemuslomake%20suomenkielinen/$file/Rahanker%C3%A4yslupahakemuslomake%20suomenkielinen.pdf Hakemuslomake] ja [http://www.poliisi.fi/poliisi/home.nsf/pages/0A14F93E322B026BC22571DA002EBE85?opendocument lisätiedot] poliisin sivuilla. Yhdiostyksen jäsenten piirissä rahankeräykseen ei tarvitse lupia.<br />
<br />
== Myyjäiset ja kannatustuotteet ==<br />
<br />
Myyjäiset on perinteinen tapa tehdä yhdistyksen varainhankintaa. Myyjäisillä hankittua tuloa ei katsota elinkeinotuloksi, joten siitä [http://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Usein_kysyttya/Yleishyodyllisten_yhteisojen_verotus__us(15125)#Onkoyleishydyllinenyhteisvapautettutuloverostakokonaan ei tarvitse maksaa tuloveroa]. Myyjäisissä voi myydä periaatteessa mitä tahansa, mutta ruoan ja juoman myynnistä [http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060023 Elintarvikelaki] edellyttää tiettyjen asioiden huomioimista:<br />
<ul><br />
<li>Kun toiminta on tilapäistä ja vähäriskistä, erillistä ilmoitusta viranomaisille ei tarvitse tehdä (esim. kahvin, pullan tai makkaran myynti järjestön tilaisuudessa).</li><br />
<li>Kun myynnissä on herkästi pilaantuvia tuotteita, kuten kermaa sisältäviä leivonnaisia, vastuuhenkilöllä on oltava [http://www.hygieniapassit.fi/ Eviran myöntämä hygieniapassi].<br />
<li>Myyntipiste on suojattava pölyltä, roskalta ja eläimiltä esim. kakkukuvulla tai pleksillä.</li><br />
<li>Elintarvikkeita tai kuljetusastioita ei saa säilyttää maassa. Kylmäsäilytystä vaativien tuotteiden on oltava ≤ 6 °C:ssa ja lämpösäilytystä vaativien ≥ 60 °C:ssa.</li><br />
<li>Myyntipisteellä pitää olla käsienpesumahdollisuus (vettä, saippuaa ja käsipaperia) sekä kannellinen jäteastia.</li><br />
<li>Ei herkästi pilaantuvia, pakattuja tuotteita myytäessä pakkauksessa pitää olla pakkausmerkinnät: tuotteen nimi, valmistusaineet, pakkauspäivä, valmistajan yhteystiedot sekä merkintä, mikäli tuote on ollut pakastettuna.</li><br />
</ul><br />
<br />
Myyjäiset voi hyvin yhdistää osaksi muuta tapahtumaa. Kokemuksen mukaan parhaiten menevät kaupaksi yhdistykselle leimalliset, omaperäiset tuotteet, joten itse tekemällä myyjäistuotteista saa myyviä. Myyjäiset voi myös liittää osaksi [http://www.restaurantday.org/fi/ Ravintolapäivää], jolloin ihmiset ovat usein ennakkoluulottomampia kokeilemaan yllättäviä asioita.<br />
<br />
Yhdistys voi myyjäisten ulkopuolellakin harjoittaa verovapaata myyntitoimintaa, vaikkapa pysyvällä nettikaupalla. Silloin tuotevalikoima on kuitenkin rajattu: yhdistys voi verovapaasti myydä vain jäsenjulkaisuaan sekä [http://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Usein_kysyttya/Yleishyodyllisten_yhteisojen_verotus__us(15125)#Onkoyleishydyllinenyhteisvapautettutuloverostakokonaan "merkkejä, kortteja, viirejä tai muita sellaisia"], eli käytännössä yhdistyksen nimellä tai logolla varustettuja kannatustuotteita.<br />
<br />
== Säätiöt, rahastot ja muut apurahat ==<br />
<br />
Erilaiset säätiöt ja rahastot tukevat kansalaisjärjestöjen toimintaa taloudellisesti. Säätiöiden ja rahastojen tuet on usein tarkasti korvamerkittyjä tiettyyn tarkoitukseen, joten useimmiten niitä myönnetään vain erillisiin hankkeisiin, kuten opintomatkoihin, seminaareihin, näyttelyihin, julkasuihin ja muihin projekteihin. Myös kaupungit, ELY-keskukset ja muut tahot rahoittavat kansalaisjärjestöjen hankkeita.<br />
<br />
Säätiöitä ja rahastoja:<br />
<ul><br />
<li>[http://www.skr.fi/ Suomen kulttuurirahasto]</li><br />
<li>[http://www.skr.fi/default.asp?docId=12338 Suomen kulttuurirahaston maakunnalliset rahastot]</li><br />
<li>Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan [http://www.saatiopalvelu.fi/fi/ Säätiöpalvelu]</li><br />
<li>Suomenruotsalainen rahasto- ja apurahahakemisto [http://fyrk.luckan.fi/fyrk/ FYRK]</li><br />
<li>Suomen ylioppilaskuntien liiton [http://apurahat.syl.fi/ Apurahatietokanta]</li><br />
<li>Opetus- ja kulttuuriministeriön [http://www.minedu.fi/OPM/Avustukset/?lang=fi avustukset ja palkinnot]</li><br />
</ul><br />
<br />
Hyvä koonti eri hankerahoituslähteistä kansalaisjärjestöille on [http://www.kansalaisyhteiskunta.fi/rahoitushakemisto Kansalaisyhteiskunta.fi:n Rahoitushakemisto].<br />
<br />
== Lahjoitukset ja testamentit ==<br />
<br />
Yleishyödyllinen yhdistys on vapautettu perintö- ja lahjaveroista. Niinpä yhdistyksen ei tarvitse maksaa veroja yhteisöiltä tai yksityishenkilöiltä saamistaan lahjoituksista. Yhdistys voi myös verovapaasti ottaa vastaan testamentteja. Testamentin ehtoihin kannattaa kuitenkin perehtyä huolella ennen testamentin vastaanottoa, sillä testamenttia on noudatettava varojen käytössä vielä vuosien päästäkin. Joissain tapauksissa testamentin vastaanotto voikin siis tuottaa yhdistykselle enemmän kuluja kuin tuloja.<br />
<br />
[[Luokka:Virkailijaopas]]</div>AkseliHuhtanenhttps://wiki.hyy.fi/index.php?title=Yhdistystoimintaoppaita_verkossa&diff=1235Yhdistystoimintaoppaita verkossa2014-06-23T04:29:46Z<p>AkseliHuhtanen: </p>
<hr />
<div>Tälle sivulle on koottu linkkejä verkossa sijaitseviin yhdistysoppaisiin ja koulutusmateriaaleihin. Jos HYYn järjestöwikistä ei löydy vastausta johonkin järjestöaiheiseen kysymykseen, näistä oppaista sen todennäköisesti löytää.<br />
<br />
== Muiden ylioppilaskuntien oppaita ==<br />
<ul><br />
<li>[http://www.tamy.fi/tamypedia/ Tamypedia] - Tamyn hyvin kattava wiki sisältää mm. erillisen järjestöoppaan.</li><br />
<li>[http://www.oyy.fi/koulutusmateriaali Oulun yliopiston ylioppilaskunnan koulutusten materiaaleja.]</li><br />
<li>[http://ohwhywhy.wikispaces.com/Etusivu Oulun yliopiston ylioppilaskunnan järjestöwiki]</li><br />
<li>[http://issuu.com/nykaenen/docs/ayy-yhdistysopas Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan Yhdistysopas]</li><br />
<li>[https://www.nyyti.fi/nyyti-ry/materiaalipankki/valineita-jarjestotyohon/ Nyytin Välineitä järjestötyöhön -työkalukirja]</li><br />
</ul><br />
<br />
== Muita oppaita ja tukisivustoja yhdistystoimintaan ==<br />
<br />
<ul><br />
<li>[http://www.yhdistystieto.fi/tietopankki Yhdistystieto] - on yhdistyksille koottu avoin tietopankki, joka toimii samalla periaatteella kuin järjestöwiki mutta kansallisessa mittakaavassa. Perustietoa yhdistystoiminnasta.</li><br />
<li>[http://www.yhdistystoimijat.fi/ Yhdistystoimijat] -sivusto on aktiivien tukisivusto, josta löytyy sekä perustietoa yhdistystoiminnasta että erilaisia koulutuksia jne.</li><br />
<li>[http://www.ksl.fi/sisysluettelo-yhdistystoiminnan-avaimet-325.html Kansan Sivistystyön Liiton Yhdistystoiminnan avaimet] - Perusohjeita yhdistystoimintaan.</li><br />
<li>[http://papunet.net/selko/tietoa/vapaa-aika/yhdistystoiminta/ Selkosivujen yhdistysopas] - Selkokeskuksen sivusto, jossa selkokielinen kuvaus yhdistystoiminnan perusasioista.</li><br />
<li>[http://talousopas.partio.net/ Partiolaisten taloudenhoitajan opas]</li><br />
<li>[http://seuraohjelma.fi/seuranhallinto Seuraohjelman opas yhdistyksen hallintoon.] - Suomen Palloliiton laadukas opas mm. yhdistyksen kehittämiseen, vapaaehtoisten johtamiseen ja strategiatyöhön.</li><br />
<li>[http://www.kansio.fi/jarjestotoiminnan-kasikirja/ Järjestötoiminnan käsikirja] - Kansallisen sivistysliiton opas käsittelee johtamista, varainhankintaa ja kokoustekniikkaa.</li><br />
</ul><br />
[[Luokka:Yhdistystoiminnan perusteet]]</div>AkseliHuhtanenhttps://wiki.hyy.fi/index.php?title=Luokka:Yhdistysopas&diff=1234Luokka:Yhdistysopas2014-06-23T04:12:34Z<p>AkseliHuhtanen: </p>
<hr />
<div>Tässä luokassa ovat Järjestöwikin Yhdistysoppaaseen kuuluvat artikkeliluokat.<br />
<br />
<br />
<div style="float: none; display: block; height: 350px;"><br />
<div style="float: left; display: inline; width: 230px; padding: 10px; margin: 0 20px 20px 0; height: 310px; background: #f7f7f7;"><br />
<div style="float-left; font-weight: bold; font-size: 15px; background:#0061AA; width: 92%; padding: 10px 4%; color:#FFF;">Yhdistystoiminnan perusteet</div><br />
<br />
[[Yhdistyksistä yleisesti]]<br />
<br />
[[Uuden yhdistyksen perustaminen]]<br />
<br />
[[Yhdistyksen rekisteröiminen]]<br />
<br />
[[HYYn piiriin hakeminen]]<br />
<br />
[[Yhdistyksen sääntömuutos]]<br />
<br />
[[Yhdistyksen vuosikello]]<br />
<br />
[[Yhdistystoimintaoppaita verkossa]]<br />
<br />
</div><br />
<br />
<div style="float: left; display: inline; width: 230px; padding: 10px; margin: 0 20px 20px 0; height: 310px; background: #f7f7f7;"><br />
<div style="float-left; font-weight: bold; font-size: 15px; background:#0061AA; width: 92%; padding: 10px 4%; color:#FFF;">Järjestön arki ja hallinto</div><br />
[[Hallitus ja sen tehtävät]]<br />
<br />
[[Hallituksen kokous ja kokoustekniikka]]<br />
<br />
[[Toimintasuunnitelma]]<br />
<br />
[[Talousarvio]]<br />
<br />
[[Toimintakertomus]]<br />
<br />
[[Toiminnan jatkuvuus]]<br />
<br />
[[Dokumentointi ja arkistointi]]<br />
<br />
[[Jäsenrekisteri]]<br />
<br />
[[Vapaaehtoisten motivointi ja johtaminen]]<br />
<br />
[[Toiminnan kehittäminen]]<br />
<br />
[[Avustuksia koskevat mallidokumentit]]<br />
</div><br />
<br />
<div style="float: left; display: inline; width: 230px; padding: 10px; margin: 0 20px 20px 0; height: 310px; background: #f7f7f7;"><br />
<div style="float-left; font-weight: bold; font-size: 15px; background:#0061AA; width: 92%; padding: 10px 4%; color:#FFF;">Järjestön talous</div><br />
<br />
[[Rahaliikenne käytännössä]]<br />
<br />
[[Kirjanpito]]<br />
<br />
[[Tilinpäätös]]<br />
<br />
[[Toiminnantarkastus]]<br />
<br />
[[Tahlon käyttöohje]]<br />
<br />
</div><br />
</div></div>AkseliHuhtanenhttps://wiki.hyy.fi/index.php?title=Luokka:J%C3%A4rjest%C3%B6n_arki_ja_hallinto&diff=1233Luokka:Järjestön arki ja hallinto2014-06-23T04:12:15Z<p>AkseliHuhtanen: </p>
<hr />
<div>Tässä alaluokassa on yhdistyksen arkipäivään ja hallintorutiineihin liittyviä artikkeleita. Tämä alaluokka on osa Järjestöwikin [http://hyy.helsinki.fi/wiki/index.php?title=Luokka:Yhdistysopas Yhdistysopasta].<br />
<br />
<div style="width: 230px; padding: 10px; margin: 0 20px 20px 0; height: 310px; background: #f7f7f7;"><br />
<div style="float-left; font-weight: bold; font-size: 15px; background:#0061AA; width: 92%; padding: 10px 4%; color:#FFF;">Järjestön arki ja hallinto</div><br />
[[Hallitus ja sen tehtävät]]<br />
<br />
[[Hallituksen kokous ja kokoustekniikka]]<br />
<br />
[[Toimintasuunnitelma]]<br />
<br />
[[Talousarvio]]<br />
<br />
[[Toimintakertomus]]<br />
<br />
[[Toiminnan jatkuvuus]]<br />
<br />
[[Dokumentointi ja arkistointi]]<br />
<br />
[[Jäsenrekisteri]]<br />
<br />
[[Vapaaehtoisten motivointi ja johtaminen]]<br />
<br />
[[Toiminnan kehittäminen]]<br />
<br />
[[Avustuksia koskevat mallidokumentit]]<br />
<br />
</div><br />
<br />
[[Luokka:Yhdistysopas]]</div>AkseliHuhtanenhttps://wiki.hyy.fi/index.php?title=Etusivu&diff=1232Etusivu2014-06-23T04:11:56Z<p>AkseliHuhtanen: </p>
<hr />
<div>[[Tiedosto:Järjestöwikibanneri.jpg]]<br />
<br />
<br />
<br />
'''Tervetuloa HYYn järjestöwikiin!'''<br />
Järjestöwiki on kaikkien järjestötoimijoiden yhteinen verkkopalvelu tiedonjakoa ja -keräystä varten. <br />
<br />
Järjestöwikistä löydät tietoa sekä HYYn piirissä toimimisesta että yhdistystoiminnasta yleisesti. Wiki tarjoaa myös apua ja vinkkejä käytännön toiminnan pyörittämiseen sekä yksittäisten toimijoiden tueksi. Järjestöwikin ytimen muodostaa Yhdistysopas, jonka aihealueet antavat perustietoa järjestön pyörittämisestä lakiasioista talouteen ja kokoustekniikasta Tahlon täyttämiseen. Kaikki aihealueet on listattu allaolevaan sisällysluetteloon sekä [http://hyy.helsinki.fi/wiki/index.php/Toiminnot:Luokat sisältöluokkien listaukseen].<br />
<br />
Wiki-aatteen mukaisesti järjestöwikikään ei ole koskaan valmis. Järjestöwikiä ylläpitää HYY, mutta kaikilla ylioppilaskunnan jäsenillä on mahdollisuus muokata wikin sisältöä. Käyttäjätunnuksen voi pyytää itselleen HYYn järjestöasiantuntijalta (jarjestosihteeri[at]hyy.fi).<br />
<br />
HYYn virallinen tiedotus myös järjestöasioissa tapahtuu [http://hyy.helsinki.fi/fi/järjestöt verkkosivujen] kautta.<br />
<br />
Ennen ryhtymistäsi päivityspuuhiin kannattaa kurkata [[Ohje:Sisällys | ohjeet järjestöwikin käyttöön ja muokkaamiseen]].<br />
<br />
<br />
== Yhdistysopas ==<br />
<br />
<div style="float: none; display: block; min-height: 320px;"><br />
<div style="float: left; display: inline; width: 230px; padding: 10px; margin: 0 20px 20px 0; height: 310px; background: #f7f7f7;"><br />
<div style="float-left; font-weight: bold; font-size: 15px; background:#0061AA; width: 92%; padding: 10px 4%; color:#FFF;">Yhdistystoiminnan perusteet</div><br />
<br />
[[Yhdistyksistä yleisesti]]<br />
<br />
[[Uuden yhdistyksen perustaminen]]<br />
<br />
[[Yhdistyksen rekisteröiminen]]<br />
<br />
[[HYYn piiriin hakeminen]]<br />
<br />
[[Yhdistyksen sääntömuutos]]<br />
<br />
[[Yhdistyksen vuosikello]]<br />
<br />
[[Yhdistystoimintaoppaita verkossa]]<br />
<br />
</div><br />
<br />
<div style="float: left; display: inline; width: 230px; padding: 10px; margin: 0 20px 20px 0; height: 310px; background: #f7f7f7;"><br />
<div style="float-left; font-weight: bold; font-size: 15px; background:#0061AA; width: 92%; padding: 10px 4%; color:#FFF;">Järjestön arki ja hallinto</div><br />
[[Hallitus ja sen tehtävät]]<br />
<br />
[[Hallituksen kokous ja kokoustekniikka]]<br />
<br />
[[Toimintasuunnitelma]]<br />
<br />
[[Talousarvio]]<br />
<br />
[[Toimintakertomus]]<br />
<br />
[[Toiminnan jatkuvuus]]<br />
<br />
[[Dokumentointi ja arkistointi]]<br />
<br />
[[Jäsenrekisteri]]<br />
<br />
[[Vapaaehtoisten motivointi ja johtaminen]]<br />
<br />
[[Toiminnan kehittäminen]]<br />
<br />
[[Avustuksia koskevat mallidokumentit]]<br />
<br />
</div><br />
<br />
<div style="float: left; display: inline; width: 230px; padding: 10px; margin: 0 20px 20px 0; height: 310px; background: #f7f7f7;"><br />
<div style="float-left; font-weight: bold; font-size: 15px; background:#0061AA; width: 92%; padding: 10px 4%; color:#FFF;">Järjestön talous</div><br />
<br />
[[Rahaliikenne käytännössä]]<br />
<br />
[[Kirjanpito]]<br />
<br />
[[Tilinpäätös]]<br />
<br />
[[Toiminnantarkastus]]<br />
<br />
[[Tahlon käyttöohje]]<br />
<br />
</div><br />
</div><br />
<br />
<br />
== Muut aihealueet ==<br />
<br />
<div style="float: none; display: block; height: 320px;"><br />
<div style="float: left; display: inline; width: 230px; padding: 10px; margin: 0 20px 20px 0; height: 310px; background: #f7f7f7;"><br />
<div style="float-left; font-weight: bold; font-size: 15px; background:#0061AA; width: 92%; padding: 10px 4%; color:#FFF;">HYYn palvelut järjestöille</div><br />
[[HYYn tuet järjestöille]] <br />
<br />
[[HYYn tilat]]<br />
<br />
[[Koulutukset]]<br />
<br />
[[HYYn järjestöväki]]<br />
<br />
[[HYYn piirissä toimivat järjestöt]]<br />
<br />
</div><br />
<br />
<div style="float: left; display: inline; width: 230px; padding: 10px; margin: 0 20px 20px 0; height: 310px; background: #f7f7f7;"><br />
<div style="float-left; font-weight: bold; font-size: 15px; background:#0061AA; width: 92%; padding: 10px 4%; color:#FFF;">Tapahtumaopas</div><br />
[[Tapahtumajärjestämisen hyvät käytännöt]]<br />
<br />
[[Tapahtumamarkkinointi]]<br />
<br />
[[Kansainvälisyys tapahtumajärjestämisessä]]<br />
<br />
[[Pöytäjuhlien järjestäminen]] <br />
<br />
[[Bileiden järjestäminen]]<br />
<br />
[[Ulkoilmatapahtuman järjestäminen]]<br />
<br />
[[Ulkomaanmatkat]]<br />
<br />
[[Akateemisia perinteitä]]<br />
<br />
<br />
</div><br />
<br />
<div style="float: left; display: inline; width: 230px; padding: 10px; margin: 0 20px 20px 0; height: 310px; background: #f7f7f7;"><br />
<div style="float-left; font-weight: bold; font-size: 15px; background:#0061AA; width: 92%; padding: 10px 4%; color:#FFF;">Virkailijaopas</div><br />
<br />
[[Puheenjohtaja]]<br />
<br />
[[Sihteeri]]<br />
<br />
[[Taloudenhoitaja]]<br />
<br />
[[Viestintä]]<br />
<br />
[[Kansainvälisyysasiat]]<br />
<br />
[[Opintoasiat]]<br />
<br />
[[Työelämä- ja alumniasiat]]<br />
<br />
[[Liikunta-asiat]]<br />
<br />
[[Ympäristöasiat]]<br />
<br />
[[Varainhankinta]]<br />
<br />
[[Järjestölehti]]<br />
<br />
</div><br />
<br />
<div style="float: left; display: inline; width: 230px; padding: 10px; margin: 0 20px 20px 0; height: 310px; background: #f7f7f7;"><br />
<div style="float-left; font-weight: bold; font-size: 15px; background:#0061AA; width: 92%; padding: 10px 4%; color:#FFF;">HYYn järjestövaliokunta</div><br />
<br />
[[Järjestövaliokunta]]<br />
<br />
[[Järjestövaliokunnan pöytäkirjat]]<br />
<br />
[[Järjestövaliokunnan haalarimerkki]]<br />
<br />
[[Puheenjohtajaseminaarit]]<br />
<br />
</div><br />
</div></div>AkseliHuhtanenhttps://wiki.hyy.fi/index.php?title=Vapaaehtoisten_motivointi_ja_johtaminen&diff=1230Vapaaehtoisten motivointi ja johtaminen2014-06-23T04:11:16Z<p>AkseliHuhtanen: siirsi sivun Vapaaehtoisten motivointi uudelle nimelle Vapaaehtoisten motivointi ja johtaminen: otsikko kuvaa paremmin sisältöä</p>
<hr />
<div>Järjestöt elävät vapaaehtoisistaan. Vaikka järjestö on olemassa ensisijassa jäseniä varten, toimintaa ei käytännössä ole ilman vapaaehtoisten aktiivien joukkoa. Koska aktiiveille on tarjolla niin paljon tekemistä kuin he vain itselleen keksivät ottaa, on tärkeää, että järjestössä keskitytään myös huolehtimaan vapaaehtoisten motivaatiosta ja jaksamisesta.<br />
<br />
== Vapaaehtoisten motivointi ==<br />
<br />
Vapaaehtoisten aktiivisin joukko on useimmissa järjestöissä järjestön hallitus. Tämän ydintiimin motivaation mukana toiminnan taso nousee ja laskee. Vapaaehtoisten motivaatioon voi vaikuttaa periaatteessa kuka vain, mutta motivoivassa ilmapiirissä on kyse järjestön toimintakulttuurista, jota parhaiten muuttaa hallitus puheenjohtajan johdolla. Motivoinnin keinot ovat kuitenkin yleispäteviä kaikille vapaaehtoisille.<br />
<br />
Motivoinnin keinoja:<br />
<ol><br />
<li>'''Yhteishengen vahvistaminen ja vertaistuki''': <ul><br />
<li>Jokaisen vapaaehtoisen on tunnettava olevansa osa isompaa kokonaisuutta.</li><br />
<li>Toimikausi on hyvä aloittaa yhteisellä illanvietolla tai vaikkapa kierroksella jokaisen asunnolle, jolloin ihmiset tutustuvat toisiinsa kokouksien ulkopuolellakin. Myös esimerkiksi urheilu yhdessä hitsaa porukkaa erittäin hyvin yhteen.</li><br />
<li>Kannattaa pohtia, voisiko esimerkiksi hallituksen sisälle koota poikkileikkaavia tiimejä kuten tapahtumatiimin, edunvalvontatiimin ja taloustiimin. Tiimeissä yhteishenkeä on helpompaa kohottaa kuin isommassa porukassa. Välillä tiimit on syytä sekoittaa, jotta yksi porukka ei klikkiydy liikaa.</li><br />
<li>Pitkin toimikautta voi järjestää epävirallisempia ideointitapaamisia, eli [[Toiminnan kehittäminen#Hallituksen iltakoulut | iltakouluja]]. Hallituksen ulkopuolisille virkailijoille kannattaa organisoida jonkinlainen toimikunta tai tiimi, jotta hekään eivät tunne olevan yksin.</li><br />
</ul><br />
<li>'''Tehtävät''': <ul><br />
<li>Ihmiset ovat motivoituneimpia työssä, joka on riittävän haastavaa, mutta tarjoaa onnistumisen kokemuksia. Niinpä kannattaa pohtia, mikä pesti sopii parhaiten kellekin.</li><br />
<li>Kun jokin tehtävä annetaan hoidettavaksi jollekulle, se on syytä antaa mahdollisimman "raakana", ratkaistavaksi ongelmaksi muotoiltuna: Tehtävä motivoi parhaiten kun sen toteuttamisen saa tehdä omilla ehdoilla ja ideoillaan. Vapaaehtoisten luovuuteen kannattaa luottaa! Toisaalta on tarjottava tukea, jos rahkeet eivät riitäkään, esimerkiksi tekemällä etukäteen selväksi, että tarpeen vaatiessa muu hallitus auttaa toteutuksessa.</li><br />
<li>Eri pesteihin voi myös motivoida kertomalla, mihin tehtävässä toimiminen voi johtaa, tuloksien ja yksilön urapolun kannalta. Parhaassa tapauksessa toimijoille on löydetty mentorit, jotka ovat aiemmin toimineet pestissä ja voivat siten tukea nykytoimijoita - mutta vain tarvittaessa.</li><br />
</ul><br />
<li>'''Palkitseminen ja kiittäminen''':<ul><br />
<li>Kiittämisessä on lopulta kyse pienistä sanoista ja teoista, joiden ei tarvitse tulla virallisissa yhteyksissä. Ystävällisyys vie pitkälle.</li><br />
<li>Pienet palkkiot, kuten yllättävät kakkukahvit kokouksen alussa piristävät toimijoita. Jos hallitus on esimerkiksi saanut hyvää jäsenpalautetta, voi olla paikallaan leipoa pullaa kaikille.</li><br />
<li>Jos jollakulla on mahdollisuus tai taito tuottaa elämys muille, vaikka vetämällä origamityöpaja tai viemällä porukka normaalisti lukittuun tilaan, se kannattaa hyödyntää palkitsemisessa.</li><br />
<li>Yhteiset illanvietot esimerkiksi isompien projektien päättyessä, vaikkapa vuosijuhlien jälkeen, ovat hyviä tilaisuuksia niin kiittämiselle, palautteen annolle kuin avautumisellekin.</li><br />
<li>Ihmiset arvostavat myös symbolista palkitsemista. Reliikkien kuten järjestön perinteikkään aktiivisuusmelan tai kunniamerkin luovuttaminen tekee kiitoksesta virallisen ja siten arvokkaamman. Palkitsemisperinteitä voi myös luoda, vaikkapa "vuoden innostajan kiertopokaali" tai "Järjestön kovin moppaaja -sauva".</li><br />
</ul><br />
<li>'''Avoimuus ja osallistaminen''':<ul><br />
<li>Puheenjohtaja saa usein tietää monia asioita, joita kukaan muu ei kuule. Niiden arvo ei laske jos ne kertoo muille. Päinvastoin, kun ihmiset saavat enemmän tietoa ja aiemmin kuin on tarpeellista, he kokevat olevansa osa luotettua joukkoa. Tämä motivoi toimimaan ja olemaan itsekin avoin.</li><br />
<li>Talousasiat ovat kriittisiä kaikkien järjestöjen toiminnalle. Pankkitilin saldosta, kassan koosta ja talousarvion toteutumisesta kannattaa informoida koko hallitusta. Silloin ihmiset tietävät toiminnan mittasuhteet ja heikossa taloustilanteessa motivoituvat säästämään.</li><br />
</ul><br />
</ol><br />
<br />
== Vapaaehtoisten johtaminen ==<br />
<br />
Järjestöt perustuvat vapaaehtoisten tekemälle työlle. Myös vapaaehtoistoimintaa pitää johtaa, ja oikeastaan vapaaehtoistyössä johtajan läsnäoloa tarvitaan vielä enemmän kuin vaikkapa palkkatyössä. Tämä johtuu siitä, että vapaaehtoisen motivaatio kumpuaa yhteisyyden tunteesta organisaatiota kohtaan, ja sitä voi ylläpitää vain huolehtimalla yhteishengestä. Yhteishengestä taas ei usein kanna vastuuta muut kuin johtaja, järjestöissä siis usein [[Puheenjohtaja | puheenjohtaja]].<br />
<br />
Johtaminen ei tarkoita, että puheenjohtajan pitäisi kytätä muiden aktiivien toimintaa. Päin vastoin, hänen pitää antaa ihmisten käyttää omaa osaamistaan ja luovuuttaan, mutta olla läsnä ja tukea. Keskeistä onkin arvostava ja kiinnostunut suhtautuminen ''jokaisen'' panosta kohtaan.<br />
<br />
Johtajan on oltava kartalla myös toiminnan resursseista: Millainen tiimi millaisilla vahvuuksilla on koossa? Minkä verran on rahaa käytettävissä toimintaan? Minkä verran on rahaa käytettävissä vapaaehtoisten palkitsemiseen?<br />
<br />
Neljä keskeistä asiaa vapaaehtoisten johtamisessa:<br />
<ol><br />
<li>Läsnäolo ja esimerkki: Johtajan on pidättäydyttävä mikromanageroimasta muiden projekteja, ja annettava tehtävät mahdollisimman raakoina, mutta oltava koko ajan valmis tukemaan, jos tarvitaan. Toisaalta johtajallakin on omat projektinsa, ja niiden hoitaminen esimerkillisesti eli muille raportoiden, aikatauluista kiinni pitäen ja omat heikkoudet tunnustaen vaikuttaa koko tiimiin.</li><br />
<li>Perehdyttäminen: Vapaaehtoisilla on eniten intoa tehtäväänsä alkuvaiheessa. Niinpä heti aluksi on perehdytettävä uusi porukka tehtäviinsä ja tartuttava hommiin. Perehdytykseen apua saa vanhoilta toimijoilta, mutta johtajan on oltava vetovastuussa, ettei perehdytyksestä jää olo vanhojen ohjailemasta hallituksesta/tiimistä. On tärkeää, ettei alku ole liian löysä sillä silloin koko toimikausi voi mennä säästöliekillä, kun innokkuus ja osaaminen eivät osu samaan sykliin.</li><br />
<li>Projektinhallinta: Vapaaehtoistoiminta on luonteeltaan projektimaista. Hallituksen toimikausi on projekti, ja niin on esimerkiksi vuosijuhlien, sählyturnauksen tai seminaarin järjestäminen. Projektit pitää suunnitella ja päättyessä käydä läpi, vetovastuun olla yhdellä henkilöllä ja projekti pitää dokumentoida. Projektinhallinnan alkeita kannattaa käydä yhdessä läpi. Alkuun auttaa artikkeli [[Tapahtumajärjestämisen hyvät käytännöt]].</li><br />
<li>Palaute ja kiitos: Vapaaehtoinen, kuten muutkin työntekijät, tarvitsee palautetta ja kiitosta. Niitä pitää antaa tasaisesti pitkin toimikautta ja lopuksi isommin. Palautteenanto on taitolaji, ja voi olla että ihmiset pitää aluksi pakottaa antamaan palautetta. Se kuitenkin ruokkii itseään, kohottaa itseluottamusta ja auttaa kehittymään, joten palautteeseen kannattaa panosta. Myös kiitoksen viljely palauttaa itsensä moninkertaisena.</li><br />
</ol><br />
<br />
Johtamista järjestössä tarkastellaan myös Palloliiton seuraohjelman [http://seuraohjelma.fi/seuranhallinto/seuratoimijat/vapaaehtoiset/getfile.php?file=18 Vapaaehtoisten johtaminen -oppaassa].<br />
<br />
== Lähteet ==<br />
<ul><br />
<li>Nyyti ry (2004): [https://www.nyyti.fi/Ty%C3%B6kalukirja_jarjestotyohon_Nyyti_ry.pdf Työkalukirja järjestötyöhön].</li><br />
<li>Alatalo, Eliisa (2010): [http://www.osakoweb.fi/materiaalipankki/Jarjestotoiminta/Alatalo_Opas%20vapaaehtoisten%20johtamiseen.pdf Opas vapaaehtoisten johtamiseen], Oulun seudun ammattikorkeakoulu.</li><br />
<li>Palonen, Otto (2012): [http://www.slideshare.net/SYLFinland/vapaaehtoisten-motivointi-ja-johtaminen-palonen-id-922 Vapaaehtoisten motivointi ja johtaminen], SYL.</li><br />
</ul><br />
<br />
[[Luokka:Järjestön arki ja hallinto]]</div>AkseliHuhtanenhttps://wiki.hyy.fi/index.php?title=Vapaaehtoisten_motivointi&diff=1231Vapaaehtoisten motivointi2014-06-23T04:11:16Z<p>AkseliHuhtanen: siirsi sivun Vapaaehtoisten motivointi uudelle nimelle Vapaaehtoisten motivointi ja johtaminen: otsikko kuvaa paremmin sisältöä</p>
<hr />
<div>#OHJAUS [[Vapaaehtoisten motivointi ja johtaminen]]</div>AkseliHuhtanenhttps://wiki.hyy.fi/index.php?title=Vapaaehtoisten_motivointi_ja_johtaminen&diff=1229Vapaaehtoisten motivointi ja johtaminen2014-06-23T04:09:48Z<p>AkseliHuhtanen: </p>
<hr />
<div>Järjestöt elävät vapaaehtoisistaan. Vaikka järjestö on olemassa ensisijassa jäseniä varten, toimintaa ei käytännössä ole ilman vapaaehtoisten aktiivien joukkoa. Koska aktiiveille on tarjolla niin paljon tekemistä kuin he vain itselleen keksivät ottaa, on tärkeää, että järjestössä keskitytään myös huolehtimaan vapaaehtoisten motivaatiosta ja jaksamisesta.<br />
<br />
== Vapaaehtoisten motivointi ==<br />
<br />
Vapaaehtoisten aktiivisin joukko on useimmissa järjestöissä järjestön hallitus. Tämän ydintiimin motivaation mukana toiminnan taso nousee ja laskee. Vapaaehtoisten motivaatioon voi vaikuttaa periaatteessa kuka vain, mutta motivoivassa ilmapiirissä on kyse järjestön toimintakulttuurista, jota parhaiten muuttaa hallitus puheenjohtajan johdolla. Motivoinnin keinot ovat kuitenkin yleispäteviä kaikille vapaaehtoisille.<br />
<br />
Motivoinnin keinoja:<br />
<ol><br />
<li>'''Yhteishengen vahvistaminen ja vertaistuki''': <ul><br />
<li>Jokaisen vapaaehtoisen on tunnettava olevansa osa isompaa kokonaisuutta.</li><br />
<li>Toimikausi on hyvä aloittaa yhteisellä illanvietolla tai vaikkapa kierroksella jokaisen asunnolle, jolloin ihmiset tutustuvat toisiinsa kokouksien ulkopuolellakin. Myös esimerkiksi urheilu yhdessä hitsaa porukkaa erittäin hyvin yhteen.</li><br />
<li>Kannattaa pohtia, voisiko esimerkiksi hallituksen sisälle koota poikkileikkaavia tiimejä kuten tapahtumatiimin, edunvalvontatiimin ja taloustiimin. Tiimeissä yhteishenkeä on helpompaa kohottaa kuin isommassa porukassa. Välillä tiimit on syytä sekoittaa, jotta yksi porukka ei klikkiydy liikaa.</li><br />
<li>Pitkin toimikautta voi järjestää epävirallisempia ideointitapaamisia, eli [[Toiminnan kehittäminen#Hallituksen iltakoulut | iltakouluja]]. Hallituksen ulkopuolisille virkailijoille kannattaa organisoida jonkinlainen toimikunta tai tiimi, jotta hekään eivät tunne olevan yksin.</li><br />
</ul><br />
<li>'''Tehtävät''': <ul><br />
<li>Ihmiset ovat motivoituneimpia työssä, joka on riittävän haastavaa, mutta tarjoaa onnistumisen kokemuksia. Niinpä kannattaa pohtia, mikä pesti sopii parhaiten kellekin.</li><br />
<li>Kun jokin tehtävä annetaan hoidettavaksi jollekulle, se on syytä antaa mahdollisimman "raakana", ratkaistavaksi ongelmaksi muotoiltuna: Tehtävä motivoi parhaiten kun sen toteuttamisen saa tehdä omilla ehdoilla ja ideoillaan. Vapaaehtoisten luovuuteen kannattaa luottaa! Toisaalta on tarjottava tukea, jos rahkeet eivät riitäkään, esimerkiksi tekemällä etukäteen selväksi, että tarpeen vaatiessa muu hallitus auttaa toteutuksessa.</li><br />
<li>Eri pesteihin voi myös motivoida kertomalla, mihin tehtävässä toimiminen voi johtaa, tuloksien ja yksilön urapolun kannalta. Parhaassa tapauksessa toimijoille on löydetty mentorit, jotka ovat aiemmin toimineet pestissä ja voivat siten tukea nykytoimijoita - mutta vain tarvittaessa.</li><br />
</ul><br />
<li>'''Palkitseminen ja kiittäminen''':<ul><br />
<li>Kiittämisessä on lopulta kyse pienistä sanoista ja teoista, joiden ei tarvitse tulla virallisissa yhteyksissä. Ystävällisyys vie pitkälle.</li><br />
<li>Pienet palkkiot, kuten yllättävät kakkukahvit kokouksen alussa piristävät toimijoita. Jos hallitus on esimerkiksi saanut hyvää jäsenpalautetta, voi olla paikallaan leipoa pullaa kaikille.</li><br />
<li>Jos jollakulla on mahdollisuus tai taito tuottaa elämys muille, vaikka vetämällä origamityöpaja tai viemällä porukka normaalisti lukittuun tilaan, se kannattaa hyödyntää palkitsemisessa.</li><br />
<li>Yhteiset illanvietot esimerkiksi isompien projektien päättyessä, vaikkapa vuosijuhlien jälkeen, ovat hyviä tilaisuuksia niin kiittämiselle, palautteen annolle kuin avautumisellekin.</li><br />
<li>Ihmiset arvostavat myös symbolista palkitsemista. Reliikkien kuten järjestön perinteikkään aktiivisuusmelan tai kunniamerkin luovuttaminen tekee kiitoksesta virallisen ja siten arvokkaamman. Palkitsemisperinteitä voi myös luoda, vaikkapa "vuoden innostajan kiertopokaali" tai "Järjestön kovin moppaaja -sauva".</li><br />
</ul><br />
<li>'''Avoimuus ja osallistaminen''':<ul><br />
<li>Puheenjohtaja saa usein tietää monia asioita, joita kukaan muu ei kuule. Niiden arvo ei laske jos ne kertoo muille. Päinvastoin, kun ihmiset saavat enemmän tietoa ja aiemmin kuin on tarpeellista, he kokevat olevansa osa luotettua joukkoa. Tämä motivoi toimimaan ja olemaan itsekin avoin.</li><br />
<li>Talousasiat ovat kriittisiä kaikkien järjestöjen toiminnalle. Pankkitilin saldosta, kassan koosta ja talousarvion toteutumisesta kannattaa informoida koko hallitusta. Silloin ihmiset tietävät toiminnan mittasuhteet ja heikossa taloustilanteessa motivoituvat säästämään.</li><br />
</ul><br />
</ol><br />
<br />
== Vapaaehtoisten johtaminen ==<br />
<br />
Järjestöt perustuvat vapaaehtoisten tekemälle työlle. Myös vapaaehtoistoimintaa pitää johtaa, ja oikeastaan vapaaehtoistyössä johtajan läsnäoloa tarvitaan vielä enemmän kuin vaikkapa palkkatyössä. Tämä johtuu siitä, että vapaaehtoisen motivaatio kumpuaa yhteisyyden tunteesta organisaatiota kohtaan, ja sitä voi ylläpitää vain huolehtimalla yhteishengestä. Yhteishengestä taas ei usein kanna vastuuta muut kuin johtaja, järjestöissä siis usein [[Puheenjohtaja | puheenjohtaja]].<br />
<br />
Johtaminen ei tarkoita, että puheenjohtajan pitäisi kytätä muiden aktiivien toimintaa. Päin vastoin, hänen pitää antaa ihmisten käyttää omaa osaamistaan ja luovuuttaan, mutta olla läsnä ja tukea. Keskeistä onkin arvostava ja kiinnostunut suhtautuminen ''jokaisen'' panosta kohtaan.<br />
<br />
Johtajan on oltava kartalla myös toiminnan resursseista: Millainen tiimi millaisilla vahvuuksilla on koossa? Minkä verran on rahaa käytettävissä toimintaan? Minkä verran on rahaa käytettävissä vapaaehtoisten palkitsemiseen?<br />
<br />
Neljä keskeistä asiaa vapaaehtoisten johtamisessa:<br />
<ol><br />
<li>Läsnäolo ja esimerkki: Johtajan on pidättäydyttävä mikromanageroimasta muiden projekteja, ja annettava tehtävät mahdollisimman raakoina, mutta oltava koko ajan valmis tukemaan, jos tarvitaan. Toisaalta johtajallakin on omat projektinsa, ja niiden hoitaminen esimerkillisesti eli muille raportoiden, aikatauluista kiinni pitäen ja omat heikkoudet tunnustaen vaikuttaa koko tiimiin.</li><br />
<li>Perehdyttäminen: Vapaaehtoisilla on eniten intoa tehtäväänsä alkuvaiheessa. Niinpä heti aluksi on perehdytettävä uusi porukka tehtäviinsä ja tartuttava hommiin. Perehdytykseen apua saa vanhoilta toimijoilta, mutta johtajan on oltava vetovastuussa, ettei perehdytyksestä jää olo vanhojen ohjailemasta hallituksesta/tiimistä. On tärkeää, ettei alku ole liian löysä sillä silloin koko toimikausi voi mennä säästöliekillä, kun innokkuus ja osaaminen eivät osu samaan sykliin.</li><br />
<li>Projektinhallinta: Vapaaehtoistoiminta on luonteeltaan projektimaista. Hallituksen toimikausi on projekti, ja niin on esimerkiksi vuosijuhlien, sählyturnauksen tai seminaarin järjestäminen. Projektit pitää suunnitella ja päättyessä käydä läpi, vetovastuun olla yhdellä henkilöllä ja projekti pitää dokumentoida. Projektinhallinnan alkeita kannattaa käydä yhdessä läpi. Alkuun auttaa artikkeli [[Tapahtumajärjestämisen hyvät käytännöt]].</li><br />
<li>Palaute ja kiitos: Vapaaehtoinen, kuten muutkin työntekijät, tarvitsee palautetta ja kiitosta. Niitä pitää antaa tasaisesti pitkin toimikautta ja lopuksi isommin. Palautteenanto on taitolaji, ja voi olla että ihmiset pitää aluksi pakottaa antamaan palautetta. Se kuitenkin ruokkii itseään, kohottaa itseluottamusta ja auttaa kehittymään, joten palautteeseen kannattaa panosta. Myös kiitoksen viljely palauttaa itsensä moninkertaisena.</li><br />
</ol><br />
<br />
Johtamista järjestössä tarkastellaan myös Palloliiton seuraohjelman [http://seuraohjelma.fi/seuranhallinto/seuratoimijat/vapaaehtoiset/getfile.php?file=18 Vapaaehtoisten johtaminen -oppaassa].<br />
<br />
== Lähteet ==<br />
<ul><br />
<li>Nyyti ry (2004): [https://www.nyyti.fi/Ty%C3%B6kalukirja_jarjestotyohon_Nyyti_ry.pdf Työkalukirja järjestötyöhön].</li><br />
<li>Alatalo, Eliisa (2010): [http://www.osakoweb.fi/materiaalipankki/Jarjestotoiminta/Alatalo_Opas%20vapaaehtoisten%20johtamiseen.pdf Opas vapaaehtoisten johtamiseen], Oulun seudun ammattikorkeakoulu.</li><br />
<li>Palonen, Otto (2012): [http://www.slideshare.net/SYLFinland/vapaaehtoisten-motivointi-ja-johtaminen-palonen-id-922 Vapaaehtoisten motivointi ja johtaminen], SYL.</li><br />
</ul><br />
<br />
[[Luokka:Järjestön arki ja hallinto]]</div>AkseliHuhtanenhttps://wiki.hyy.fi/index.php?title=Toiminnan_kehitt%C3%A4minen&diff=1227Toiminnan kehittäminen2014-05-06T15:11:54Z<p>AkseliHuhtanen: </p>
<hr />
<div>Järjestötoimintaan liittyy yleensä vahvoja perinteitä ja tapoja toimia. Nämä toimintatavat ovat osa järjestön identiteettiä ja erottavat järjestön muista yhtiesöistä. Välillä liian sitkeäksi muuttuneet, perusteettomat perinteet muuttuvat kuitenkin toiminnan esteiksi ja hidasteiksi, ja silloin järjestön on kehityttävä. Ylipäätään järjestön arjessa olisi aika ajoin hyvä tarkastella toimintaa hieman laajemmassa perspektiivissä, jotta nähdään palveleeko toiminta jäseniä ja toteuttaako se sääntöjä.<br />
<br />
Kehittävän otteen valitseminen ei ole pelkkää lennokasta haihattelua, vaan auttaa innostumaan perustoiminnasta ja tekemään asiat toiminnan arjessa paremmin.<br />
<br />
Toiminnan kehittämisen työkaluja ja toimintamalleja on koottu paljon myös [https://www.nyyti.fi/nyyti-ry/materiaalipankki/valineita-jarjestotyohon/ Nyyti ry:n järjestötyön materiaalipankkiin].<br />
<br />
== Ristiriitojen ratkaiseminen ==<br />
<br />
Monesti toimintaa haittaa joku yksittäinen hiertävä asia, joka joko on pinnalla ja keskustelussa, tai vaiettu ja kipeä. Ongelmat voi siis joko vaieta kuoliaaksi ja elää sen kanssa, etsiä julkisesti syyllisiä ja tehdän ongelmasta numero, tai myöntää ongelma ja avoimesti tarttua siihen ja siten kääntää se toiminnan kehittämisen mahdollisuudeksi.<br />
<br />
Jos ongelma todella halutaan ratkaista tarvitaan useimmiten kaksi asiaa:<br />
<ol><br />
<li>Joku ottaa vastuun ratkaisemisesta ja alkaa aktiivisesti viedä asiaa eteenpäin. Jos kyse on hallituksen sisäisestä skismasta, ratkaisija on luontevasti puheenjohtaja. Jos taas kyseessä on varsinaiseen toimintaan liittyvä ristiriitatilanne, parhaiten sitä luultavasti purkaa asiasta vastuullinen hallituksen jäsen.</li><br />
<li>Asia keskustellaan avoimesti siten, että kaikki mielipiteet, myös hallituksen ulkopuoliset, tulevat avoimesti kuulluksi. On myös tärkeää, että kun yhteisymmärrys on saavutettu, asiasta tehdään selkeä päätös tai vähintään kirjataan kokouspöytäkirjaan, mihin tulokseen päädyttiin. Näin kaikki voivat luottaa siihen, että asia on sovittu eikä kukaan mene muuttelemaan ratkaisua mieleisekseen.</li><br />
</ol><br />
<br />
== Hallituksen iltakoulut ==<br />
<br />
Hallituksen tehtävä on toteuttaa järjestön toimintaa siten, kuin säännöt ja järjestön yleiset kokoukset määräävät. Toisinaan arkisen raatamisen keskellä hallitukselta kuitenkin hukkuu toiminnan tausta-ajatus, ja silloin on syytä pitää varsinaista hallituksen kokousta vapaamuotoisempi ideointi- ja pohtimistapaaminen, jollaisia yleisesti kutsutaan iltakouluiksi.<br />
<br />
Iltakoulussa voi olla joko yksittäisiä ongelmia ratkaistavana tai asioita joihin kaivataan ideoita, tai sitten voidaan yleisesti ottaen pohtia toimintaa, järjestön tilannetta ja maailmaa.<br />
<br />
Mikäli halutaan ratkaista jokin tietty ongelma järjestön toiminnassa, yksi tehokas työkalu on 5 x miksi -analyysi.<br />
<br />
'''5 x miksi -analyysi:''' Niin sanottu 5 x miksi -analyysi on tapa ottaa käsittelyyn yksittäinen ongelmakohta. Jos esimerkiksi toistuvasti toiminnassa nousee esiin kysymys, miksi jäsenet eivät osallistu, voidaan se altistaa seuraavalle metodille:<br />
<ol><br />
<li>'''Määrittele:''' Mikä ongelma halutaan ratkaista, vaikkapa "jäsenet eivät osallistu toimintaan".</li><br />
<li>'''Kysy:''' Kysy viisi kertaa miksi-kysymys, esimerkiksi: Miksi jäsenet eivät osallistu toimintaan? Toimintaa ei koeta omaksi. Miksi toimintaa ei koeta omaksi? Hallitus on ei kerro tekemisistään. Miksi hallitus ei kerro tekemisistään? Koska ei ole luontevaa, epämuodollista tapaa raportoida keskusteluista. Miksi raportointitapaa ei ole? Viestintää ei ole pidetty niin tärkeänä asiana. Miksi viestintää ei pidetä tärkeänä? Ketään ei kiinnosta toiminta.</li><br />
<li>'''Ideoi:''' Keksi jokaiseen vastauskohtaan vähintään kaksi toimenpidettä, jotka voisivat parantaa asiaa. Valitse lopulta toteuttamiskelpoisimmat toimenpiteet ja päätä miten niitä lähdetään edistämään.</li><br />
</ol><br />
<br />
== Järjestön nykytilan tarkastelu ==<br />
[[Tiedosto:Swot.jpg|thumb|right|alt=SWOT-analyysi]]<br />
Koko järjestön ja toisaalta hallituksen on aika-ajoin syytä pysähtyä pohtimaan, miksi järjestö on olemassa. Ei ole itsestään selvää, miksi, miten ja mistä järjestö on syntynyt, ja ovatko nämä perusteet edelleen päteviä. Voi olla, että järjestön jäsenistön tilanne olisi parempi ilman järjestöä ja kaikki olisivat onnellisempia, jos koko järjestö lakkautettaisiin. Useimmiten kuitenkin havaitaan, että toiminta itsessään on arvokasta, mutta sitä tehdään väärällä tavalla tai tehottomasti.<br />
<br />
Järjestön kehittymisen ja kehittämisen edellytys on ymmärrys nykytilasta.<br />
<br />
=== Työkaluja nykytilan analyysiin ===<br />
<br />
'''1. Lähtökohta-analyysi:''' Lähtökohta-analyysissä (Loimu 2000) arvioidaan seuraavien osa-alueiden kautta järjestön nykytilaa.<ul><br />
<li>Jäsenet: Keitä jäsenet ovat? Onko jäsenillä olemassa vaihtoehtoa jäsenyydelle? Keitä potentiaalisia jäseniä järjestöllä on? Millaisiin jäsenryhmiin nämä jäsenet voidaan jakaa?</li><br />
<li>Palvelut ja jäsenedut: Mitä jäsenet saavat jäsenyydestään? Mitkä jäsenryhmät käyttävät palveluita eniten? Onko jäsenille selvää, mitä palveluita ja hyötyjä he saavat jäsenyydellään?</li><br />
<li>Sidosryhmät: Mitä yhteistyökumppaneita järjestöllä on? Miksi juuri nämä ovat yhteistyökumppaneita?</li><br />
<li>Kilpailijat: Mitkä organisaatiot kilpailevat järjestön kanssa samoista jäsenistä? Mitä nämä tahot tekevät paremmin, ja mitä huonommin?</li><br />
<li>Yhteiskunnallinen ympäristö: Mitä järjestön toimintaympäristössä on tapahtumassa, esimerkiksi arvomaailmassa, potentiaalisen jäsenistön käytöksessä, lainsäädännössä, sidosryhmissä?</li><br />
</ul><br />
<br />
'''2. SWOT-analyysi:''' yritysten arviointiin runsaasti käytetty klassinen nelikenttä, jossa listataan organisaation vahvuudet (Strenghts), heikkoudet (Weaknesses), mahdollisuudet (Opportunities) ja uhat (Threats). Näistä kaksi ensimmäistä kuvaavat nykyhetkeä ja omaa toimintaa ja jälkimmäiset tulevaa ja toimintaympäristöä, ulkopuolelta tulevaa. SWOT-analyysi on yksinkertaistavasta luonteestaan huolimatta näppärä ja silmiä avaava väline, jota voi kokeilla esimerkiksi hallituskauden puolivälissä, kun pohditaan mitä vielä aletaan tekemään.<br />
<br />
== Toiminnan suunnittelu ==<br />
<br />
Kehittämisessä avainasemassa on pitkäjänteisyys. Jotta asioita todella voidaan muuttaa, tarvitaan käsitys toiminnasta, joka kantaa pidemmälle kuin seuraavaan kokoukseen saakka.<br />
<br />
[[Toimintasuunnitelma]] on järjestön tärkein toimintaa ohjaava suunnitelma. Sen vahvistaa useimmiten yhdistyksen kokous loppuvuodesta seuraavalle toimivuodelle, mikä monissa tapauksissa vastaa hallituksen toimikautta. Toinen kätevä väline on vuosittain toistuvista ja vuosikohtaisista tapahtumista koostettu vuosikello. Kun toimintasuunnitelma laaditaan aiheittain, sitä tukeva vuosikello taas on koostettu ajallisen jaksotuksen mukaan. Esimerkki järjestön vuosikellosta on artikkelissa [[Yhdistyksen vuosikello]].<br />
<br />
Järjestön voi olla myös hyödyllistä suunnitella talouttaan tilikauden mittaisia [[Talousarvio | talousarvioita]] pidemmällä aikavälillä. Jos esimerkiksi halutaan tehdä tietty hankinta, vaikkapa videotykki kerhotilan kattoon kahden vuoden päästä, on hyödyllistä suunnitella, miten siihen tarvittavat varat hankitaan pitkäjänteisellä työllä. Pidemmän aikavälin taloussuunnitelma voi myös helpottaa talousarvion laadintaa vuositasolla, kun laajempi raami on selvillä.<br />
<br />
=== Strategia ===<br />
<br />
Opiskelijajärjestöissä toimihenkilöiden kuten hallituksen jäsenien vaihtuvuus on suurta, ja siksi [[Toiminnan jatkuvuus | jatkuvuus]] ja toiminnan kehittyminen on pysyvästi uhattuna. Monesti on järjestön kannalta parasta, että toiminta on tekijöidensä näköistä, vuosittain alusta rakennettua. Järjestön voi kuitenkin olla hyvä pohtia, olisiko vuosittaisten suunnitelmien ohelle syytä luoda pidemmän aikajänteen suunnitelma, eli strategia tai tavoiteohjelma. Strategia antaa mahdollisuuden kirjata ylös projekteja, joita ei voida toteuttaa yhden vuoden aikana.<br />
<br />
Strategia voi järjestö luonteesta ja tarpeista riippuen olla hyvinkin vaihtelevan muotoinen asiakirja, mutta pääasia on, että se linjaa toiminnan tavoitteista ja keinoista yli yhden vuoden aikajänteellä. Hyvä aikajänne voi olla 2-5 vuotta, riippuen strategiaan kirjattujen tavoitteiden laajuudesta.<br />
<br />
Yhdistyksen strategian tarpeen arviointiin ja strategian toteuttamiseen erittäin hyvä lähde on [http://seuraohjelma.fi/seuranhallinto/seurajohtaminen/hyvahallinto/getfile.php?file=150 Näe, koe, tee. Yhdistyksen strategiaopas (2014)].<br />
<br />
==== Strategian laatiminen ====<br />
<br />
Strategian toteutumisen edellytys on, että niin järjestön jäsenet kuin hallituksetkin ovat sitoutuneita siihen. Sitoutuminen taas voidaan saavuttaa parhaiten strategian laadintaprosessin osallistavuuden kautta. Strategian tekemiseen olisikin hyvä saada esimerkiksi työryhmä, jossa olisi mukana mahdollisimman laaja edustus järjestön jäseniä.<br />
<br />
Strategioita on hyvin monenlaisia, mutta monissa stragioissa käsitellään ainakin seuraavia asioita vaihtelevin nimityksin:<br />
<ul><br />
<li>Missio: Mikä on järjestön olemassaolon syy? Mitä tarkoitusta toteuttamaan yhdistys on perustettu? Mitä tehtävää varten strategia laaditaan?</li><br />
<li>Visio: Millaisia tavoitteita järjestöllä on tarkoituksensa tai missionsa toteuttamiseksi? Missä järjestö on kahden tai kymmenen vuoden päästä?</li><br />
<li>Arvot: Mitä toiminnan raamit asettavia arvoja järjestöllä on? Onko järjestö valmis ihan mihin tahansa visionsa saavuttamiseksi? Millaista yhteiskuntaa järjestö haluaa edistää?</li><br />
<li>Konkreettiset osatavoitteet: Visio purettuna pienempiin, mahdollisesti hyvin käytännönläheisiin tavoitteisiin. Näitä tavoitteita voi olla vain kourallinen, tai sitten jokaisella toiminnan alalla omansa. Esimerkiksi opiskelijajärjestö voi luetella joko 3-5 kärkitavoitetta tai sitten opinto-, juhla-, liikunta- ja urheiluasiat (jne.) erikseen.</li><br />
<li>Toimintaympäristön kuvailu: Ympäristön muutoksien ennakointi auttaa tavoitteiden muotoilemisessa realistisiksi. Tulevaisuuden ennustaminen on tietysti sitä vaikeampaa, mitä kauemmas mennään. </li><br />
</ul><br />
<br />
== Lähteet ==<br />
<ul><br />
<li>Nyyti ry (2004): [https://www.nyyti.fi/Ty%C3%B6kalukirja_jarjestotyohon_Nyyti_ry.pdf Työkalukirja järjestötyöhön].</li><br />
<li>Heikkala, J, Krook, P, Pekkarinen, H & Förbom, J (2014): [http://seuraohjelma.fi/seuranhallinto/seurajohtaminen/hyvahallinto/getfile.php?file=150 Näe, koe, tee. Yhdistyksen strategiaopas].<br />
<ul><br />
<br />
[[Luokka:Järjestön arki ja hallinto]]</div>AkseliHuhtanenhttps://wiki.hyy.fi/index.php?title=Toiminnan_kehitt%C3%A4minen&diff=1226Toiminnan kehittäminen2014-05-06T14:52:38Z<p>AkseliHuhtanen: /* Strategia */</p>
<hr />
<div>Järjestötoimintaan liittyy yleensä vahvoja perinteitä ja tapoja toimia. Nämä toimintatavat ovat osa järjestön identiteettiä ja erottavat järjestön muista yhtiesöistä. Välillä liian sitkeäksi muuttuneet, perusteettomat perinteet muuttuvat kuitenkin toiminnan esteiksi ja hidasteiksi, ja silloin järjestön on kehityttävä. Ylipäätään järjestön arjessa olisi aika ajoin hyvä tarkastella toimintaa hieman laajemmassa perspektiivissä, jotta nähdään palveleeko toiminta jäseniä ja toteuttaako se sääntöjä.<br />
<br />
Kehittävän otteen valitseminen ei ole pelkkää lennokasta haihattelua, vaan auttaa innostumaan perustoiminnasta ja tekemään asiat toiminnan arjessa paremmin.<br />
<br />
Toiminnan kehittämisen työkaluja ja toimintamalleja on koottu paljon myös [https://www.nyyti.fi/nyyti-ry/materiaalipankki/valineita-jarjestotyohon/ Nyyti ry:n järjestötyön materiaalipankkiin].<br />
<br />
== Ristiriitojen ratkaiseminen ==<br />
<br />
Monesti toimintaa haittaa joku yksittäinen hiertävä asia, joka joko on pinnalla ja keskustelussa, tai vaiettu ja kipeä. Ongelmat voi siis joko vaieta kuoliaaksi ja elää sen kanssa, etsiä julkisesti syyllisiä ja tehdän ongelmasta numero, tai myöntää ongelma ja avoimesti tarttua siihen ja siten kääntää se toiminnan kehittämisen mahdollisuudeksi.<br />
<br />
Jos ongelma todella halutaan ratkaista tarvitaan useimmiten kaksi asiaa:<br />
<ol><br />
<li>Joku ottaa vastuun ratkaisemisesta ja alkaa aktiivisesti viedä asiaa eteenpäin. Jos kyse on hallituksen sisäisestä skismasta, ratkaisija on luontevasti puheenjohtaja. Jos taas kyseessä on varsinaiseen toimintaan liittyvä ristiriitatilanne, parhaiten sitä luultavasti purkaa asiasta vastuullinen hallituksen jäsen.</li><br />
<li>Asia keskustellaan avoimesti siten, että kaikki mielipiteet, myös hallituksen ulkopuoliset, tulevat avoimesti kuulluksi. On myös tärkeää, että kun yhteisymmärrys on saavutettu, asiasta tehdään selkeä päätös tai vähintään kirjataan kokouspöytäkirjaan, mihin tulokseen päädyttiin. Näin kaikki voivat luottaa siihen, että asia on sovittu eikä kukaan mene muuttelemaan ratkaisua mieleisekseen.</li><br />
</ol><br />
<br />
== Hallituksen iltakoulut ==<br />
<br />
Hallituksen tehtävä on toteuttaa järjestön toimintaa siten, kuin säännöt ja järjestön yleiset kokoukset määräävät. Toisinaan arkisen raatamisen keskellä hallitukselta kuitenkin hukkuu toiminnan tausta-ajatus, ja silloin on syytä pitää varsinaista hallituksen kokousta vapaamuotoisempi ideointi- ja pohtimistapaaminen, jollaisia yleisesti kutsutaan iltakouluiksi.<br />
<br />
Iltakoulussa voi olla joko yksittäisiä ongelmia ratkaistavana tai asioita joihin kaivataan ideoita, tai sitten voidaan yleisesti ottaen pohtia toimintaa, järjestön tilannetta ja maailmaa.<br />
<br />
Mikäli halutaan ratkaista jokin tietty ongelma järjestön toiminnassa, yksi tehokas työkalu on 5 x miksi -analyysi.<br />
<br />
'''5 x miksi -analyysi:''' Niin sanottu 5 x miksi -analyysi on tapa ottaa käsittelyyn yksittäinen ongelmakohta. Jos esimerkiksi toistuvasti toiminnassa nousee esiin kysymys, miksi jäsenet eivät osallistu, voidaan se altistaa seuraavalle metodille:<br />
<ol><br />
<li>'''Määrittele:''' Mikä ongelma halutaan ratkaista, vaikkapa "jäsenet eivät osallistu toimintaan".</li><br />
<li>'''Kysy:''' Kysy viisi kertaa miksi-kysymys, esimerkiksi: Miksi jäsenet eivät osallistu toimintaan? Toimintaa ei koeta omaksi. Miksi toimintaa ei koeta omaksi? Hallitus on ei kerro tekemisistään. Miksi hallitus ei kerro tekemisistään? Koska ei ole luontevaa, epämuodollista tapaa raportoida keskusteluista. Miksi raportointitapaa ei ole? Viestintää ei ole pidetty niin tärkeänä asiana. Miksi viestintää ei pidetä tärkeänä? Ketään ei kiinnosta toiminta.</li><br />
<li>'''Ideoi:''' Keksi jokaiseen vastauskohtaan vähintään kaksi toimenpidettä, jotka voisivat parantaa asiaa. Valitse lopulta toteuttamiskelpoisimmat toimenpiteet ja päätä miten niitä lähdetään edistämään.</li><br />
</ol><br />
<br />
== Järjestön nykytilan tarkastelu ==<br />
[[Tiedosto:Swot.jpg|thumb|right|alt=SWOT-analyysi]]<br />
Koko järjestön ja toisaalta hallituksen on aika-ajoin syytä pysähtyä pohtimaan, miksi järjestö on olemassa. Ei ole itsestään selvää, miksi, miten ja mistä järjestö on syntynyt, ja ovatko nämä perusteet edelleen päteviä. Voi olla, että järjestön jäsenistön tilanne olisi parempi ilman järjestöä ja kaikki olisivat onnellisempia, jos koko järjestö lakkautettaisiin. Useimmiten kuitenkin havaitaan, että toiminta itsessään on arvokasta, mutta sitä tehdään väärällä tavalla tai tehottomasti.<br />
<br />
Järjestön kehittymisen ja kehittämisen edellytys on ymmärrys nykytilasta.<br />
<br />
=== Työkaluja nykytilan analyysiin ===<br />
<br />
'''1. Lähtökohta-analyysi:''' Lähtökohta-analyysissä (Loimu 2000) arvioidaan seuraavien osa-alueiden kautta järjestön nykytilaa.<ul><br />
<li>Jäsenet: Keitä jäsenet ovat? Onko jäsenillä olemassa vaihtoehtoa jäsenyydelle? Keitä potentiaalisia jäseniä järjestöllä on? Millaisiin jäsenryhmiin nämä jäsenet voidaan jakaa?</li><br />
<li>Palvelut ja jäsenedut: Mitä jäsenet saavat jäsenyydestään? Mitkä jäsenryhmät käyttävät palveluita eniten? Onko jäsenille selvää, mitä palveluita ja hyötyjä he saavat jäsenyydellään?</li><br />
<li>Sidosryhmät: Mitä yhteistyökumppaneita järjestöllä on? Miksi juuri nämä ovat yhteistyökumppaneita?</li><br />
<li>Kilpailijat: Mitkä organisaatiot kilpailevat järjestön kanssa samoista jäsenistä? Mitä nämä tahot tekevät paremmin, ja mitä huonommin?</li><br />
<li>Yhteiskunnallinen ympäristö: Mitä järjestön toimintaympäristössä on tapahtumassa, esimerkiksi arvomaailmassa, potentiaalisen jäsenistön käytöksessä, lainsäädännössä, sidosryhmissä?</li><br />
</ul><br />
<br />
'''2. SWOT-analyysi:''' yritysten arviointiin runsaasti käytetty klassinen nelikenttä, jossa listataan organisaation vahvuudet (Strenghts), heikkoudet (Weaknesses), mahdollisuudet (Opportunities) ja uhat (Threats). Näistä kaksi ensimmäistä kuvaavat nykyhetkeä ja omaa toimintaa ja jälkimmäiset tulevaa ja toimintaympäristöä, ulkopuolelta tulevaa. SWOT-analyysi on yksinkertaistavasta luonteestaan huolimatta näppärä ja silmiä avaava väline, jota voi kokeilla esimerkiksi hallituskauden puolivälissä, kun pohditaan mitä vielä aletaan tekemään.<br />
<br />
== Toiminnan suunnittelu ==<br />
<br />
Kehittämisessä avainasemassa on pitkäjänteisyys. Jotta asioita todella voidaan muuttaa, tarvitaan käsitys toiminnasta, joka kantaa pidemmälle kuin seuraavaan kokoukseen saakka.<br />
<br />
[[Toimintasuunnitelma]] on järjestön tärkein toimintaa ohjaava suunnitelma. Sen vahvistaa useimmiten yhdistyksen kokous loppuvuodesta seuraavalle toimivuodelle, mikä monissa tapauksissa vastaa hallituksen toimikautta. Toinen kätevä väline on vuosittain toistuvista ja vuosikohtaisista tapahtumista koostettu vuosikello. Kun toimintasuunnitelma laaditaan aiheittain, sitä tukeva vuosikello taas on koostettu ajallisen jaksotuksen mukaan. Esimerkki järjestön vuosikellosta on artikkelissa [[Yhdistyksen vuosikello]].<br />
<br />
Järjestön voi olla myös hyödyllistä suunnitella talouttaan tilikauden mittaisia [[Talousarvio | talousarvioita]] pidemmällä aikavälillä. Jos esimerkiksi halutaan tehdä tietty hankinta, vaikkapa videotykki kerhotilan kattoon kahden vuoden päästä, on hyödyllistä suunnitella, miten siihen tarvittavat varat hankitaan pitkäjänteisellä työllä. Pidemmän aikavälin taloussuunnitelma voi myös helpottaa talousarvion laadintaa vuositasolla, kun laajempi raami on selvillä.<br />
<br />
=== Strategia ===<br />
<br />
Opiskelijajärjestöissä toimihenkilöiden kuten hallituksen jäsenien vaihtuvuus on suurta, ja siksi [[Toiminnan jatkuvuus | jatkuvuus]] ja toiminnan kehittyminen on pysyvästi uhattuna. Monesti on järjestön kannalta parasta, että toiminta on tekijöidensä näköistä, vuosittain alusta rakennettua. Järjestön voi kuitenkin olla hyvä pohtia, olisiko vuosittaisten suunnitelmien ohelle syytä luoda pidemmän aikajänteen suunnitelma, eli strategia tai tavoiteohjelma. Strategia antaa mahdollisuuden kirjata ylös projekteja, joita ei voida toteuttaa yhden vuoden aikana.<br />
<br />
Strategia voi järjestö luonteesta ja tarpeista riippuen olla hyvinkin vaihtelevan muotoinen asiakirja, mutta pääasia on, että se linjaa toiminnan tavoitteista ja keinoista yli yhden vuoden aikajänteellä. Hyvä aikajänne voi olla 2-5 vuotta, riippuen strategiaan kirjattujen tavoitteiden laajuudesta.<br />
<br />
Yhdistyksen strategian tarpeen arviointiin ja strategian toteuttamiseen erittäin hyvä lähde on [http://seuraohjelma.fi/seuranhallinto/seurajohtaminen/hyvahallinto/getfile.php?file=150 Näe, koe, tee - yhdistyksen strategiaopas (2014]).<br />
<br />
==== Strategian laatiminen ====<br />
<br />
Strategian toteutumisen edellytys on, että niin järjestön jäsenet kuin hallituksetkin ovat sitoutuneita siihen. Sitoutuminen taas voidaan saavuttaa parhaiten strategian laadintaprosessin osallistavuuden kautta. Strategian tekemiseen olisikin hyvä saada esimerkiksi työryhmä, jossa olisi mukana mahdollisimman laaja edustus järjestön jäseniä.<br />
<br />
Strategioita on hyvin monenlaisia, mutta monissa stragioissa käsitellään ainakin seuraavia asioita vaihtelevin nimityksin:<br />
<ul><br />
<li>Missio: Mikä on järjestön olemassaolon syy? Mitä tarkoitusta toteuttamaan yhdistys on perustettu? Mitä tehtävää varten strategia laaditaan?</li><br />
<li>Visio: Millaisia tavoitteita järjestöllä on tarkoituksensa tai missionsa toteuttamiseksi? Missä järjestö on kahden tai kymmenen vuoden päästä?</li><br />
<li>Arvot: Mitä toiminnan raamit asettavia arvoja järjestöllä on? Onko järjestö valmis ihan mihin tahansa visionsa saavuttamiseksi? Millaista yhteiskuntaa järjestö haluaa edistää?</li><br />
<li>Konkreettiset osatavoitteet: Visio purettuna pienempiin, mahdollisesti hyvin käytännönläheisiin tavoitteisiin. Näitä tavoitteita voi olla vain kourallinen, tai sitten jokaisella toiminnan alalla omansa. Esimerkiksi opiskelijajärjestö voi luetella joko 3-5 kärkitavoitetta tai sitten opinto-, juhla-, liikunta- ja urheiluasiat (jne.) erikseen.</li><br />
<li>Toimintaympäristön kuvailu: Ympäristön muutoksien ennakointi auttaa tavoitteiden muotoilemisessa realistisiksi. Tulevaisuuden ennustaminen on tietysti sitä vaikeampaa, mitä kauemmas mennään. </li><br />
</ul><br />
<br />
== Lähteet ==<br />
<ul><br />
<li>Nyyti ry (2004): [https://www.nyyti.fi/Ty%C3%B6kalukirja_jarjestotyohon_Nyyti_ry.pdf Työkalukirja järjestötyöhön].</li><br />
<ul><br />
<br />
[[Luokka:Järjestön arki ja hallinto]]</div>AkseliHuhtanenhttps://wiki.hyy.fi/index.php?title=Akateemisia_perinteit%C3%A4&diff=1213Akateemisia perinteitä2014-04-08T17:26:33Z<p>AkseliHuhtanen: </p>
<hr />
<div>Akateemisia perinteitä erityisesti historiallisesta näkökulmasta käsitellään myös HYYn nettisivuilla kohdassa [http://hyy.helsinki.fi/fi/ylioppilaskunta/historia Historia ja perinteet.]<br />
<br />
Akateemiset perinteet ovat tärkeä osa yliopistoyhteisön yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuuden hengen siirtämistä seuraaville sukupolville. Kunkin ikäpolven tehtävä on muokata perinteistä omannäköisiään. Tässä artikkelissa käsitellään toistaiseksi lähinnä järjestöjen nauhoja, merkkejä sekä vuosijuhlakulttuuria. <br />
<br />
= Järjestönauhat ja merkit =<br />
<br />
Akateemisessa maailmassa [[Opiskelijajärjestöjen nauhat | erilaisilla nauhoilla]] osoitetaan kuulumista johonkin järjestöön tai ryhmittymään. Järjestöillä on erilaisia tapoja siitä, kuka saa kantaa heidän nauhaansa. <br />
<br />
Järjestönauha kulkee miehillä oikealta olalta alas vasemmalle lanteelle. Naisilla nauha kulkee päinvastoin vasemmalta olalta oikealle lanteelle tai [http://ayy.fi/nain-teet-kuntanauhasta-ruusukkeen/ ruusukkeena] vasemmalla puolella pukua. Mikäli nainen kantaa nauhaansa pitkänä, se pitää asetella niin, ettei se näytä koskevan ihoa, kulkee kauniisti taitettuna vaikka puvun sisäpuolella. <br />
<br />
Nauhaa kuuluu kantaa niin päin että ”raskaampi” väri on alempana: jos esimerkiksi nauhan värit ovat musta ja valkoinen, niin musta osa kuuluu alapuolelle (tästä poikkeuksena esimerkiksi värioppia vanhempi Satakuntalaisen Osakunnan nauha, jota kannetaan sininen väri keltaisen yläpuolella). <br />
<br />
Nauhojen samanaikaisesta käytöstä löytyy useita koulukuntia. Yleensä ei ole tapana kantaa kolmea nauhaa useampaa kerralla, mutta tästäkään kaikki eivät ole samaa mieltä. Useampaa nauhaa kannettaessa sopivana järjestyksenä pidetään yleisesti seuraavaa: oma ylioppilaskunnan nauha ylimpänä, sitten muiden ylioppilaskuntien nauhat, osakuntien nauhat, ainejärjestöjen ja muiden nauhat. Monilla järjestöillä ja muilla tahoilla on omat ohjesääntönsä nauhojen ja muiden kunniamerkkien käyttämiseen - niitä seuraamalla pääsee usein pitkälle. Saattaa toki käydä niin, että kaksi nauhankäyttösääntöä ovat ristiriidassa toistensa kanssa, tällöin kannattaa käyttää omaa harkintaa. Akateemiset nauhat herättävät usein paljon tunteita eikä ole harvinaista, että joku on kanssasi eri mieltä nauhankäyttötavasta.<br />
<br />
Järjestöillä on myös erilaisia akateemisia merkkejä, joita usein kannetaan järjestönauhan kanssa yhdessä. Merkkien tarkoitus on kiittää kantajaansa järjestön eteen tehdystä työstä tai kunnioittaa muuten järjsetölle tärkeäksi nähtyä henkilöä. Järjestöillä on hyvin erilaisia merkkikäytäntöjä.<br />
<br />
Lisätietoja eri järjestöjen nauhoista artikkelissa [[Opiskelijajärjestöjen nauhat]].<br />
<br />
= Akateemiset vuosijuhlat =<br />
<br />
Akateemiset vuosijuhlat ovat [[Pöytäjuhlien järjestäminen | sitsejä]] juhlallisempi pöytäjuhlatapahtuma. <br />
<br />
== Juhlan rakenne ==<br />
<br />
'''Tervehdykset'''<br />
<br />
Vuosijuhlat alkavat yleensä tervehdyksillä. Tervehdykset aloitetaan tuntia tai kahta ennen varsinaista pääjuhlaa. Tervehdyksillä tarjoillaan usein kuohuviiniä tai jotain muuta alkumaljaa. Tervehdyksiä vastaanottaa yleensä järjestön hallitus tai muut tärkeät toimihenkilöt. Kutsuvieraiden tai järjestöjen ei ole pakko esittää tervehdystä ja tervehdyksen esittämisestä yleensä kysytään ilmoittautumisen yhteydessä. <br />
Vuosijuhlalahjat annetaan tervehdyksen yhteydessä. Suosittujen nestemäisten lahjojen lisäksi myös aineettomat lahjat ovat saavuttaneet suosiotaan (esimerkiksi lehmä Afrikkaan tai vaikkapa puu sademetsään). Aineettomia lahjoja voi ostaa esimerkiksi kirkon ulkomaan avusta (http://www.kua.fi/). Joillakin järjestöillä on päinvastoin tapana antaa vuosijuhlalahjoina jotain mahdollisimman isoa ja turhaa. <br />
<br />
'''Varsinainen pöytäjuhla'''<br />
<br />
Illallinen alkaa yleensä klo 18-19 välisenä aikana. Jos ei tule seuraamaan tervehdyksiä, on juhlapaikassa hyvä olla ajoissa ennen kuin juhlaillallinen alkaa. Juhlapaikan aulasta löytyvät pöytäkartta ja istumajärjestys.<br />
<br />
Vuosijuhlat ovat pöytäjuhlat, joissa noudatetaan yleisiä pöytä- ja käytöstapoja. Mies saattaa pöytäseuralaisensa pöytään. Pöytäavecin määritelmä riippuu järjestön kulttuurista. Joissain juhlissa avec plaseerataan viereen ja joissain vastapäätä. Juhlasalissa jäädään omien tuolien taakse seisomaan ja odotetaan, että lippu tai liput saapuvat airutsaattuessa saliin. Tämän jälkeen usein lauletaan jokin järjestölle ominainen laulu. Laulun jälkeen istuudutaan, (kunniavieraita sisältävä) pääpöytä ensimmäisenä ja muut pöydät sen jälkeen. Pöydässä on hyvä tervehtiä pöytätovereita. Etiketin mukaan miehen tulee illallisen aikana auttaa oikealla puolellaan istuvaa naista, ja esimerkiksi istuuduttaessa tarjottava hänelle tuolia.<br />
<br />
'''Ohjelma'''<br />
<br />
Jokaiselle paikalle on yleensä jaettu ohjelmalehtinen, josta käy ilmi illan ohjelma. Perinteisiä ohjelmanumeroita akateemsisisas vuosijuhlissa ovat juhlapuhe, puhe yliopistolle, puhe naiselle/miehelle ja esimerkiksi mahdollisten kunnianosoitusten jakamnen. Ohjelmaan myös voi kuulua erinäisiä musiikkiesityksiä, performansseja, runoja, lauluja tai oikeastaan mitä vain järjestön näköistä.<br />
<br />
'''Laulut'''<br />
<br />
Koska laulut ovat olennainen osa akateemista pöytäjuhlakulttuuria, illallisella yleensä myös lauletaan. Laulujen sanat löytyvät pöytiin jaetusta ohjelmalehtisestä. Laulaminen ei ole tarkoitettu vain niille, jotka osaavat laulaa, vaan kaikille jotka haluavat. Vuosijuhlien laulut ovat yleensä virallisempia ja asiallisempia kuin sitsilaulut, mutta yleisestä akateemisesta laulukulttuurista voi lukea lisää wikin [[Pöytäjuhlien järjestäminen#Laulaminen | sitsiartikkelista]].<br />
<br />
Juhlan alussa yleensä kerrotaan, kuinka laulamisen suhteen tulee illan aikana menetellä: voiko lauluja ehdottaa vapaavalintaisesti missä vaiheessa iltaa tahansa, vai tuleeko omat laulutoiveet esimerkiksi välittää laulunjohtajille. Jälkimmäistä tapaa noudatetaan tyypillisesti virallisemmissa juhlissa tai juhlissa, joissa on paljon ohjelmaa tai osallistujia. Taustalla on toive siitä, että illan ohjelma pysyy aikataulussaan, eikä niin sanotusti hajoa käsiin.<br />
<br />
'''Illallinen'''<br />
<br />
Juhlaillalliseen kuuluu kolmen ruokalajin illallinen. Vuosijuhlissa ruoka tarjoillaan yleensä pöytiin, mutta joissakin juhlissa on käytetty myös buffetia, joka on järjestäjälle halvempi ratkaisu. On kohteliasta odottaa, että koko oma pöytä saa omat annoksensa, ennen kuin aloittaa ruokailun. Pääsääntönä on hyvä muistaa, että ennen kuin pääruoka on syöty, ei ole etiketin mukaista nousta pöydästä. Juhlan alussa yleensä ilmoitetaan, toivotaanko juhlijoiden noudattavan erikseen ilmoitettavia taukoja, vai onko pöydästä suotavaa poistua esimerkiksi vessaan tai tupakalle myös muina aikoina.<br />
<br />
Maljojen skoolaus esim. juomalaulujen yhteydessä ja puheiden jälkeen suoritetaan pöytäseurueessa seuraavalla tavalla: Skoolauskumppaniin otetaan katsekontakti ja lasia kohotetaan hieman. Ensimmäiseksi miehet kohottavat maljan oikealla puolella istuvan naisen kanssa, sitten vasemmalla puolella istuvan naisen kanssa ja viimeiseksi vastapäätä istuvan pöytäseuralaisensa kanssa. Naiset suorittavat skoolaamisen peilikuvana, eli aloittaen vasemmalta. Skoolauksen jälkeen otetaan hörppy omasta lasista ja joko "puretaan" skoolaus samaan suuntaan kuin ennen hörppyä, vastakkaiseen suuntaan tai jätetään kokonaan purkamatta.<br />
<br />
'''Juomat'''<br />
<br />
Vuosijuhlakortin hintaan kuuluu tyypillisesti kaksi kaatoa viiniä. Ensimmäinen viini tarjoillaan yleensä alkuruoan kanssa ja toinen pääruoan kanssa. Viini lisäksi juomiin kuuluu yleensä ainakin snapsi ja usein myös punssi tai konjakki. Juomia saa monissa tapauksissa ostaa lisää siten, että ennen juhlaa myydään drinkkilippuja, joilla juhlan aikana voidaan tilata lisää juotavaa nousematta pöydästä. Etiketin mukaan viinit kuuluisi juoda siinä järjestyksessä kuin ne tarjoillaan. Alkuruokaviiniin ei tulisi kajota enää pääruoan yhteydessä, mutta kukapa näitä valvoo.<br />
<br />
'''Ruoka'''<br />
<br />
== Vuosijuhlien toimihenkilöt ==<br />
<br />
Seremoniamestari/vuosijuhlamestari/vuosijuhlamarsalkka/tms. on henkilö, joka huolehtii juhlan sujumisesta ja on koko ajan perillä juhlan aikataulusta ja siinä pysymisestä. Hän pitää asioista huolta niin, että vieraiden ei sitä tarvitse tehdä. Hän myös usein kuuluttaa ohjelmanumerot. Vuosijuhlamestarin tunnistaa yleensä juhlasauvasta tai vuosijuhlamestarin nauhasta. <br />
<br />
Vuosijuhlamestarin apuna toimii usein airuita. Sen lisäksi, että airuet saattavat lipunkantajan tai lipunkantajien vanavedessä lipun tai liput juhlasaliin juhlan alkaessa ja pois juhlan päättyessä, he usein päivystävät tilan ovilla tilaisuuden alkaessa ja pättyessä. Airuet kantavat joko sinivalkoista Suomen lipun airutnauhaa, osakuntanauhaa tai tiedekuntajärjestön nauhaa. Koska airutnauhan ei järjestönauhan tapaan tule koskea paljaaseen ihoon, joutuvat airuet usein tehtävänsä ajaksi pukemaan iltapukunsa päälle esimerkiksi jakun.<br />
<br />
[[Luokka:Tapahtumaopas]]</div>AkseliHuhtanenhttps://wiki.hyy.fi/index.php?title=Opiskelijaj%C3%A4rjest%C3%B6jen_nauhat&diff=1212Opiskelijajärjestöjen nauhat2014-04-08T17:22:22Z<p>AkseliHuhtanen: /* Muut järjestöt */</p>
<hr />
<div>Akateemisissa järjestöissä nauhalla osoitetaan kuulumista tiettyyn yhteisöön tai järjestöön. Nauha voi myös toimia ansiomerkkinä. Alla on listattu HYYn piirin järjestöjen nauhoja. Luettelo ei ole täydellinen.<br />
<br />
Opiskelijajärjestöjen haalareiden värit on koottu [http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_suomalaisten_opiskelijahaalarien_v%C3%A4reist%C3%A4#Helsingin_yliopisto Wikipediaan].<br />
<br />
<br />
== Helsingin yliopiston ylioppilaskunta ==<br />
<br />
{| class="wikitable"<br />
|-<br />
! Nauha<br />
! Järjestö<br />
! Väri<br />
! Mittasuhteet<br />
! Leveys<br />
|-<br />
| [[Tiedosto:hyy.jpg]]<br />
| HYY<br />
| Sininen<br />
| -<br />
| 37mm/ 50mm <br />
|-<br />
| [[Tiedosto:hyy-kunnia.jpg]]<br />
| HYY kunnianauha<br />
| Purppura<br />
| -<br />
| 50mm<br />
|}<br />
<br />
== Osakunnat ==<br />
<br />
{| class="wikitable"<br />
|-<br />
! Nauha<br />
! Järjestö<br />
! Väri<br />
! Mittasuhteet<br />
! Leveys<br />
|-<br />
| [[Tiedosto:nylands-nation.jpg]]<br />
| Nylands nation<br />
| Valkoinen, sininen, keltainen<br />
| 1-1-1<br />
| 35mm<br />
|-<br />
| [[Tiedosto:eso.jpg]]<br />
| Eteläsuomalainen osakunta<br />
| Valkoinen, oranssi<br />
| 1-1<br />
| 30mm/ 45mm<br />
|-<br />
| [[Tiedosto:eso-kunnia.jpg]]<br />
| Eteläsuomalainen osakunta, kunnianauha<br />
| Valkoinen, oranssi, valkoinen, oranssi, valkoinen<br />
| 1-1-4-1-1<br />
| 57mm<br />
|-<br />
| [[Tiedosto:savo.jpg]]<br />
| Savolainen osakunta<br />
| Keltainen, musta<br />
| 1-1<br />
| 28mm / 58mm<br />
|-<br />
| [[Tiedosto:ko.jpg]]<br />
| Karjalainen osakunta<br />
| Punainen, musta<br />
| 1-1<br />
| 30mm<br />
|-<br />
| [[Tiedosto:ho.jpg]]<br />
| Hämäläis-Osakunta<br />
| Valkoinen, punainen<br />
| 1-1<br />
| 32mm / 40mm<br />
|-<br />
| [[Tiedosto:kso.jpg]]<br />
| Keskisuomalainen Osakunta <br />
| Valkoinen, punainen, musta<br />
| 11-5-11<br />
| 27mm / 45mm / 75mm<br />
|-<br />
| [[Tiedosto:kyo.jpg]]<br />
| Kymenlaakson Osakunta<br />
| Musta, valkoinen, musta<br />
| 1-13-5<br />
| 20mm / 32mm / 52mm<br />
|-<br />
| [[Tiedosto:ån.jpg]]<br />
| Åbo Nation<br />
| Kulta, vaaleansininen, hopea, vaaleansininen, hopea, vaaleansinen, kulta<br />
| 2-9-1-2-1-2-1-9-2<br />
| 30mm<br />
|-<br />
| [[Tiedosto:vso.jpg]]<br />
| Varsinaissuomalainen osakunta<br />
| Keltainen, punainen, vihreä. <br />
| 1-2-1<br />
| 35mm / 48mm / 75mm<br />
|-<br />
| [[Tiedosto:sato.jpg]]<br />
| Satakuntalainen Osakunta<br />
| Sininen, keltainen<br />
| 1-1<br />
| 30mm / 90mm<br />
|-<br />
| [[Tiedosto:wio.jpg]]<br />
| Wiipurilainen Osakunta<br />
| Tumman punainen, keltainen, tummansininen<br />
| 1-1-1<br />
| 32mm / 48mm<br />
|-<br />
| [[Tiedosto:öfn.jpg]]<br />
| Östra Finlands Nation<br />
| Keltainen, lila, sininen<br />
| 14-5-14<br />
| 33mm / 55mm<br />
|-<br />
| [[Tiedosto:epo.jpg]]<br />
| Etelä-Pohjalainen Osakunta<br />
| Vaaleansininen, valkoinen, vaaleansininen<br />
| 1-1-1<br />
| 31mm / 50mm<br />
|-<br />
| [[Tiedosto:vn.jpg]]<br />
| Vasa Nation<br />
| Punainen, keltainen, musta<br />
| 1-1-1<br />
| 31mm<br />
|-<br />
| [[Tiedosto:ppo.jpg]]<br />
| Pohjois-Pohjalainen Osakunta<br />
| Valkoinen, sininen, valkoinen<br />
| 1-4-1<br />
| 30mm / 48mm<br />
|}<br />
<br />
== Tiedekunta- ja ainejärjestöt ==<br />
<br />
{| class="wikitable"<br />
|-<br />
! Nauha<br />
! Järjestö<br />
! Väri<br />
! Mittasuhteet<br />
! Leveys<br />
|-<br />
| <br />
| <br />
| <br />
| <br />
| <br />
|-<br />
| <br />
| <br />
| <br />
| <br />
| <br />
|}<br />
<br />
== Muut järjestöt ==<br />
<br />
{| class="wikitable"<br />
|-<br />
! Nauha<br />
! Järjestö<br />
! Väri<br />
! Mittasuhteet<br />
! Leveys<br />
|-<br />
| <br />
| <br />
| <br />
| <br />
| <br />
|-<br />
| <br />
| <br />
| <br />
| <br />
| <br />
|}<br />
<br />
[[Luokka:Tapahtumaopas]]</div>AkseliHuhtanenhttps://wiki.hyy.fi/index.php?title=Opiskelijaj%C3%A4rjest%C3%B6jen_nauhat&diff=1211Opiskelijajärjestöjen nauhat2014-04-08T17:18:12Z<p>AkseliHuhtanen: /* Tiedekunta- ja ainejärjestöt */</p>
<hr />
<div>Akateemisissa järjestöissä nauhalla osoitetaan kuulumista tiettyyn yhteisöön tai järjestöön. Nauha voi myös toimia ansiomerkkinä. Alla on listattu HYYn piirin järjestöjen nauhoja. Luettelo ei ole täydellinen.<br />
<br />
Opiskelijajärjestöjen haalareiden värit on koottu [http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_suomalaisten_opiskelijahaalarien_v%C3%A4reist%C3%A4#Helsingin_yliopisto Wikipediaan].<br />
<br />
<br />
== Helsingin yliopiston ylioppilaskunta ==<br />
<br />
{| class="wikitable"<br />
|-<br />
! Nauha<br />
! Järjestö<br />
! Väri<br />
! Mittasuhteet<br />
! Leveys<br />
|-<br />
| [[Tiedosto:hyy.jpg]]<br />
| HYY<br />
| Sininen<br />
| -<br />
| 37mm/ 50mm <br />
|-<br />
| [[Tiedosto:hyy-kunnia.jpg]]<br />
| HYY kunnianauha<br />
| Purppura<br />
| -<br />
| 50mm<br />
|}<br />
<br />
== Osakunnat ==<br />
<br />
{| class="wikitable"<br />
|-<br />
! Nauha<br />
! Järjestö<br />
! Väri<br />
! Mittasuhteet<br />
! Leveys<br />
|-<br />
| [[Tiedosto:nylands-nation.jpg]]<br />
| Nylands nation<br />
| Valkoinen, sininen, keltainen<br />
| 1-1-1<br />
| 35mm<br />
|-<br />
| [[Tiedosto:eso.jpg]]<br />
| Eteläsuomalainen osakunta<br />
| Valkoinen, oranssi<br />
| 1-1<br />
| 30mm/ 45mm<br />
|-<br />
| [[Tiedosto:eso-kunnia.jpg]]<br />
| Eteläsuomalainen osakunta, kunnianauha<br />
| Valkoinen, oranssi, valkoinen, oranssi, valkoinen<br />
| 1-1-4-1-1<br />
| 57mm<br />
|-<br />
| [[Tiedosto:savo.jpg]]<br />
| Savolainen osakunta<br />
| Keltainen, musta<br />
| 1-1<br />
| 28mm / 58mm<br />
|-<br />
| [[Tiedosto:ko.jpg]]<br />
| Karjalainen osakunta<br />
| Punainen, musta<br />
| 1-1<br />
| 30mm<br />
|-<br />
| [[Tiedosto:ho.jpg]]<br />
| Hämäläis-Osakunta<br />
| Valkoinen, punainen<br />
| 1-1<br />
| 32mm / 40mm<br />
|-<br />
| [[Tiedosto:kso.jpg]]<br />
| Keskisuomalainen Osakunta <br />
| Valkoinen, punainen, musta<br />
| 11-5-11<br />
| 27mm / 45mm / 75mm<br />
|-<br />
| [[Tiedosto:kyo.jpg]]<br />
| Kymenlaakson Osakunta<br />
| Musta, valkoinen, musta<br />
| 1-13-5<br />
| 20mm / 32mm / 52mm<br />
|-<br />
| [[Tiedosto:ån.jpg]]<br />
| Åbo Nation<br />
| Kulta, vaaleansininen, hopea, vaaleansininen, hopea, vaaleansinen, kulta<br />
| 2-9-1-2-1-2-1-9-2<br />
| 30mm<br />
|-<br />
| [[Tiedosto:vso.jpg]]<br />
| Varsinaissuomalainen osakunta<br />
| Keltainen, punainen, vihreä. <br />
| 1-2-1<br />
| 35mm / 48mm / 75mm<br />
|-<br />
| [[Tiedosto:sato.jpg]]<br />
| Satakuntalainen Osakunta<br />
| Sininen, keltainen<br />
| 1-1<br />
| 30mm / 90mm<br />
|-<br />
| [[Tiedosto:wio.jpg]]<br />
| Wiipurilainen Osakunta<br />
| Tumman punainen, keltainen, tummansininen<br />
| 1-1-1<br />
| 32mm / 48mm<br />
|-<br />
| [[Tiedosto:öfn.jpg]]<br />
| Östra Finlands Nation<br />
| Keltainen, lila, sininen<br />
| 14-5-14<br />
| 33mm / 55mm<br />
|-<br />
| [[Tiedosto:epo.jpg]]<br />
| Etelä-Pohjalainen Osakunta<br />
| Vaaleansininen, valkoinen, vaaleansininen<br />
| 1-1-1<br />
| 31mm / 50mm<br />
|-<br />
| [[Tiedosto:vn.jpg]]<br />
| Vasa Nation<br />
| Punainen, keltainen, musta<br />
| 1-1-1<br />
| 31mm<br />
|-<br />
| [[Tiedosto:ppo.jpg]]<br />
| Pohjois-Pohjalainen Osakunta<br />
| Valkoinen, sininen, valkoinen<br />
| 1-4-1<br />
| 30mm / 48mm<br />
|}<br />
<br />
== Tiedekunta- ja ainejärjestöt ==<br />
<br />
{| class="wikitable"<br />
|-<br />
! Nauha<br />
! Järjestö<br />
! Väri<br />
! Mittasuhteet<br />
! Leveys<br />
|-<br />
| <br />
| <br />
| <br />
| <br />
| <br />
|-<br />
| <br />
| <br />
| <br />
| <br />
| <br />
|}<br />
<br />
== Muut järjestöt ==<br />
<br />
{| class="wikitable"<br />
|-<br />
! Nauha<br />
! Järjestö<br />
! Väri<br />
! Mittasuhteet<br />
! Leveys<br />
|-<br />
| [[Tiedosto:hyy.jpg]]<br />
| HYY<br />
| Sininen<br />
| -<br />
| 37mm/ 50mm <br />
|-<br />
| [[Tiedosto:hyy-kunnia.jpg]]<br />
| HYY kunnianauha<br />
| Purppura<br />
| -<br />
| 50mm<br />
|}<br />
<br />
[[Luokka:Tapahtumaopas]]</div>AkseliHuhtanenhttps://wiki.hyy.fi/index.php?title=Opiskelijaj%C3%A4rjest%C3%B6jen_nauhat&diff=1210Opiskelijajärjestöjen nauhat2014-04-08T17:15:53Z<p>AkseliHuhtanen: </p>
<hr />
<div>Akateemisissa järjestöissä nauhalla osoitetaan kuulumista tiettyyn yhteisöön tai järjestöön. Nauha voi myös toimia ansiomerkkinä. Alla on listattu HYYn piirin järjestöjen nauhoja. Luettelo ei ole täydellinen.<br />
<br />
Opiskelijajärjestöjen haalareiden värit on koottu [http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_suomalaisten_opiskelijahaalarien_v%C3%A4reist%C3%A4#Helsingin_yliopisto Wikipediaan].<br />
<br />
<br />
== Helsingin yliopiston ylioppilaskunta ==<br />
<br />
{| class="wikitable"<br />
|-<br />
! Nauha<br />
! Järjestö<br />
! Väri<br />
! Mittasuhteet<br />
! Leveys<br />
|-<br />
| [[Tiedosto:hyy.jpg]]<br />
| HYY<br />
| Sininen<br />
| -<br />
| 37mm/ 50mm <br />
|-<br />
| [[Tiedosto:hyy-kunnia.jpg]]<br />
| HYY kunnianauha<br />
| Purppura<br />
| -<br />
| 50mm<br />
|}<br />
<br />
== Osakunnat ==<br />
<br />
{| class="wikitable"<br />
|-<br />
! Nauha<br />
! Järjestö<br />
! Väri<br />
! Mittasuhteet<br />
! Leveys<br />
|-<br />
| [[Tiedosto:nylands-nation.jpg]]<br />
| Nylands nation<br />
| Valkoinen, sininen, keltainen<br />
| 1-1-1<br />
| 35mm<br />
|-<br />
| [[Tiedosto:eso.jpg]]<br />
| Eteläsuomalainen osakunta<br />
| Valkoinen, oranssi<br />
| 1-1<br />
| 30mm/ 45mm<br />
|-<br />
| [[Tiedosto:eso-kunnia.jpg]]<br />
| Eteläsuomalainen osakunta, kunnianauha<br />
| Valkoinen, oranssi, valkoinen, oranssi, valkoinen<br />
| 1-1-4-1-1<br />
| 57mm<br />
|-<br />
| [[Tiedosto:savo.jpg]]<br />
| Savolainen osakunta<br />
| Keltainen, musta<br />
| 1-1<br />
| 28mm / 58mm<br />
|-<br />
| [[Tiedosto:ko.jpg]]<br />
| Karjalainen osakunta<br />
| Punainen, musta<br />
| 1-1<br />
| 30mm<br />
|-<br />
| [[Tiedosto:ho.jpg]]<br />
| Hämäläis-Osakunta<br />
| Valkoinen, punainen<br />
| 1-1<br />
| 32mm / 40mm<br />
|-<br />
| [[Tiedosto:kso.jpg]]<br />
| Keskisuomalainen Osakunta <br />
| Valkoinen, punainen, musta<br />
| 11-5-11<br />
| 27mm / 45mm / 75mm<br />
|-<br />
| [[Tiedosto:kyo.jpg]]<br />
| Kymenlaakson Osakunta<br />
| Musta, valkoinen, musta<br />
| 1-13-5<br />
| 20mm / 32mm / 52mm<br />
|-<br />
| [[Tiedosto:ån.jpg]]<br />
| Åbo Nation<br />
| Kulta, vaaleansininen, hopea, vaaleansininen, hopea, vaaleansinen, kulta<br />
| 2-9-1-2-1-2-1-9-2<br />
| 30mm<br />
|-<br />
| [[Tiedosto:vso.jpg]]<br />
| Varsinaissuomalainen osakunta<br />
| Keltainen, punainen, vihreä. <br />
| 1-2-1<br />
| 35mm / 48mm / 75mm<br />
|-<br />
| [[Tiedosto:sato.jpg]]<br />
| Satakuntalainen Osakunta<br />
| Sininen, keltainen<br />
| 1-1<br />
| 30mm / 90mm<br />
|-<br />
| [[Tiedosto:wio.jpg]]<br />
| Wiipurilainen Osakunta<br />
| Tumman punainen, keltainen, tummansininen<br />
| 1-1-1<br />
| 32mm / 48mm<br />
|-<br />
| [[Tiedosto:öfn.jpg]]<br />
| Östra Finlands Nation<br />
| Keltainen, lila, sininen<br />
| 14-5-14<br />
| 33mm / 55mm<br />
|-<br />
| [[Tiedosto:epo.jpg]]<br />
| Etelä-Pohjalainen Osakunta<br />
| Vaaleansininen, valkoinen, vaaleansininen<br />
| 1-1-1<br />
| 31mm / 50mm<br />
|-<br />
| [[Tiedosto:vn.jpg]]<br />
| Vasa Nation<br />
| Punainen, keltainen, musta<br />
| 1-1-1<br />
| 31mm<br />
|-<br />
| [[Tiedosto:ppo.jpg]]<br />
| Pohjois-Pohjalainen Osakunta<br />
| Valkoinen, sininen, valkoinen<br />
| 1-4-1<br />
| 30mm / 48mm<br />
|}<br />
<br />
== Tiedekunta- ja ainejärjestöt ==<br />
<br />
{| class="wikitable"<br />
|-<br />
! Nauha<br />
! Järjestö<br />
! Väri<br />
! Mittasuhteet<br />
! Leveys<br />
|-<br />
| [[Tiedosto:hyy.jpg]]<br />
| HYY<br />
| Sininen<br />
| -<br />
| 37mm/ 50mm <br />
|-<br />
| [[Tiedosto:hyy-kunnia.jpg]]<br />
| HYY kunnianauha<br />
| Purppura<br />
| -<br />
| 50mm<br />
|}<br />
<br />
== Muut järjestöt ==<br />
<br />
{| class="wikitable"<br />
|-<br />
! Nauha<br />
! Järjestö<br />
! Väri<br />
! Mittasuhteet<br />
! Leveys<br />
|-<br />
| [[Tiedosto:hyy.jpg]]<br />
| HYY<br />
| Sininen<br />
| -<br />
| 37mm/ 50mm <br />
|-<br />
| [[Tiedosto:hyy-kunnia.jpg]]<br />
| HYY kunnianauha<br />
| Purppura<br />
| -<br />
| 50mm<br />
|}<br />
<br />
[[Luokka:Tapahtumaopas]]</div>AkseliHuhtanenhttps://wiki.hyy.fi/index.php?title=Opiskelijaj%C3%A4rjest%C3%B6jen_nauhat&diff=1209Opiskelijajärjestöjen nauhat2014-04-08T16:54:36Z<p>AkseliHuhtanen: </p>
<hr />
<div>Akateemisissa järjestöissä nauhalla osoitetaan kuulumista tiettyyn yhteisöön tai järjestöön. Nauha voi myös toimia ansiomerkkinä. Alla on listattu HYYn piirin järjestöjen nauhoja. Luettelo ei ole täydellinen.<br />
<br />
== Helsingin yliopiston ylioppilaskunta ==<br />
<br />
{| class="wikitable"<br />
|-<br />
! Nauha<br />
! Järjestö<br />
! Väri<br />
! Mittasuhteet<br />
! Leveys<br />
|-<br />
| [[Tiedosto:hyy.jpg]]<br />
| HYY<br />
| Sininen<br />
| -<br />
| 37mm/ 50mm <br />
|-<br />
| [[Tiedosto:hyy-kunnia.jpg]]<br />
| HYY kunnianauha<br />
| Purppura<br />
| -<br />
| 50mm<br />
|}<br />
<br />
== Osakunnat ==<br />
<br />
{| class="wikitable"<br />
|-<br />
! Nauha<br />
! Järjestö<br />
! Väri<br />
! Mittasuhteet<br />
! Leveys<br />
|-<br />
| [[Tiedosto:nylands-nation.jpg]]<br />
| Nylands nation<br />
| Valkoinen, sininen, keltainen<br />
| 1-1-1<br />
| 35mm<br />
|-<br />
| [[Tiedosto:eso.jpg]]<br />
| Eteläsuomalainen osakunta<br />
| Valkoinen, oranssi<br />
| 1-1<br />
| 30mm/ 45mm<br />
|-<br />
| [[Tiedosto:eso-kunnia.jpg]]<br />
| Eteläsuomalainen osakunta, kunnianauha<br />
| Valkoinen, oranssi, valkoinen, oranssi, valkoinen<br />
| 1-1-4-1-1<br />
| 57mm<br />
|-<br />
| [[Tiedosto:savo.jpg]]<br />
| Savolainen osakunta<br />
| Keltainen, musta<br />
| 1-1<br />
| 28mm / 58mm<br />
|-<br />
| [[Tiedosto:ko.jpg]]<br />
| Karjalainen osakunta<br />
| Punainen, musta<br />
| 1-1<br />
| 30mm<br />
|-<br />
| [[Tiedosto:ho.jpg]]<br />
| Hämäläis-Osakunta<br />
| Valkoinen, punainen<br />
| 1-1<br />
| 32mm / 40mm<br />
|-<br />
| [[Tiedosto:kso.jpg]]<br />
| Keskisuomalainen Osakunta <br />
| Valkoinen, punainen, musta<br />
| 11-5-11<br />
| 27mm / 45mm / 75mm<br />
|-<br />
| [[Tiedosto:kyo.jpg]]<br />
| Kymenlaakson Osakunta<br />
| Musta, valkoinen, musta<br />
| 1-13-5<br />
| 20mm / 32mm / 52mm<br />
|-<br />
| [[Tiedosto:ån.jpg]]<br />
| Åbo Nation<br />
| Kulta, vaaleansininen, hopea, vaaleansininen, hopea, vaaleansinen, kulta<br />
| 2-9-1-2-1-2-1-9-2<br />
| 30mm<br />
|-<br />
| [[Tiedosto:vso.jpg]]<br />
| Varsinaissuomalainen osakunta<br />
| Keltainen, punainen, vihreä. <br />
| 1-2-1<br />
| 35mm / 48mm / 75mm<br />
|-<br />
| [[Tiedosto:sato.jpg]]<br />
| Satakuntalainen Osakunta<br />
| Sininen, keltainen<br />
| 1-1<br />
| 30mm / 90mm<br />
|-<br />
| [[Tiedosto:wio.jpg]]<br />
| Wiipurilainen Osakunta<br />
| Tumman punainen, keltainen, tummansininen<br />
| 1-1-1<br />
| 32mm / 48mm<br />
|-<br />
| [[Tiedosto:öfn.jpg]]<br />
| Östra Finlands Nation<br />
| Keltainen, lila, sininen<br />
| 14-5-14<br />
| 33mm / 55mm<br />
|-<br />
| [[Tiedosto:epo.jpg]]<br />
| Etelä-Pohjalainen Osakunta<br />
| Vaaleansininen, valkoinen, vaaleansininen<br />
| 1-1-1<br />
| 31mm / 50mm<br />
|-<br />
| [[Tiedosto:vn.jpg]]<br />
| Vasa Nation<br />
| Punainen, keltainen, musta<br />
| 1-1-1<br />
| 31mm<br />
|-<br />
| [[Tiedosto:ppo.jpg]]<br />
| Pohjois-Pohjalainen Osakunta<br />
| Valkoinen, sininen, valkoinen<br />
| 1-4-1<br />
| 30mm / 48mm<br />
|}<br />
<br />
== Tiedekunta- ja ainejärjestöt ==<br />
<br />
{| class="wikitable"<br />
|-<br />
! Nauha<br />
! Järjestö<br />
! Väri<br />
! Mittasuhteet<br />
! Leveys<br />
|-<br />
| [[Tiedosto:hyy.jpg]]<br />
| HYY<br />
| Sininen<br />
| -<br />
| 37mm/ 50mm <br />
|-<br />
| [[Tiedosto:hyy-kunnia.jpg]]<br />
| HYY kunnianauha<br />
| Purppura<br />
| -<br />
| 50mm<br />
|}<br />
<br />
== Muut järjestöt ==<br />
<br />
{| class="wikitable"<br />
|-<br />
! Nauha<br />
! Järjestö<br />
! Väri<br />
! Mittasuhteet<br />
! Leveys<br />
|-<br />
| [[Tiedosto:hyy.jpg]]<br />
| HYY<br />
| Sininen<br />
| -<br />
| 37mm/ 50mm <br />
|-<br />
| [[Tiedosto:hyy-kunnia.jpg]]<br />
| HYY kunnianauha<br />
| Purppura<br />
| -<br />
| 50mm<br />
|}<br />
<br />
[[Luokka:Tapahtumaopas]]</div>AkseliHuhtanenhttps://wiki.hyy.fi/index.php?title=Opiskelijaj%C3%A4rjest%C3%B6jen_nauhat&diff=1208Opiskelijajärjestöjen nauhat2014-04-08T16:52:51Z<p>AkseliHuhtanen: </p>
<hr />
<div>Akateemisissa järjestöissä nauhalla osoitetaan kuulumista tiettyyn yhteisöön tai järjestöön. Nauha voi myös toimia ansiomerkkinä. Alla on listattu HYYn piirin järjestöjen nauhoja. Luettelo ei ole täydellinen.<br />
<br />
== Helsingin yliopiston ylioppilaskunta ==<br />
<br />
{| class="wikitable"<br />
|-<br />
! Nauha<br />
! Järjestö<br />
! Väri<br />
! Mittasuhteet<br />
! Leveys<br />
|-<br />
| [[Tiedosto:hyy.jpg]]<br />
| HYY<br />
| Sininen<br />
| -<br />
| 37mm/ 50mm <br />
|-<br />
| [[Tiedosto:hyy-kunnia.jpg]]<br />
| HYY kunnianauha<br />
| Purppura<br />
| -<br />
| 50mm<br />
|}<br />
<br />
== Osakunnat ==<br />
<br />
{| class="wikitable"<br />
|-<br />
! Nauha<br />
! Järjestö<br />
! Väri<br />
! Mittasuhteet<br />
! Leveys<br />
|-<br />
| [[Tiedosto:nn.jpg]]<br />
| Nylands nation<br />
| Valkoinen, sininen, keltainen<br />
| 1-1-1<br />
| 35mm<br />
|-<br />
| [[Tiedosto:eso.jpg]]<br />
| Eteläsuomalainen osakunta<br />
| Valkoinen, oranssi<br />
| 1-1<br />
| 30mm/ 45mm<br />
|-<br />
| [[Tiedosto:eso-kunnia.jpg]]<br />
| Eteläsuomalainen osakunta, kunnianauha<br />
| Valkoinen, oranssi, valkoinen, oranssi, valkoinen<br />
| 1-1-4-1-1<br />
| 57mm<br />
|-<br />
| [[Tiedosto:savo.jpg]]<br />
| Savolainen osakunta<br />
| Keltainen, musta<br />
| 1-1<br />
| 28mm / 58mm<br />
|-<br />
| [[Tiedosto:ko.jpg]]<br />
| Karjalainen osakunta<br />
| Punainen, musta<br />
| 1-1<br />
| 30mm<br />
|-<br />
| [[Tiedosto:ho.jpg]]<br />
| Hämäläis-Osakunta<br />
| Valkoinen, punainen<br />
| 1-1<br />
| 32mm / 40mm<br />
|-<br />
| [[Tiedosto:kso.jpg]]<br />
| Keskisuomalainen Osakunta <br />
| Valkoinen, punainen, musta<br />
| 11-5-11<br />
| 27mm / 45mm / 75mm<br />
|-<br />
| [[Tiedosto:kyo.jpg]]<br />
| Kymenlaakson Osakunta<br />
| Musta, valkoinen, musta<br />
| 1-13-5<br />
| 20mm / 32mm / 52mm<br />
|-<br />
| [[Tiedosto:ån.jpg]]<br />
| Åbo Nation<br />
| Kulta, vaaleansininen, hopea, vaaleansininen, hopea, vaaleansinen, kulta<br />
| 2-9-1-2-1-2-1-9-2<br />
| 30mm<br />
|-<br />
| [[Tiedosto:vso.jpg]]<br />
| Varsinaissuomalainen osakunta<br />
| Keltainen, punainen, vihreä. <br />
| 1-2-1<br />
| 35mm / 48mm / 75mm<br />
|-<br />
| [[Tiedosto:sato.jpg]]<br />
| Satakuntalainen Osakunta<br />
| Sininen, keltainen<br />
| 1-1<br />
| 30mm / 90mm<br />
|-<br />
| [[Tiedosto:wio.jpg]]<br />
| Wiipurilainen Osakunta<br />
| Tumman punainen, keltainen, tummansininen<br />
| 1-1-1<br />
| 32mm / 48mm<br />
|-<br />
| [[Tiedosto:öfn.jpg]]<br />
| Östra Finlands Nation<br />
| Keltainen, lila, sininen<br />
| 14-5-14<br />
| 33mm / 55mm<br />
|-<br />
| [[Tiedosto:epo.jpg]]<br />
| Etelä-Pohjalainen Osakunta<br />
| Vaaleansininen, valkoinen, vaaleansininen<br />
| 1-1-1<br />
| 31mm / 50mm<br />
|-<br />
| [[Tiedosto:vn.jpg]]<br />
| Vasa Nation<br />
| Punainen, keltainen, musta<br />
| 1-1-1<br />
| 31mm<br />
|-<br />
| [[Tiedosto:ppo.jpg]]<br />
| Pohjois-Pohjalainen Osakunta<br />
| Valkoinen, sininen, valkoinen<br />
| 1-4-1<br />
| 30mm / 48mm<br />
|}<br />
<br />
== Tiedekunta- ja ainejärjestöt ==<br />
<br />
|-<br />
! Nauha<br />
! Järjestö<br />
! Väri<br />
! Mittasuhteet<br />
! Leveys<br />
|-<br />
| [[Tiedosto:hyy.jpg]]<br />
| HYY<br />
| Sininen<br />
| -<br />
| 37mm/ 50mm <br />
|-<br />
| [[Tiedosto:hyy-kunnia.jpg]]<br />
| HYY kunnianauha<br />
| Purppura<br />
| -<br />
| 50mm<br />
|}<br />
<br />
== Muut järjestöt ==<br />
<br />
|-<br />
! Nauha<br />
! Järjestö<br />
! Väri<br />
! Mittasuhteet<br />
! Leveys<br />
|-<br />
| [[Tiedosto:hyy.jpg]]<br />
| HYY<br />
| Sininen<br />
| -<br />
| 37mm/ 50mm <br />
|-<br />
| [[Tiedosto:hyy-kunnia.jpg]]<br />
| HYY kunnianauha<br />
| Purppura<br />
| -<br />
| 50mm<br />
|}<br />
<br />
[[Luokka:Tapahtumaopas]]</div>AkseliHuhtanenhttps://wiki.hyy.fi/index.php?title=Opiskelijaj%C3%A4rjest%C3%B6jen_nauhat&diff=1207Opiskelijajärjestöjen nauhat2014-04-08T16:49:57Z<p>AkseliHuhtanen: </p>
<hr />
<div>Akateemisissa järjestöissä nauhalla osoitetaan kuulumista tiettyyn yhteisöön tai järjestöön. Nauha voi myös toimia ansiomerkkinä. Alla on listattu HYYn piirin järjestöjen nauhoja. Luettelo ei ole täydellinen.<br />
<br />
== Helsingin yliopiston ylioppilaskunta ==<br />
<br />
{| class="wikitable"<br />
|-<br />
! Nauha<br />
! Järjestö<br />
! Väri<br />
! Mittasuhteet<br />
! Leveys<br />
|-<br />
| [[Tiedosto:hyy.jpg]]<br />
| HYY<br />
| Sininen<br />
| -<br />
| 37mm/ 50mm <br />
|-<br />
| row 2, cell 1<br />
| HYY kunnianauha<br />
| Purppura<br />
| -<br />
| 50mm<br />
|}<br />
<br />
== Osakunnat ==<br />
<br />
{| class="wikitable"<br />
|-<br />
! Nauha<br />
! Järjestö<br />
! Väri<br />
! Mittasuhteet<br />
! Leveys<br />
|-<br />
| kuva<br />
| Nylands nation<br />
| Valkoinen, sininen, keltainen<br />
| 1-1-1<br />
| 35mm<br />
|-<br />
| kuva<br />
| Eteläsuomalainen osakunta<br />
| Valkoinen, oranssi<br />
| 1-1<br />
| 30mm/ 45mm<br />
|-<br />
| kuva<br />
| Eteläsuomalainen osakunta, kunnianauha<br />
| Valkoinen, oranssi, valkoinen, oranssi, valkoinen<br />
| 1-1-4-1-1<br />
| 57mm<br />
|-<br />
| kuva<br />
| Savolainen osakunta<br />
| Keltainen, musta<br />
| 1-1<br />
| 28mm / 58mm<br />
|-<br />
| kuva<br />
| Karjalainen osakunta<br />
| Punainen, musta<br />
| 1-1<br />
| 30mm<br />
|-<br />
| kuva<br />
| Hämäläis-Osakunta<br />
| Valkoinen, punainen<br />
| 1-1<br />
| 32mm / 40mm<br />
|-<br />
| kuva<br />
| Keskisuomalainen Osakunta <br />
| Valkoinen, punainen, musta<br />
| 11-5-11<br />
| 27mm / 45mm / 75mm<br />
|-<br />
| kuva<br />
| Kymenlaakson Osakunta<br />
| Musta, valkoinen, musta<br />
| 1-13-5<br />
| 20mm / 32mm / 52mm<br />
|-<br />
| kuva<br />
| Åbo Nation<br />
| Kulta, vaaleansininen, hopea, vaaleansininen, hopea, vaaleansinen, kulta<br />
| 2-9-1-2-1-2-1-9-2<br />
| 30mm<br />
|-<br />
| kuva<br />
| Varsinaissuomalainen osakunta<br />
| Keltainen, punainen, vihreä. <br />
| 1-2-1<br />
| 35mm / 48mm / 75mm<br />
|-<br />
| kuva<br />
| Satakuntalainen Osakunta<br />
| Sininen, keltainen<br />
| 1-1<br />
| 30mm / 90mm<br />
|-<br />
| kuva<br />
| Wiipurilainen Osakunta<br />
| Tumman punainen, keltainen, tummansininen<br />
| 1-1-1<br />
| 32mm / 48mm<br />
|-<br />
| kuva<br />
| Östra Finlands Nation<br />
| Keltainen, lila, sininen<br />
| 14-5-14<br />
| 33mm / 55mm<br />
|-<br />
| kuva<br />
| Etelä-Pohjalainen Osakunta<br />
| Vaaleansininen, valkoinen, vaaleansininen<br />
| 1-1-1<br />
| 31mm / 50mm<br />
|-<br />
| kuva<br />
| Vasa Nation<br />
| Punainen, keltainen, musta<br />
| 1-1-1<br />
| 31mm<br />
|-<br />
| kuva<br />
| Pohjois-Pohjalainen Osakunta<br />
| Valkoinen, sininen, valkoinen<br />
| 1-4-1<br />
| 30mm / 48mm<br />
|}<br />
<br />
Tiedekunta- ja ainejärjestöt<br />
<br />
Muut järjestöt<br />
<br />
[[Luokka:Tapahtumaopas]]</div>AkseliHuhtanenhttps://wiki.hyy.fi/index.php?title=Tiedosto:%C3%96fn.jpg&diff=1206Tiedosto:Öfn.jpg2014-04-08T16:48:57Z<p>AkseliHuhtanen: </p>
<hr />
<div></div>AkseliHuhtanenhttps://wiki.hyy.fi/index.php?title=Tiedosto:%C3%85n.jpg&diff=1205Tiedosto:Ån.jpg2014-04-08T16:48:48Z<p>AkseliHuhtanen: </p>
<hr />
<div></div>AkseliHuhtanenhttps://wiki.hyy.fi/index.php?title=Tiedosto:Vso.jpg&diff=1204Tiedosto:Vso.jpg2014-04-08T16:48:35Z<p>AkseliHuhtanen: </p>
<hr />
<div></div>AkseliHuhtanenhttps://wiki.hyy.fi/index.php?title=Tiedosto:Vn.jpg&diff=1203Tiedosto:Vn.jpg2014-04-08T16:48:26Z<p>AkseliHuhtanen: </p>
<hr />
<div></div>AkseliHuhtanenhttps://wiki.hyy.fi/index.php?title=Tiedosto:Wio.jpg&diff=1202Tiedosto:Wio.jpg2014-04-08T16:48:12Z<p>AkseliHuhtanen: </p>
<hr />
<div></div>AkseliHuhtanenhttps://wiki.hyy.fi/index.php?title=Tiedosto:Savo.jpg&diff=1201Tiedosto:Savo.jpg2014-04-08T16:48:02Z<p>AkseliHuhtanen: </p>
<hr />
<div></div>AkseliHuhtanenhttps://wiki.hyy.fi/index.php?title=Tiedosto:Sato.jpg&diff=1200Tiedosto:Sato.jpg2014-04-08T16:47:55Z<p>AkseliHuhtanen: </p>
<hr />
<div></div>AkseliHuhtanenhttps://wiki.hyy.fi/index.php?title=Tiedosto:Ppo.jpg&diff=1199Tiedosto:Ppo.jpg2014-04-08T16:47:46Z<p>AkseliHuhtanen: </p>
<hr />
<div></div>AkseliHuhtanenhttps://wiki.hyy.fi/index.php?title=Tiedosto:Kyo.jpg&diff=1198Tiedosto:Kyo.jpg2014-04-08T16:47:28Z<p>AkseliHuhtanen: </p>
<hr />
<div></div>AkseliHuhtanenhttps://wiki.hyy.fi/index.php?title=Tiedosto:Kso.jpg&diff=1197Tiedosto:Kso.jpg2014-04-08T16:47:20Z<p>AkseliHuhtanen: </p>
<hr />
<div></div>AkseliHuhtanenhttps://wiki.hyy.fi/index.php?title=Tiedosto:Ko.jpg&diff=1196Tiedosto:Ko.jpg2014-04-08T16:47:11Z<p>AkseliHuhtanen: </p>
<hr />
<div></div>AkseliHuhtanenhttps://wiki.hyy.fi/index.php?title=Tiedosto:Ho.jpg&diff=1195Tiedosto:Ho.jpg2014-04-08T16:47:02Z<p>AkseliHuhtanen: </p>
<hr />
<div></div>AkseliHuhtanenhttps://wiki.hyy.fi/index.php?title=Tiedosto:Epo.jpg&diff=1194Tiedosto:Epo.jpg2014-04-08T16:46:50Z<p>AkseliHuhtanen: </p>
<hr />
<div></div>AkseliHuhtanenhttps://wiki.hyy.fi/index.php?title=Tiedosto:Eso-kunnia.jpg&diff=1193Tiedosto:Eso-kunnia.jpg2014-04-08T16:46:32Z<p>AkseliHuhtanen: </p>
<hr />
<div></div>AkseliHuhtanenhttps://wiki.hyy.fi/index.php?title=Tiedosto:Eso.jpg&diff=1192Tiedosto:Eso.jpg2014-04-08T16:46:22Z<p>AkseliHuhtanen: </p>
<hr />
<div></div>AkseliHuhtanenhttps://wiki.hyy.fi/index.php?title=Tiedosto:Nylands-nation.jpg&diff=1191Tiedosto:Nylands-nation.jpg2014-04-08T16:46:08Z<p>AkseliHuhtanen: </p>
<hr />
<div></div>AkseliHuhtanenhttps://wiki.hyy.fi/index.php?title=Tiedosto:Hyy-kunnia.jpg&diff=1190Tiedosto:Hyy-kunnia.jpg2014-04-08T16:45:48Z<p>AkseliHuhtanen: </p>
<hr />
<div></div>AkseliHuhtanenhttps://wiki.hyy.fi/index.php?title=Tiedosto:Hyy.jpg&diff=1189Tiedosto:Hyy.jpg2014-04-08T16:45:36Z<p>AkseliHuhtanen: </p>
<hr />
<div></div>AkseliHuhtanenhttps://wiki.hyy.fi/index.php?title=Opiskelijaj%C3%A4rjest%C3%B6jen_nauhat&diff=1188Opiskelijajärjestöjen nauhat2014-04-08T16:44:55Z<p>AkseliHuhtanen: </p>
<hr />
<div>Akateemisissa järjestöissä nauhalla osoitetaan kuulumista tiettyyn yhteisöön tai järjestöön. Nauha voi myös toimia ansiomerkkinä. Alla on listattu HYYn piirin järjestöjen nauhoja. Luettelo ei ole täydellinen.<br />
<br />
== Helsingin yliopiston ylioppilaskunta ==<br />
<br />
{| class="wikitable"<br />
|-<br />
! Nauha<br />
! Järjestö<br />
! Väri<br />
! Mittasuhteet<br />
! Leveys<br />
|-<br />
| row 1, cell 1<br />
| HYY<br />
| Sininen<br />
| -<br />
| 37mm/ 50mm <br />
|-<br />
| row 2, cell 1<br />
| HYY kunnianauha<br />
| Purppura<br />
| -<br />
| 50mm<br />
|}<br />
<br />
== Osakunnat ==<br />
<br />
{| class="wikitable"<br />
|-<br />
! Nauha<br />
! Järjestö<br />
! Väri<br />
! Mittasuhteet<br />
! Leveys<br />
|-<br />
| kuva<br />
| Nylands nation<br />
| Valkoinen, sininen, keltainen<br />
| 1-1-1<br />
| 35mm<br />
|-<br />
| kuva<br />
| Eteläsuomalainen osakunta<br />
| Valkoinen, oranssi<br />
| 1-1<br />
| 30mm/ 45mm<br />
|-<br />
| kuva<br />
| Eteläsuomalainen osakunta, kunnianauha<br />
| Valkoinen, oranssi, valkoinen, oranssi, valkoinen<br />
| 1-1-4-1-1<br />
| 57mm<br />
|-<br />
| kuva<br />
| Savolainen osakunta<br />
| Keltainen, musta<br />
| 1-1<br />
| 28mm / 58mm<br />
|-<br />
| kuva<br />
| Karjalainen osakunta<br />
| Punainen, musta<br />
| 1-1<br />
| 30mm<br />
|-<br />
| kuva<br />
| Hämäläis-Osakunta<br />
| Valkoinen, punainen<br />
| 1-1<br />
| 32mm / 40mm<br />
|-<br />
| kuva<br />
| Keskisuomalainen Osakunta <br />
| Valkoinen, punainen, musta<br />
| 11-5-11<br />
| 27mm / 45mm / 75mm<br />
|-<br />
| kuva<br />
| Kymenlaakson Osakunta<br />
| Musta, valkoinen, musta<br />
| 1-13-5<br />
| 20mm / 32mm / 52mm<br />
|-<br />
| kuva<br />
| Åbo Nation<br />
| Kulta, vaaleansininen, hopea, vaaleansininen, hopea, vaaleansinen, kulta<br />
| 2-9-1-2-1-2-1-9-2<br />
| 30mm<br />
|-<br />
| kuva<br />
| Varsinaissuomalainen osakunta<br />
| Keltainen, punainen, vihreä. <br />
| 1-2-1<br />
| 35mm / 48mm / 75mm<br />
|-<br />
| kuva<br />
| Satakuntalainen Osakunta<br />
| Sininen, keltainen<br />
| 1-1<br />
| 30mm / 90mm<br />
|-<br />
| kuva<br />
| Wiipurilainen Osakunta<br />
| Tumman punainen, keltainen, tummansininen<br />
| 1-1-1<br />
| 32mm / 48mm<br />
|-<br />
| kuva<br />
| Östra Finlands Nation<br />
| Keltainen, lila, sininen<br />
| 14-5-14<br />
| 33mm / 55mm<br />
|-<br />
| kuva<br />
| Etelä-Pohjalainen Osakunta<br />
| Vaaleansininen, valkoinen, vaaleansininen<br />
| 1-1-1<br />
| 31mm / 50mm<br />
|-<br />
| kuva<br />
| Vasa Nation<br />
| Punainen, keltainen, musta<br />
| 1-1-1<br />
| 31mm<br />
|-<br />
| kuva<br />
| Pohjois-Pohjalainen Osakunta<br />
| Valkoinen, sininen, valkoinen<br />
| 1-4-1<br />
| 30mm / 48mm<br />
|}<br />
<br />
Tiedekunta- ja ainejärjestöt<br />
<br />
Muut järjestöt<br />
<br />
[[Luokka:Tapahtumaopas]]</div>AkseliHuhtanenhttps://wiki.hyy.fi/index.php?title=Opiskelijaj%C3%A4rjest%C3%B6jen_nauhat&diff=1187Opiskelijajärjestöjen nauhat2014-04-08T16:43:07Z<p>AkseliHuhtanen: </p>
<hr />
<div>Akateemisissa järjestöissä nauhalla osoitetaan kuulumista tiettyyn yhteisöön tai järjestöön. Nauha voi myös toimia ansiomerkkinä. Alla on listattu HYYn piirin järjestöjen nauhoja. Luettelo ei ole täydellinen.<br />
<br />
<br />
== Helsingin yliopiston ylioppilaskunta ==<br />
<br />
{| class="wikitable"<br />
|-<br />
! Nauha<br />
! Järjestö<br />
! Väri<br />
! Mittasuhteet<br />
! Leveys<br />
|-<br />
| row 1, cell 1<br />
| HYY<br />
| Sininen<br />
| -<br />
| 37mm/ 50mm <br />
|-<br />
| row 2, cell 1<br />
| HYY kunnianauha<br />
| Purppura<br />
| -<br />
| 50mm<br />
|}<br />
<br />
== Osakunnat ==<br />
<br />
{| class="wikitable"<br />
|-<br />
! Nauha<br />
! Järjestö<br />
! Väri<br />
! Mittasuhteet<br />
! Leveys<br />
|-<br />
| kuva<br />
| Nylands nation<br />
| Valkoinen, sininen, keltainen<br />
| 1-1-1<br />
| 35mm<br />
|-<br />
| kuva<br />
| Eteläsuomalainen osakunta<br />
| Valkoinen, oranssi<br />
| 1-1<br />
| 30mm/ 45mm<br />
|-<br />
| kuva<br />
| Eteläsuomalainen osakunta, kunnianauha<br />
| Valkoinen, oranssi, valkoinen, oranssi, valkoinen<br />
| 1-1-4-1-1<br />
| 57mm<br />
|-<br />
| kuva<br />
| Savolainen osakunta<br />
| Keltainen, musta<br />
| 1-1<br />
| 28mm / 58mm<br />
|-<br />
| kuva<br />
| Karjalainen osakunta<br />
| Punainen, musta<br />
| 1-1<br />
| 30mm<br />
|-<br />
| kuva<br />
| Hämäläis-Osakunta<br />
| Valkoinen, punainen<br />
| 1-1<br />
| 32mm / 40mm<br />
|-<br />
| kuva<br />
| Keskisuomalainen Osakunta <br />
| Valkoinen, punainen, musta<br />
| 11-5-11<br />
| 27mm / 45mm / 75mm<br />
|-<br />
| kuva<br />
| Kymenlaakson Osakunta<br />
| Musta, valkoinen, musta<br />
| 1-13-5<br />
| 20mm / 32mm / 52mm<br />
|-<br />
| kuva<br />
| Åbo Nation<br />
| Kulta, vaaleansininen, hopea, vaaleansininen, hopea, vaaleansinen, kulta<br />
| 2-9-1-2-1-2-1-9-2<br />
| 30mm<br />
|-<br />
| kuva<br />
| Varsinaissuomalainen osakunta<br />
| Keltainen, punainen, vihreä. <br />
| 1-2-1<br />
| 35mm / 48mm / 75mm<br />
|-<br />
| kuva<br />
| Satakuntalainen Osakunta<br />
| Sininen, keltainen<br />
| 1-1<br />
| 30mm / 90mm<br />
|-<br />
| kuva<br />
| Wiipurilainen Osakunta<br />
| Tumman punainen, keltainen, tummansininen<br />
| 1-1-1<br />
| 32mm / 48mm<br />
|-<br />
| kuva<br />
| Östra Finlands Nation<br />
| Keltainen, lila, sininen<br />
| 14-5-14<br />
| 33mm / 55mm<br />
|-<br />
| kuva<br />
| Etelä-Pohjalainen Osakunta<br />
| Vaaleansininen, valkoinen, vaaleansininen<br />
| 1-1-1<br />
| 31mm / 50mm<br />
|}<br />
<br />
Tiedekunta- ja ainejärjestöt<br />
<br />
Muut järjestöt<br />
<br />
[[Luokka:Tapahtumaopas]]</div>AkseliHuhtanenhttps://wiki.hyy.fi/index.php?title=Opiskelijaj%C3%A4rjest%C3%B6jen_nauhat&diff=1186Opiskelijajärjestöjen nauhat2014-04-08T16:39:36Z<p>AkseliHuhtanen: </p>
<hr />
<div>Akateemisissa järjestöissä nauhalla osoitetaan kuulumista tiettyyn yhteisöön tai järjestöön. Nauha voi myös toimia ansiomerkkinä. Alla on listattu HYYn piirin järjestöjen nauhoja. Luettelo ei ole täydellinen.<br />
<br />
<br />
== Helsingin yliopiston ylioppilaskunta ==<br />
<br />
{| class="wikitable"<br />
|-<br />
! Nauha<br />
! Järjestö<br />
! Väri<br />
! Mittasuhteet<br />
! Leveys<br />
|-<br />
| row 1, cell 1<br />
| HYY<br />
| Sininen<br />
| -<br />
| 37mm/ 50mm <br />
|-<br />
| row 2, cell 1<br />
| HYY kunnianauha<br />
| Purppura<br />
| -<br />
| 50mm<br />
|}<br />
<br />
== Osakunnat ==<br />
<br />
{| class="wikitable"<br />
|-<br />
! Nauha<br />
! Järjestö<br />
! Väri<br />
! Mittasuhteet<br />
! Leveys<br />
|-<br />
| kuva<br />
| Nylands nation<br />
| Valkoinen, sininen, keltainen<br />
| 1-1-1<br />
| 35mm<br />
|-<br />
| kuva<br />
| Eteläsuomalainen osakunta<br />
| Valkoinen, oranssi<br />
| 1-1<br />
| 30mm/ 45mm<br />
|-<br />
| kuva<br />
| Eteläsuomalainen osakunta, kunnianauha<br />
| Valkoinen, oranssi, valkoinen, oranssi, valkoinen<br />
| 1-1-4-1-1<br />
| 57mm<br />
|-<br />
| kuva<br />
| Savolainen osakunta<br />
| Keltainen, musta<br />
| 1-1<br />
| 28mm / 58mm<br />
|-<br />
| kuva<br />
| Karjalainen osakunta<br />
| Punainen, musta<br />
| 1-1<br />
| 30mm<br />
|-<br />
| kuva<br />
| Hämäläis-Osakunta<br />
| Valkoinen, punainen<br />
| 1-1<br />
| 32mm / 40mm<br />
|-<br />
| kuva<br />
| Keskisuomalainen Osakunta <br />
| Valkoinen, punainen, musta<br />
| 11-5-11<br />
| 27mm / 45mm / 75mm<br />
|-<br />
| kuva<br />
| Kymenlaakson Osakunta<br />
| Musta, valkoinen, musta<br />
| 1-13-5<br />
| 20mm / 32mm / 52mm<br />
|-<br />
| kuva<br />
| Åbo Nation<br />
| Kulta, vaaleansininen, hopea, vaaleansininen, hopea, vaaleansinen, kulta<br />
| 2-9-1-2-1-2-1-9-2<br />
| 30mm<br />
|-<br />
| kuva<br />
| Karjalainen osakunta<br />
| Punainen, musta<br />
| 1-1<br />
| 30mm<br />
|-<br />
| kuva<br />
| Karjalainen osakunta<br />
| Punainen, musta<br />
| 1-1<br />
| 30mm<br />
|}<br />
<br />
Tiedekunta- ja ainejärjestöt<br />
<br />
Muut järjestöt<br />
<br />
[[Luokka:Tapahtumaopas]]</div>AkseliHuhtanenhttps://wiki.hyy.fi/index.php?title=Opiskelijaj%C3%A4rjest%C3%B6jen_nauhat&diff=1185Opiskelijajärjestöjen nauhat2014-04-08T16:31:33Z<p>AkseliHuhtanen: </p>
<hr />
<div>Akateemisissa järjestöissä nauhalla osoitetaan kuulumista tiettyyn yhteisöön tai järjestöön. Nauha voi myös toimia ansiomerkkinä. Alla on listattu HYYn piirin järjestöjen nauhoja. Luettelo ei ole täydellinen.<br />
<br />
<br />
== Helsingin yliopiston ylioppilaskunta ==<br />
<br />
{| class="wikitable"<br />
|-<br />
! Nauha<br />
! Järjestö<br />
! Väri<br />
! Mittasuhteet<br />
! Leveys<br />
|-<br />
| row 1, cell 1<br />
| HYY<br />
| Sininen<br />
| -<br />
| 37mm/ 50mm <br />
|-<br />
| row 2, cell 1<br />
| HYY kunnianauha<br />
| Purppura<br />
| -<br />
| 50mm<br />
|}<br />
<br />
== Osakunnat ==<br />
<br />
{| class="wikitable"<br />
|-<br />
! Nauha<br />
! Järjestö<br />
! Väri<br />
! Mittasuhteet<br />
! Leveys<br />
|-<br />
| kuva<br />
| Nylands nation<br />
| Valkoinen, sininen, keltainen<br />
| 1-1-1<br />
| 35mm<br />
|-<br />
| kuva<br />
| Eteläsuomalainen osakunta<br />
| Valkoinen, oranssi<br />
| 1-1<br />
| 30mm/ 45mm<br />
|-<br />
| kuva<br />
| Eteläsuomalainen osakunta, kunnianauha<br />
| Valkoinen, oranssi, valkoinen, oranssi, valkoinen<br />
| 1-1-4-1-1<br />
| 57mm<br />
|-<br />
| kuva<br />
| Savolainen osakunta<br />
| Keltainen, musta<br />
| 1-1<br />
| 28mm / 58mm<br />
|-<br />
| kuva<br />
| Karjalainen osakunta<br />
| Punainen, musta<br />
| 1-1<br />
| 30mm<br />
<br />
Tiedekunta- ja ainejärjestöt<br />
<br />
Muut järjestöt<br />
<br />
[[Luokka:Tapahtumaopas]]</div>AkseliHuhtanenhttps://wiki.hyy.fi/index.php?title=Opiskelijaj%C3%A4rjest%C3%B6jen_nauhat&diff=1184Opiskelijajärjestöjen nauhat2014-04-08T16:30:25Z<p>AkseliHuhtanen: </p>
<hr />
<div>Akateemisissa järjestöissä nauhalla osoitetaan kuulumista tiettyyn yhteisöön tai järjestöön. Nauha voi myös toimia ansiomerkkinä. Alla on listattu HYYn piirin järjestöjen nauhoja. Luettelo ei ole täydellinen.<br />
<br />
<br />
== Helsingin yliopiston ylioppilaskunta ==<br />
<br />
{| class="wikitable"<br />
|-<br />
! Nauha<br />
! Järjestö<br />
! Väri<br />
! Mittasuhteet<br />
! Leveys<br />
|-<br />
| row 1, cell 1<br />
| HYY<br />
| Sininen<br />
| -<br />
| 37mm/ 50mm <br />
|-<br />
| row 2, cell 1<br />
| HYY kunnianauha<br />
| Purppura<br />
| -<br />
| 50mm<br />
|}<br />
<br />
== Osakunnat ==<br />
<br />
{| class="wikitable"<br />
|-<br />
! Nauha<br />
! Järjestö<br />
! Väri<br />
! Mittasuhteet<br />
! Leveys<br />
|-<br />
| kuva<br />
| Nylands nation<br />
| Valkoinen, sininen, keltainen<br />
| 1-1-1<br />
| 35mm<br />
|-<br />
| kuva<br />
| Eteläsuomalainen osakunta<br />
| Valkoinen, oranssi<br />
| 1-1<br />
| 30mm/ 45mm<br />
|-<br />
| kuva<br />
| Eteläsuomalainen osakunta, kunnianauha<br />
| Valkoinen, oranssi, valkoinen, oranssi, valkoinen<br />
| 1-1-4-1-1<br />
| 57mm<br />
|-<br />
| kuva<br />
| Savolainen osakunta<br />
| Keltainen, musta<br />
| 1-1<br />
| 28mm / 58mm<br />
|-<br />
| kuva<br />
| Karjalainen osakunta<br />
| Punainen, musta<br />
| 1-1<br />
| 30mm</div>AkseliHuhtanenhttps://wiki.hyy.fi/index.php?title=Opiskelijaj%C3%A4rjest%C3%B6jen_nauhat&diff=1183Opiskelijajärjestöjen nauhat2014-04-08T16:18:15Z<p>AkseliHuhtanen: </p>
<hr />
<div>Akateemisissa järjestöissä nauhalla osoitetaan kuulumista tiettyyn yhteisöön tai järjestöön. Nauha voi myös toimia ansiomerkkinä. Alla on listattu HYYn piirin järjestöjen nauhoja. Luettelo ei ole täydellinen.<br />
<br />
<br />
== Helsingin yliopiston ylioppilaskunta ==<br />
<br />
{| class="wikitable"<br />
|-<br />
! Nauha<br />
! Järjestö<br />
! Väri<br />
! Mittasuhteet<br />
! Leveys<br />
|-<br />
| row 1, cell 1<br />
| HYY<br />
| Sininen<br />
| -<br />
| 37mm/ 50mm <br />
|-<br />
| row 2, cell 1<br />
| HYY kunnianauha<br />
| Purppura<br />
| -<br />
| 50mm<br />
|}<br />
<br />
== Osakunnat ==<br />
<br />
{| class="wikitable"<br />
|-<br />
! Nauha<br />
! Järjestö<br />
! Väri<br />
! Mittasuhteet<br />
! Leveys<br />
|-<br />
| kuva<br />
| Nylands nation<br />
| Valkoinen, sininen, keltainen<br />
| 1-1-1<br />
| 35mm<br />
|-<br />
| kuva<br />
| Eteläsuomalainen osakunta<br />
| Valkoinen, oranssi<br />
| 1-1<br />
| 30mm/ 45mm<br />
|-<br />
| kuva<br />
| Eteläsuomalainen osakunta, kunnianauha<br />
| Valkoinen, oranssi, valkoinen, oranssi, valkoinen<br />
| 1-1-4-1-1<br />
| 57mm<br />
|-<br />
| kuva<br />
| Savolainen osakunta<br />
| Keltainen, musta<br />
| 1-1<br />
| 28mm / 58mm<br />
|-<br />
| kuva<br />
| Karjalainen osakunta<br />
| Punainen, musta<br />
| 1-1<br />
| 30mm / 60mm<br />
|}<br />
<br />
== Tiedekunta- ja ainejärjestöt ==<br />
<br />
{| class="wikitable"<br />
|-<br />
! Nauha<br />
! Järjestö<br />
! Väri<br />
! Mittasuhteet<br />
! Leveys<br />
|-<br />
| row 1, cell 1<br />
| row 1, cell 2<br />
| row 1, cell 3<br />
| row 1, cell 4<br />
|-<br />
| row 2, cell 1<br />
| row 2, cell 2<br />
| row 2, cell 3<br />
| row 2, cell 4<br />
|}<br />
<br />
== Muut järjestöt ==<br />
<br />
{| class="wikitable"<br />
|-<br />
! Nauha<br />
! Järjestö<br />
! Väri<br />
! Mittasuhteet<br />
! Leveys<br />
|-<br />
| row 1, cell 1<br />
| row 1, cell 2<br />
| row 1, cell 3<br />
| row 1, cell 4<br />
|-<br />
| row 2, cell 1<br />
| row 2, cell 2<br />
| row 2, cell 3<br />
| row 2, cell 4<br />
|}</div>AkseliHuhtanenhttps://wiki.hyy.fi/index.php?title=Opiskelijaj%C3%A4rjest%C3%B6jen_nauhat&diff=1180Opiskelijajärjestöjen nauhat2014-04-03T14:52:59Z<p>AkseliHuhtanen: </p>
<hr />
<div>Akateemisissa järjestöissä nauhalla osoitetaan kuulumista tiettyyn yhteisöön tai järjestöön. Nauha voi myös toimia ansiomerkkinä. Alla on listattu HYYn piirin järjestöjen nauhoja. Luettelo ei ole täydellinen.<br />
<br />
<br />
== Helsingin yliopiston ylioppilaskunta ==<br />
<br />
{| class="wikitable"<br />
|-<br />
! Nauha<br />
! Järjestö<br />
! Mittasuhteet<br />
! Leveys<br />
|-<br />
| row 1, cell 1<br />
| row 1, cell 2<br />
| row 1, cell 3<br />
| row 1, cell 4<br />
|-<br />
| row 2, cell 1<br />
| row 2, cell 2<br />
| row 2, cell 3<br />
| row 2, cell 4<br />
|}<br />
<br />
== Osakunnat ==<br />
<br />
{| class="wikitable"<br />
|-<br />
! Nauha<br />
! Järjestö<br />
! Mittasuhteet<br />
! Leveys<br />
|-<br />
| row 1, cell 1<br />
| row 1, cell 2<br />
| row 1, cell 3<br />
| row 1, cell 4<br />
|-<br />
| row 2, cell 1<br />
| row 2, cell 2<br />
| row 2, cell 3<br />
| row 2, cell 4<br />
|}<br />
<br />
== Tiedekunta- ja ainejärjestöt ==<br />
<br />
{| class="wikitable"<br />
|-<br />
! Nauha<br />
! Järjestö<br />
! Mittasuhteet<br />
! Leveys<br />
|-<br />
| row 1, cell 1<br />
| row 1, cell 2<br />
| row 1, cell 3<br />
| row 1, cell 4<br />
|-<br />
| row 2, cell 1<br />
| row 2, cell 2<br />
| row 2, cell 3<br />
| row 2, cell 4<br />
|}<br />
<br />
== Muut järjestöt ==<br />
<br />
{| class="wikitable"<br />
|-<br />
! Nauha<br />
! Järjestö<br />
! Mittasuhteet<br />
! Leveys<br />
|-<br />
| row 1, cell 1<br />
| row 1, cell 2<br />
| row 1, cell 3<br />
| row 1, cell 4<br />
|-<br />
| row 2, cell 1<br />
| row 2, cell 2<br />
| row 2, cell 3<br />
| row 2, cell 4<br />
|}</div>AkseliHuhtanenhttps://wiki.hyy.fi/index.php?title=Opiskelijaj%C3%A4rjest%C3%B6jen_nauhat&diff=1179Opiskelijajärjestöjen nauhat2014-04-03T14:51:56Z<p>AkseliHuhtanen: Ak: Uusi sivu: Akateemisissa järjestöissä nauhalla osoitetaan kuulumista tiettyyn yhteisöön tai järjestöön. Nauha voi myös toimia ansiomerkkinä. Alla on listattu HYYn piirin järjestöjen ...</p>
<hr />
<div>Akateemisissa järjestöissä nauhalla osoitetaan kuulumista tiettyyn yhteisöön tai järjestöön. Nauha voi myös toimia ansiomerkkinä. Alla on listattu HYYn piirin järjestöjen nauhoja. Luettelo ei ole täydellinen.<br />
<br />
== Helsingin yliopiston ylioppilaskunta ==<br />
<br />
{| class="wikitable"<br />
|-<br />
! Nauha<br />
! Järjestö<br />
! Mittasuhteet<br />
! Leveys<br />
|-<br />
| row 1, cell 1<br />
| row 1, cell 2<br />
| row 1, cell 3<br />
| row 1, cell 4<br />
|-<br />
| row 2, cell 1<br />
| row 2, cell 2<br />
| row 2, cell 3<br />
| row 2, cell 4<br />
|}<br />
<br />
<br />
== Osakunnat ==<br />
<br />
{| class="wikitable"<br />
|-<br />
! Nauha<br />
! Järjestö<br />
! Mittasuhteet<br />
! Leveys<br />
|-<br />
| row 1, cell 1<br />
| row 1, cell 2<br />
| row 1, cell 3<br />
| row 1, cell 4<br />
|-<br />
| row 2, cell 1<br />
| row 2, cell 2<br />
| row 2, cell 3<br />
| row 2, cell 4<br />
|}<br />
<br />
== Tiedekunta- ja ainejärjestöt ==<br />
<br />
{| class="wikitable"<br />
|-<br />
! Nauha<br />
! Järjestö<br />
! Mittasuhteet<br />
! Leveys<br />
|-<br />
| row 1, cell 1<br />
| row 1, cell 2<br />
| row 1, cell 3<br />
| row 1, cell 4<br />
|-<br />
| row 2, cell 1<br />
| row 2, cell 2<br />
| row 2, cell 3<br />
| row 2, cell 4<br />
|}<br />
<br />
== Muut järjestöt ==<br />
<br />
{| class="wikitable"<br />
|-<br />
! Nauha<br />
! Järjestö<br />
! Mittasuhteet<br />
! Leveys<br />
|-<br />
| row 1, cell 1<br />
| row 1, cell 2<br />
| row 1, cell 3<br />
| row 1, cell 4<br />
|-<br />
| row 2, cell 1<br />
| row 2, cell 2<br />
| row 2, cell 3<br />
| row 2, cell 4<br />
|}</div>AkseliHuhtanenhttps://wiki.hyy.fi/index.php?title=Akateemisia_perinteit%C3%A4&diff=1178Akateemisia perinteitä2014-04-03T14:10:11Z<p>AkseliHuhtanen: /* Järjestönauhat ja merkit */</p>
<hr />
<div>Akateemisia perinteitä erityisesti historiallisesta näkökulmasta käsitellään myös HYYn nettisivuilla kohdassa [http://hyy.helsinki.fi/fi/ylioppilaskunta/historia Historia ja perinteet.]<br />
<br />
Akateemiset perinteet ovat tärkeä osa yliopistoyhteisön yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuuden hengen siirtämistä seuraaville sukupolville. Kunkin ikäpolven tehtävä on muokata perinteistä omannäköisiään. Tässä artikkelissa käsitellään toistaiseksi lähinnä järjestöjen nauhoja, merkkejä sekä vuosijuhlakulttuuria. <br />
<br />
= Järjestönauhat ja merkit =<br />
<br />
Akateemisessa maailmassa [[Opiskelijajärjestöjen nauhat | erilaisilla nauhoilla]] osoitetaan kuulumista johonkin järjestöön tai ryhmittymään. Järjestöillä on erilaisia tapoja siitä, kuka saa kantaa heidän nauhaansa. <br />
<br />
Järjestönauha kulkee miehillä oikealta olalta alas vasemmalle lanteelle. Naisilla nauha kulkee päinvastoin vasemmalta olalta oikealle lanteelle tai [http://ayy.fi/nain-teet-kuntanauhasta-ruusukkeen/ ruusukkeena] vasemmalla puolella pukua. Mikäli nainen kantaa nauhaansa pitkänä, se pitää asetella niin, ettei se näytä koskevan ihoa, kulkee kauniisti taitettuna vaikka puvun sisäpuolella. <br />
<br />
Nauhaa kuuluu kantaa niin päin että ”raskaampi” väri on alempana: jos esimerkiksi nauhan värit ovat musta ja valkoinen, niin musta osa kuuluu alapuolelle (tästä poikkeuksena esimerkiksi värioppia vanhempi Satakuntalaisen Osakunnan nauha, jota kannetaan sininen väri keltaisen yläpuolella). <br />
<br />
Nauhojen samanaikaisesta käytöstä löytyy useita koulukuntia. Yleensä ei ole tapana kantaa kolmea nauhaa useampaa kerralla, mutta tästäkään kaikki eivät ole samaa mieltä. Useampaa nauhaa kannettaessa sopivana järjestyksenä pidetään yleisesti seuraavaa: oma ylioppilaskunnan nauha ylimpänä, sitten muiden ylioppilaskuntien nauhat, osakuntien nauhat, ainejärjestöjen ja muiden nauhat. Monilla järjestöillä ja muilla tahoilla on omat ohjesääntönsä nauhojen ja muiden kunniamerkkien käyttämiseen - niitä seuraamalla pääsee usein pitkälle. Saattaa toki käydä niin, että kaksi nauhankäyttösääntöä ovat ristiriidassa toistensa kanssa, tällöin kannattaa käyttää omaa harkintaa. Akateemiset nauhat herättävät usein paljon tunteita eikä ole harvinaista, että joku on kanssasi eri mieltä nauhankäyttötavasta.<br />
<br />
Järjestöillä on myös erilaisia akateemisia merkkejä, joita usein kannetaan järjestönauhan kanssa yhdessä. Merkkien tarkoitus on kiittää kantajaansa järjestön eteen tehdystä työstä tai kunnioittaa muuten järjsetölle tärkeäksi nähtyä henkilöä. Järjestöillä on hyvin erilaisia merkkikäytäntöjä.<br />
<br />
= Akateemiset vuosijuhlat =<br />
<br />
Akateemiset vuosijuhlat ovat [[Pöytäjuhlien järjestäminen | sitsejä]] juhlallisempi pöytäjuhlatapahtuma. <br />
<br />
== Juhlan rakenne ==<br />
<br />
'''Tervehdykset'''<br />
<br />
Vuosijuhlat alkavat yleensä tervehdyksillä. Tervehdykset aloitetaan tuntia tai kahta ennen varsinaista pääjuhlaa. Tervehdyksillä tarjoillaan usein kuohuviiniä tai jotain muuta alkumaljaa. Tervehdyksiä vastaanottaa yleensä järjestön hallitus tai muut tärkeät toimihenkilöt. Kutsuvieraiden tai järjestöjen ei ole pakko esittää tervehdystä ja tervehdyksen esittämisestä yleensä kysytään ilmoittautumisen yhteydessä. <br />
Vuosijuhlalahjat annetaan tervehdyksen yhteydessä. Suosittujen nestemäisten lahjojen lisäksi myös aineettomat lahjat ovat saavuttaneet suosiotaan (esimerkiksi lehmä Afrikkaan tai vaikkapa puu sademetsään). Aineettomia lahjoja voi ostaa esimerkiksi kirkon ulkomaan avusta (http://www.kua.fi/). Joillakin järjestöillä on päinvastoin tapana antaa vuosijuhlalahjoina jotain mahdollisimman isoa ja turhaa. <br />
<br />
'''Varsinainen pöytäjuhla'''<br />
<br />
Illallinen alkaa yleensä klo 18-19 välisenä aikana. Jos ei tule seuraamaan tervehdyksiä, on juhlapaikassa hyvä olla ajoissa ennen kuin juhlaillallinen alkaa. Juhlapaikan aulasta löytyvät pöytäkartta ja istumajärjestys.<br />
<br />
Vuosijuhlat ovat pöytäjuhlat, joissa noudatetaan yleisiä pöytä- ja käytöstapoja. Mies saattaa pöytäseuralaisensa pöytään. Pöytäavecin määritelmä riippuu järjestön kulttuurista. Joissain juhlissa avec plaseerataan viereen ja joissain vastapäätä. Juhlasalissa jäädään omien tuolien taakse seisomaan ja odotetaan, että lippu tai liput saapuvat airutsaattuessa saliin. Tämän jälkeen usein lauletaan jokin järjestölle ominainen laulu. Laulun jälkeen istuudutaan, (kunniavieraita sisältävä) pääpöytä ensimmäisenä ja muut pöydät sen jälkeen. Pöydässä on hyvä tervehtiä pöytätovereita. Etiketin mukaan miehen tulee illallisen aikana auttaa oikealla puolellaan istuvaa naista, ja esimerkiksi istuuduttaessa tarjottava hänelle tuolia.<br />
<br />
'''Ohjelma'''<br />
<br />
Jokaiselle paikalle on yleensä jaettu ohjelmalehtinen, josta käy ilmi illan ohjelma. Perinteisiä ohjelmanumeroita akateemsisisas vuosijuhlissa ovat juhlapuhe, puhe yliopistolle, puhe naiselle/miehelle ja esimerkiksi mahdollisten kunnianosoitusten jakamnen. Ohjelmaan myös voi kuulua erinäisiä musiikkiesityksiä, performansseja, runoja, lauluja tai oikeastaan mitä vain järjestön näköistä.<br />
<br />
'''Laulut'''<br />
<br />
Koska laulut ovat olennainen osa akateemista pöytäjuhlakulttuuria, illallisella yleensä myös lauletaan. Laulujen sanat löytyvät pöytiin jaetusta ohjelmalehtisestä. Laulaminen ei ole tarkoitettu vain niille, jotka osaavat laulaa, vaan kaikille jotka haluavat. Vuosijuhlien laulut ovat yleensä virallisempia ja asiallisempia kuin sitsilaulut, mutta yleisestä akateemisesta laulukulttuurista voi lukea lisää wikin [[Pöytäjuhlien järjestäminen#Laulaminen | sitsiartikkelista]].<br />
<br />
Juhlan alussa yleensä kerrotaan, kuinka laulamisen suhteen tulee illan aikana menetellä: voiko lauluja ehdottaa vapaavalintaisesti missä vaiheessa iltaa tahansa, vai tuleeko omat laulutoiveet esimerkiksi välittää laulunjohtajille. Jälkimmäistä tapaa noudatetaan tyypillisesti virallisemmissa juhlissa tai juhlissa, joissa on paljon ohjelmaa tai osallistujia. Taustalla on toive siitä, että illan ohjelma pysyy aikataulussaan, eikä niin sanotusti hajoa käsiin.<br />
<br />
'''Illallinen'''<br />
<br />
Juhlaillalliseen kuuluu kolmen ruokalajin illallinen. Vuosijuhlissa ruoka tarjoillaan yleensä pöytiin, mutta joissakin juhlissa on käytetty myös buffetia, joka on järjestäjälle halvempi ratkaisu. On kohteliasta odottaa, että koko oma pöytä saa omat annoksensa, ennen kuin aloittaa ruokailun. Pääsääntönä on hyvä muistaa, että ennen kuin pääruoka on syöty, ei ole etiketin mukaista nousta pöydästä. Juhlan alussa yleensä ilmoitetaan, toivotaanko juhlijoiden noudattavan erikseen ilmoitettavia taukoja, vai onko pöydästä suotavaa poistua esimerkiksi vessaan tai tupakalle myös muina aikoina.<br />
<br />
Maljojen skoolaus esim. juomalaulujen yhteydessä ja puheiden jälkeen suoritetaan pöytäseurueessa seuraavalla tavalla: Skoolauskumppaniin otetaan katsekontakti ja lasia kohotetaan hieman. Ensimmäiseksi miehet kohottavat maljan oikealla puolella istuvan naisen kanssa, sitten vasemmalla puolella istuvan naisen kanssa ja viimeiseksi vastapäätä istuvan pöytäseuralaisensa kanssa. Naiset suorittavat skoolaamisen peilikuvana, eli aloittaen vasemmalta. Skoolauksen jälkeen otetaan hörppy omasta lasista ja joko "puretaan" skoolaus samaan suuntaan kuin ennen hörppyä, vastakkaiseen suuntaan tai jätetään kokonaan purkamatta.<br />
<br />
'''Juomat'''<br />
<br />
Vuosijuhlakortin hintaan kuuluu tyypillisesti kaksi kaatoa viiniä. Ensimmäinen viini tarjoillaan yleensä alkuruoan kanssa ja toinen pääruoan kanssa. Viini lisäksi juomiin kuuluu yleensä ainakin snapsi ja usein myös punssi tai konjakki. Juomia saa monissa tapauksissa ostaa lisää siten, että ennen juhlaa myydään drinkkilippuja, joilla juhlan aikana voidaan tilata lisää juotavaa nousematta pöydästä. Etiketin mukaan viinit kuuluisi juoda siinä järjestyksessä kuin ne tarjoillaan. Alkuruokaviiniin ei tulisi kajota enää pääruoan yhteydessä, mutta kukapa näitä valvoo.<br />
<br />
'''Ruoka'''<br />
<br />
== Vuosijuhlien toimihenkilöt ==<br />
<br />
Seremoniamestari/vuosijuhlamestari/vuosijuhlamarsalkka/tms. on henkilö, joka huolehtii juhlan sujumisesta ja on koko ajan perillä juhlan aikataulusta ja siinä pysymisestä. Hän pitää asioista huolta niin, että vieraiden ei sitä tarvitse tehdä. Hän myös usein kuuluttaa ohjelmanumerot. Vuosijuhlamestarin tunnistaa yleensä juhlasauvasta tai vuosijuhlamestarin nauhasta. <br />
<br />
Vuosijuhlamestarin apuna toimii usein airuita. Sen lisäksi, että airuet saattavat lipunkantajan tai lipunkantajien vanavedessä lipun tai liput juhlasaliin juhlan alkaessa ja pois juhlan päättyessä, he usein päivystävät tilan ovilla tilaisuuden alkaessa ja pättyessä. Airuet kantavat joko sinivalkoista Suomen lipun airutnauhaa, osakuntanauhaa tai tiedekuntajärjestön nauhaa. Koska airutnauhan ei järjestönauhan tapaan tule koskea paljaaseen ihoon, joutuvat airuet usein tehtävänsä ajaksi pukemaan iltapukunsa päälle esimerkiksi jakun.<br />
<br />
[[Luokka:Tapahtumaopas]]</div>AkseliHuhtanenhttps://wiki.hyy.fi/index.php?title=Ymp%C3%A4rist%C3%B6asiat&diff=1146Ympäristöasiat2014-03-17T10:14:54Z<p>AkseliHuhtanen: </p>
<hr />
<div>== Ympäristövastaavan tehtävät ==<br />
<br />
Ympäristövastaavan tehtävä vaihtelee järjestön koon ja toimintatapojen mukaan eikä olekaan olemassa yhtä kaavaa sille, mitä ympäristövastaavan kuuluisi tehdä. Yksi asia eri järjestöjen ympäristövastaavia kuitenkin yhdistää: heidän tehtävänään on pitää huolta siitä, että järjestön kaikessa toiminnassa otetaan huomioon myös ympäristönäkökulmat.<br />
<br />
Ympäristövastaavan tärkeimpiä tehtäviä järjestössä on ympäristöoppaan luominen, päivittäminen sekä toteuttamisen seuraaminen. Jätteiden lajittelun seuraaminen on yksi hyvin konkreettinen esimerkki ympäristöoppaan toteuttamisen seuraamisesta. On myös tärkeää, että ympäristövastaava innostaa järjestönsä muitakin toimijoita toimimaan ympäristöarvojen mukaisesti. Innostaminen voi tapahtua esimerkiksi tekemällä järjestötiloissa kierrätyksen mahdollisimman helpoksi ja järjestämällä excursion vaikkapa jätevedenpuhdistamolle.<br />
<br />
== Ympäristöopas ==<br />
<br />
[[Tiedosto:Opiskelijan-eko-opas-2013.jpg|thumb|right|alt=Opiskelijan eko-opas (HYYn ympäristövaliokunta 2013)|[http://hyy.helsinki.fi/sites/default/files/eko-opas2013_2.pdf Opiskelijan eko-opas]]]Ympäristöohjelman tarkoitus on kertoa siitä, miksi, millä tavoin ja myös millaisella aikataululla järjestö haluaa toimintansa ympäristönäkökulmia edistää. Sen tarkoituksena on myös sitouttaa ja kannustaa järjestön jäseniä ja sidosryhmiä toimimaan ympäristöystävällisemmin. Ohjelma toimii siis järjestön toimintaa ohjaavana dokumenttina. Ympäristövastaavan tehtävä on seurata ohjelman toteuttamista, antaa ideoita sen noudattamiseen sekä miettiä uusia tavoitteita ja toteuttamistapoja ohjelman päivittämistä varten.<br />
<br />
Ympäristöohjelman toteuttaminen on kaikkien järjestön jäsenien vastuulla. Kun ympäristöohjelma hyväksytään joko järjestön yleiskokouksessa tai järjestön hallituksen kokouksessa, tulee siitä järjestön toimintaa ohjaava dokumentti. Ympäristöohjelman ollessa yksi toiminnanohjausdokumentti on sen sisältö hyvä rakentaa järjestön piirteiden mukaiseksi. Ei ole välttämättä järkevää, että esimerkiksi pienen ainejärjestön ympäristöohjelma muistuttaisi HYYn ympäristöohjelmaa.<br />
<br />
Ohjelmassa on tärkeää sanoa ääneen se, miksi ympäristöasioita halutaan huomioida - onko kyseessä kestävän kehityksen periaatteiden huomioimista vai aktiivista luonnonsuojelua. Ohjelmaan on hyvä nostaa joitakin tavoitteita sekä kertoa, miten näihin tavoitteisiin päästään. Koska tavoitteisiin on tarkoitus päästä, on ympäristöohjelman hyvä olla määräaikainen, esimerkiksi muutaman vuoden. Tavoitteiden saavuttamisen mukaan ympäristöohjelmaa on hyvä päivittää.<br />
<br />
Ympäristöohjelmaan on hyvä nostaa tavoitteita sekä päivittäisestä toiminnasta että tapahtumista esimerkiksi seuraavista osa-alueista: tilojen käyttö (esimerkiksi energiansäästö, kierrätys), hankinnat, tapahtumat, vaikuttaminen ja koulutus. Ympäristöohjelman kylkeen on hyvä liittää kierrätysohjeet sekä ohjeistus siitä, mistä löytyy lähin jätekeräyspiste.<br />
<br />
Vinkkejä omaan ympäristöoppaaseen voi hakea vaikkapa muiden järjestöjen sekä [http://blogs.helsinki.fi/hyy-ymp/files/2010/04/boff.pdf HYYn ympäristö-oppaasta]. Esimerksiksi [http://www.tyt.fi/yhdistys/yhdistyksen-asiakirjat Teologian ylioppilaiden tiedekuntayhdistyksen ympäristöohjelmasta] löytyy paljon hyviä käytännön ideoita.<br />
<br />
Myös Helsingin yliopistolla on oma Ympäristöopas, joka on luettavissa [https://flamma.helsinki.fi/portal/home/sisalto?_nfpb=true&_pageLabel=pp_list&placeId=HY284559 Flamma-intranetissä].<br />
<br />
== Vertaistukea ja neuvoja ==<br />
<br />
Vertaistukea ja neuvoja kinkkisissä tilanteissa ympäristövastaaville tarjoavat erityisesti [http://hyy.helsinki.fi/fi/yhteystiedot-faq/hallitus HYYn hallituksen ympäristöasioista vastaava jäsen]. Tukea ja ideoita saa myös [http://blogs.helsinki.fi/hyy-ymp/ HYYn ympäristövaliokunnalta] sekä Helsingin seudulla toimivilta ympäristöjärjestöiltä. <br />
<br />
Ympäristövastaavien välisen yhteistyön ja vertaistuen lisäämiseksi HYYn hallituksen jäsen pyrkii järjestämään kerran tai pari vuodessa ympäristövastaavien tapaamisen. Hallituksen ympäristöasioista vastaava jäsen on olemassa muun muassa sitä varten, että häneltä voi pyytää neuvoja järjestön ympäristötoiminnan parantamiseksi.<br />
<br />
== Kehitysyhteistyöasiat ==<br />
<br />
Kehitysyhteistyö on usein lähellä ympäristötoimintaa. Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) on vuonna 2013 laatinut Kehitysyhteistyön ABC järjestöille -oppaan, joka tarjoaa helposti toteutettavia ideoita kehy-toiminnan aloittamiseen opiskelijajärjestöille. Opas on saatavilla [https://materiaalit.syl.fi/openfile.aspx?docid=3390 suomeksi], [https://materiaalit.syl.fi/openfile.aspx?docid=3387 ruotsiksi] ja [https://materiaalit.syl.fi/openfile.aspx?docid=3386 englanniksi].<br />
<br />
[[Luokka:Virkailijaopas]]</div>AkseliHuhtanen